Helsingin yliopisto

Yliopistosta työelämään – kohtuullinen työssäkäynti ei hidasta opintojen edistymistä

Jaa

Yliopistosta vastavalmistuneet työllistyvät sitä paremmin, mitä paremmat työelämävalmiudet heillä on. Tutkimuksen mukaan kohtuullinen työssäkäynti ei hidasta opintoja.

Tarja Tuononen tutki väitöksessään Helsingin yliopistosta valmistuneita ja heidän työelämävalmiuksiaan ja työllistymistään.

Tuonosen mukaan vastavalmistuneen omat kyvyt tunnistaa koulutuksensa antamia työelämävalmiuksia ovat avainasemassa työllistymisessä ja työelämässä menestymisessä.

– Tärkeimpiä valmiuksia, joita suurin osa opiskelijoista kuvaili opintojen antaneen, olivat kriittinen ajattelu, tiedon soveltaminen ja vuorovaikutustaidot, Tuononen toteaa.

Suunnitelmallinen opiskelu, omien valmiuksien kehittäminen ja kohtuullinen työnteko ovat tärkeitä

Tuononen havaitsi, että pohdintaa ja ymmärrystä painottava oppiminen, suunnitelmallinen opiskelu sekä omien työelämävalmiuksien kehittäminen ja niihin panostaminen helpottivat työllistymistä valmistumisen jälkeen. Myös opiskeluaikainen työnteko koettiin tällöin hyödylliseksi.

Tuonosen mukaan kohtuullinen määrä työtä - alle 20 tuntia viikossa - ei hidastanut opintojen etenemistä. Ainoastaan kokopäiväinen työssäkäynti hidasti opintopisteiden kertymistä.

–Hieman yllättäen ne, opiskelijat, jotka eivät tehneet lainkaan töitä eivät eronneet opintopistekertymissä opiskelijoista, jotka työskentelivät alle 20 tuntia tuntia viikossa, Tuononen kertoo.

– Tämä voi johtua siitä, että työssäkäynti myös aikatauluttaa opintoja ja tehostaa ajankäyttöä. 

Omat valmiutensa tunnistaneet työllistyvät helpoimmin

Seurantatutkimuksen tulokset osoittivat, että kolme vuotta valmistumisen jälkeen, ne, jotka tunsivat saaneensa opiskelun aikana riittävästi työelämävalmiuksia, olivat useammin oman alansa töissä ja työllistyneet helpommin kuin ne, jotka eivät tunteneet saaneensa valmiuksia työelämään.

Valmistuneiden vastausten perusteella yliopisto-opintojen arvioitiin kehittäneen hyvin erilaisia valmiuksia, kuten kriittistä ajattelua ja erilaisten näkökulmien huomioimista ja tiedon jäsentelyä. Sen sijaan yhteistyö- ja vuorovaikutustaitojen arvioitiin kehittyneen vähiten opintojen aikana. Tuonosen mukaan yliopistokoulutus antaa hyvin valmiuksia työelämään mutta yhteistyö- ja vuorovaikutustaitojen oppimista pitäisi olla vieläkin enemmän.

Valmistuneiden työllistymistä ja menestymistä työelämässä voidaan edesauttaa panostamalla laadukkaaseen oppimiseen, yleisten työelämävalmiuksien kehittämiseen ja omien valmiuksien tunnistamiseen.

Tuononen keräsi tutkimusaineistonsa Helsingin yliopistosta valmistuneilta. Aineisto koostui 1023 vastavalmistuneen kyselylomakevastauksesta ja 83 haastattelusta sekä kolme vuotta valmistumisen jälkeen kerätyistä 57 kyselylomakevastauksista. Lisäksi tutkimuksessa hyödynnettiin opiskelijarekisteristä saatuja opintomenestystietoja.

Kasvatustieteen maisteri Tarja Tuononen väittelee Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa 12.4. aiheesta  Employability of university graduates: The role of academic competences, learning and work experience in the successful transition from university to working life. Väitöstilaisuus järjestetään klo 12 osoitteessa Athena, sali 302, Siltavuorenpenger 3A. Väitöskirja on luettavissa sähköisesti Ethesis -palvelussa.

Yhteyshenkilöt

Väittelijän yhteystiedot:

Tarja Tuononen, tarja.tuononen@helsinki.fi, puh. 050 317 5464

---

Ystävällisin terveisin

Anna Maria Peltonen
tiedeviestinnän asiantuntija
Helsingin yliopisto
puh. 050 406 2047, s-posti maria.peltonen@helsinki.fi

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Entinen ulkoministeri toimi epävirallisena yhteyshenkilönä Suomen ja Eurooppaliikkeen välillä11.4.2019 10:21:07 EESTTiedote

Helsingin yliopiston väitöskirjassa osoitetaan, kuinka Neuvostoliittoa koskeneiden ulkopoliittisten rajoitteiden vuoksi Hjalmar J. Procopén kaltaisen merkittävän yksityishenkilön toiminnalle syntyi sekä tilaisuus että tarve. Omalla toiminnallaan Hjalmar J. Procopé pyrki epävirallisesti turvaamaan Suomen etuja länsi-integraation alkuaikoina. Procopé oli toiminut Suomen ulkoministerinä maailmansotien välisenä aikana.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme