Yliopistot ostavat viimeisillä varoillaan vetovoimaisemmat ammattikorkeakoulut

Mediasta saadut tiedot kertovat yliopistojen yleistilanteesta ja niiden tarpeista yhdistymishankkeisiin, mutta ammattikorkeakoulujen tilannetta tai mielipiteitä ei juurikaan tuoda julki. Ammattikorkeakoulujen päätöksenteko tapahtuu osakeyhtiöiden hallituksissa, joihin valitaan edustajat omistajien osakemäärän perusteella. Yliopiston omistaessa suurimman osan ammattikorkeakoulusta ammattikorkeakoulun itsenäinen päätöksenteko siirtyy yliopiston käsiin, mikä saattaa uhata koulutuksen työelämälähtöisyyttä.

Tällä hetkellä duaalimallia suojaa virallisesti ainoastaan ammattikorkeakoulu- ja yliopistolaki. Suomen hallitus on linjannut, ettei tällä hallituskaudella korkeakoululakeihin tehdä muutoksia. Tämä on duaalimallin kannalta hyvä uutinen, sillä toistaiseksi erilliset korkeakoululait suojelevat osakeyhtiömuotoisia ammattikorkeakouluja yritysvaltauksien seurauksilta. Hallituskauden vaihtuessa kahden ja puolen vuoden kuluttua pelkona on, että yliopistot painostavat uutta hallitusta avaamaan ja uudistamaan sekä yliopisto- että ammattikorkeakoululakia.

– Suomi tarvitsee sekä perustutkimuksellista yliopisto- että työelämälähtöisempää ammattikorkeakoulukoulutusta myös tulevaisuudessa. Työelämässä insinöörit ovat valkokaulusduunareita, jotka toimivat peruskivenä koko Suomen teollisuudelle, kommentoi Insinööriopiskelijaliiton hallituksen jäsen Antti Leppänen.

Jos korkeakoululakeja uudistettaessa päädytään yhteiseen korkeakoululakiin, duaalimalli vaarantuu. Ammattikorkeakoulujen puolella tämä vaikuttaisi koulutuksen työelämälähtöisyyteen. Korkeakoulujen yhdistymishankkeissa duaalimallin purkamista on ehdotettu useissa eri lähteissä, ja sen tarpeellisuus on kyseenalaistettu. Koko ammattikorkeakoulun pohjana toimivan duaalimallin heikentäminen tai romuttaminen johtaisi nykyisen mallin mukaisten koulutusten loppumiseen.

Ammattikorkeakoulututkinnoista luopuminen ei paranna yliopistojen työelämälähtöisyyttä, mutta vaikuttaa merkittävästi Suomen teollisuuteen.

– Duaalimallin romuttaminen aiheuttaisi insinöörikoulutuksen pätevyyksien madaltumisen. Uuden tutkinnon laajuus olisi vain 180 opintopistettä nykyisen 240 opintopisteen sijasta, johon sisältyy tutkintoon kuuluvat työharjoittelut. Tämän johdosta Suomessa valmistuvien insinöörien pätevyydet eivät vastaisi eurooppalaisia pätevyysvaatimuksia, täydentää Insinööriopiskelijaliiton puheenjohtaja Jarno Välinen.

On tärkeää, että Suomessa pysyy niin työelämälähtöinen kuin perustutkimuksellinenkin korkeakoulutus. Kun koulutuksesta leikataan jatkuvasti, korkeakoulujen välinen yhteistyö on välttämätöntä. Tätä yhteistyötä on kehitettävä – duaalimalli säilyttäen. Korkeakoulut pystyvät parantamaan tulostaan yhteisiä tiloja hyödyntämällä sekä hallinto- ja tukipalveluita yhdistämällä. Jos duaalimallin rajoja joudutaan taloudellisista syistä venyttämään, huomioon on otettava sen molempien osapuolten koulutukselliset erityistarpeet. Insinööriopiskelijaliitto ei näe nykyrakennetta esteeksi yhteisille opintojaksoille esimerkiksi kielten ja matemaattis-luonnontieteellisten perusopintojen kanssa tekniikan alan koulutuksessa.

Insinööriopiskelijaliitto IOL piti liittokokouksensa viime viikonloppuna. Liiton puheenjohtajaksi ensi vuodelle valittiin Miihkali Härkönen ja varapuheenjohtajaksi Teemu Karttunen. Uusi hallitus pitää järjestäytymiskokouksensa tammikuussa Helsingissä.