Ylioppilas valintojen pyörteissä – uusi kirja antaa ajankohtaista tietoa koulutuspoliittiseen keskusteluun
Empiiriseen tutkimukseen perustuva teos piirtää kokonaiskuvan niistä monista valinnoista, joita nuori kohtaa lukio-opinnoissaan, ylioppilastutkintoon valmistautuessaan ja lopulta korkea-asteen koulutukseen hakeutuessaan.
Lukio-opintoja ja ylioppilastutkintoa on viimeisten parinkymmenen vuoden ajan uudistettu useita kertoja: luokaton kurssimuotoinen lukio, tutkinnon hajauttamismahdollisuus, tutkinnon pakollisia kokeita koskeva muutos ja siirtyminen erillisiin ainereaalikokeisiin.
– Teoksessa tarkastellaan näiden kaikkien vaikutusta nuorten lukio-opintoihin ja ylioppilastutkinnon koevalintoihin sekä tutkinnon eri kokeissa saatujen arvosanojen vertailtavuuteen lukion päättökokeena ja yliopistojen sekä korkeakoulujen opiskelijavalinnassa, kertoo erityisasiantuntija Sirkku Kupiainen Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskuksesta.
Teoksessa on kaksi itsenäistä osaa: lukio-opinnot ja ylioppilastutkinto sekä yliopistojen ja korkeakoulujen opiskelijavalinta ja opinnoissa eteneminen. Kolmannessa osassa tekijät vetävät tulokset yhteen ja pohtivat niiden merkitystä lukion, ylioppilastutkinnon ja kolmannen asteen opiskelijavalinnan kehittämiselle. Keskiössä on ylioppilastutkinto ja sen tarjoamat mahdollisuudet valintoihin. Nämä ohjaavat opiskelijoiden lukioajan opintoja ja tutkinnon koevalintoja. Valintojen vaikutus näkyy myös tutkinnon eri kokeiden arvosanoissa.
– Arvosanat ja niistä myönnettävät lähtöpisteet määrittävät puolestaan tutkinnon tulosten hyödyntämistä korkeakoulujen ja yliopistojen opiskelijavalinnassa, ja tutkinnon kykyä ennustaa opiskelijoiden etenemistä kolmannen asteen opinnoissaan, Kupiainen jatkaa.
Työryhmien ehdotukset ristiriitaisia
Vuosien 2016–2017 aikana käynnistettyjen ja toisistaan erillisinä toteutettujen lukiokoulutuksen sekä ylioppilastutkinnon ja sen käytettävyyden kehittämiseen tähtäävien työryhmien ehdotukset näyttäytyvät ylioppilastutkinnon arvosanojen vertailtavuuden ja opiskelijavalinnan näkökulmista ristiriitaisina.
– Osa ehdotuksista laajentaa lukiolaisten valinnanmahdollisuuksia, osa näyttää kaventavan niitä ja osa saattaa tehdä samanaikaisesti molempia, Kupiainen sanoo.
Jo käynnissä oleva tuntijakokokeilu on tästä ehkä selkein esimerkki. Ehdotus lisää valinnan mahdollisuuksia salliessaan opiskelijan jättää osan reaaliaineista pois opinnoistaan. Tuo valinta kaventaa kuitenkin opiskelijoiden mahdollisuuksia tilanteessa, jossa hänen suunnitelmansa tai kiinnostuksensa kohteet vaihtuvat, tai kolmannen asteen oppilaitokset haluavat varmistaa lähtöpisteiden myöntämisen avulla tulevien opiskelijoidensa jatko-opintovalmiuksien monipuolisuuden.
Kirjoittajat esittävät lopuksi tuloksiin perustuvan kannanoton tällä hetkellä ajankohtaiseen keskusteluun opiskelijavalinnan pisteytysmallista.
– Ylioppilastutkinnon perusteella myönnettävien lähtöpisteiden sääteleminen nykyistä tarkemmin on perusteltua, mutta nyt ehdotettu tapa asettaa tietyt oppiaineet toisiaan vastaan ei sen sijaan löydä tukea tutkimuksen tuloksista, Kupiainen väittää.
Kirjoittajien oma ehdotus on kolmen korin malli, jossa kaikissa jatko-opinnoissa keskeisten äidinkielen, matematiikan ja englannin lisäksi opiskelija voi saada pisteitä useammasta reaaliaineesta ja useammasta kielestä. Malli tukisi näin lukion yleissivistävää tehtävää jättäen samalla opiskelijoille mahdollisuuden suunnata pakolliset kurssit ylittäviä opintojaan omien kiinnostustensa ja tulevaisuuden toiveittensa mukaan.
Ylioppilas valintojen pyörteissä-kirja on suunnattu niin opiskelijoille, opetusalan ammattilaisille, virkamiehille kuin koulutuspoliittisille päättäjillekin.
Kirjan kirjoittajat:
Sirkku Kupiainen, Jukka Marjanen ja Najat Ouakrim-Soivio Helsingin yliopistosta.
Teoksen julkaisija on Ainedidaktinen tutkimusseura. Lehdistökappaleita on saatavilla julkistamistilaisuudessa ja kirja on tilaisuuden jälkeen luettavissa myös sähköisesti
Lisätietoja:
Sirkku Kupiainen, puh. 050 3182 190 / 050 3080 054, sähköposti sirkku.kupiainen@helsinki.fi
---
Sirkku Kupiainen toimii koulutuksen arvioinnin erityisasiantuntijana Koulutuksen arviointikeskuksessa Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa.
Jukka Marjanen toimii erikoisasiantuntijana Kansallisessa koulutuksen arviointikeskuksessa.
Najat Ouakrim-Soivio toimii tutkijatohtorina Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa.
Yhteyshenkilöt
Anna Maria Peltonentiedeviestinnän asiantuntija
Puh:050 406 2047maria.peltonen@helsinki.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Iäkkäiden lääkehoidon riskitekijöiden tunnistaminen on avainasemassa kotona asumisen tukemisessa23.4.2024 09:58:40 EEST | Tiedote
Tuoreessa väitöstutkimuksessa on kehitetty malli iäkkäiden lääkehoidon riskitekijöiden tunnistamiseksi osana laajempaa terveystarkastusta. Tutkimuksen tavoitteena oli tarjota konkreettisia keinoja iäkkäiden terveyden ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi, jotta he voisivat asua kotona mahdollisimman pitkään.
Helsingin yliopiston operatiivinen tulos 2023 oli 16 miljoonaa euroa miinuksella17.4.2024 14:37:06 EEST | Tiedote
Varainhankinta sekä sijoitus- ja rahoitustuotot nostivat kokonaistuloksen plussalle. Yliopisto lisää sijoitustoiminnan tuotonjakoa perustehtävään seuraavien viiden vuoden ajan.
Pelastakaa tiede! -dokumenttielokuva kertoo tieteen evakuoinnin tarinan17.4.2024 10:28:01 EEST | Tiedote
Kirjailija, FT Anna Kortelainen, Kansalliskirjasto ja Kirjastokaista ovat tuottaneet yhteistyössä dokumentin, joka pureutuu Kansalliskirjaston aineistojen evakuointiin talvi- ja jatkosodan aikana. Elokuva julkaistaan 17.4.2024 Kirjastokaistan verkkosivuilla sekä Kansalliskirjaston Youtube-kanavalla.
Kutsu medialle: Tule seuraamaan Viikin tutkimustilan lehmien keväistä laitumellelaskua 4.5.!15.4.2024 14:44:21 EEST | Tiedote
Helsingin yliopisto, Valio ja maatalousylioppilaiden yhdistys Sampsa kutsuvat median edustajat osallistumaan Suomen urbaanimpien lehmien laitumellelaskuun Viikin tutkimustilalla lauantaina 4. toukokuuta.
Diabeteslääke voi tehostaa immuunipuolustuksen taistelua rintasyöpää vastaan12.4.2024 10:11:23 EEST | Tiedote
Tyypin 2 diabeteslääke metformiini voi tutkimuksen mukaan auttaa elimistön immuunijärjestelmää tunnistamaan paremmin syöpäsoluja ja tehostaa puolustusreaktiota niitä vastaan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme