Helsingin yliopisto

Ylioppilas valintojen pyörteissä – uusi kirja antaa ajankohtaista tietoa koulutuspoliittiseen keskusteluun

Jaa

Uunituore Ylioppilas valintojen pyörteissä-teos tarjoaa ajankohtaista tietoa lukiokoulu-tuksen ja ylioppilastutkinnon kehittämistä koskevan koulutuspoliittisen keskustelun ja päätöksenteon tueksi. Kirjan julkistamistilaisuus järjestetään maanantaina 29.1. klo 10 Helsingin yliopiston päärakennuksen etulämpiössä (käynti Unioninkatu 33 ovista). Tervetuloa!

Kuva: Marko Hölttä
Kuva: Marko Hölttä

Empiiriseen tutkimukseen perustuva teos piirtää kokonaiskuvan niistä monista valinnoista, joita nuori kohtaa lukio-opinnoissaan, ylioppilastutkintoon valmistautuessaan ja lopulta korkea-asteen koulutukseen hakeutuessaan.

Lukio-opintoja ja ylioppilastutkintoa on viimeisten parinkymmenen vuoden ajan uudistettu useita kertoja: luokaton kurssimuotoinen lukio, tutkinnon hajauttamismahdollisuus, tutkinnon pakollisia kokeita koskeva muutos ja siirtyminen erillisiin ainereaalikokeisiin.

– Teoksessa tarkastellaan näiden kaikkien vaikutusta nuorten lukio-opintoihin ja ylioppilastutkinnon koevalintoihin sekä tutkinnon eri kokeissa saatujen arvosanojen vertailtavuuteen lukion päättökokeena ja yliopistojen sekä korkeakoulujen opiskelijavalinnassa, kertoo erityisasiantuntija Sirkku Kupiainen Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskuksesta.

Teoksessa on kaksi itsenäistä osaa: lukio-opinnot ja ylioppilastutkinto sekä yliopistojen ja korkeakoulujen opiskelijavalinta ja opinnoissa eteneminen. Kolmannessa osassa tekijät vetävät tulokset yhteen ja pohtivat niiden merkitystä lukion, ylioppilastutkinnon ja kolmannen asteen opiskelijavalinnan kehittämiselle. Keskiössä on ylioppilastutkinto ja sen tarjoamat mahdollisuudet valintoihin. Nämä ohjaavat opiskelijoiden lukioajan opintoja ja tutkinnon koevalintoja. Valintojen vaikutus näkyy myös tutkinnon eri kokeiden arvosanoissa.

– Arvosanat ja niistä myönnettävät lähtöpisteet määrittävät puolestaan tutkinnon tulosten hyödyntämistä korkeakoulujen ja yliopistojen opiskelijavalinnassa, ja tutkinnon kykyä ennustaa opiskelijoiden etenemistä kolmannen asteen opinnoissaan, Kupiainen jatkaa.

Työryhmien ehdotukset ristiriitaisia

Vuosien 2016–2017 aikana käynnistettyjen ja toisistaan erillisinä toteutettujen lukiokoulutuksen sekä ylioppilastutkinnon ja sen käytettävyyden kehittämiseen tähtäävien työryhmien ehdotukset näyttäytyvät yliop­pilastutkinnon arvosanojen vertailtavuuden ja opiskelijavalinnan näkökulmista ristiriitai­sina.

– Osa ehdotuksista laajentaa lukiolaisten valinnanmahdollisuuksia, osa näyttää kaventavan niitä ja osa saattaa tehdä samanaikaisesti molempia, Kupiainen sanoo.

Jo käynnissä ole­va tuntijakokokeilu on tästä ehkä selkein esimerkki. Ehdotus lisää valinnan mahdollisuuksia salliessaan opiskelijan jättää osan reaaliaineista pois opinnoistaan. Tuo valinta kaventaa kuitenkin opiskelijoiden mahdollisuuksia tilanteessa, jossa hänen suunnitelmansa tai kiinnostuksensa kohteet vaihtuvat, tai kolmannen asteen oppilaitokset haluavat varmistaa lähtöpisteiden myöntämisen avulla tulevien opiskelijoiden­sa jatko-opintovalmiuksien monipuolisuuden.

Kirjoittajat esittävät lopuksi tuloksiin perustuvan kannanoton tällä hetkellä ajankohtaiseen keskusteluun opiskelijavalinnan pisteytysmallista.

– Ylioppilastutkinnon perusteella myönnettävien lähtöpisteiden sääteleminen nykyistä tarkemmin on perusteltua, mutta nyt ehdotettu tapa asettaa tietyt oppiaineet toisiaan vastaan ei sen sijaan löydä tukea tutkimuksen tuloksista, Kupiainen väittää.

Kirjoittajien oma ehdotus on kolmen korin malli, jossa kaikissa jat­ko-opinnoissa keskeisten äidinkielen, matematiikan ja englannin lisäksi opiskelija voi saada pisteitä useammasta reaaliaineesta ja useammasta kielestä. Malli tukisi näin lukion yleissivistävää tehtävää jättäen samalla opiskelijoille mahdollisuuden suunnata pakolliset kurssit ylittä­viä opintojaan omien kiinnostustensa ja tulevaisuuden toiveittensa mukaan.

Ylioppilas valintojen pyörteissä-kirja on suunnattu niin opiskelijoille, opetusalan ammattilaisille, virkamiehille kuin koulutuspoliittisille päättäjillekin.

Kirjan kirjoittajat:

Sirkku Kupiainen, Jukka Marjanen ja Najat Ouakrim-Soivio Helsingin yliopistosta.

Teoksen julkaisija on Ainedidaktinen tutkimusseura. Lehdistökappaleita on saatavilla julkistamistilaisuudessa ja kirja on tilaisuuden jälkeen luettavissa myös sähköisesti

Lisätietoja:

Sirkku Kupiainen, puh. 050 3182 190 / 050 3080 054, sähköposti sirkku.kupiainen@helsinki.fi

---

Sirkku Kupiainen toimii koulutuksen arvioinnin erityisasiantuntijana Koulutuksen arviointikeskuksessa Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa.

Jukka Marjanen toimii erikoisasiantuntijana Kansallisessa koulutuksen arviointikeskuksessa.

Najat Ouakrim-Soivio toimii tutkijatohtorina Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa.

 

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Kuva: Marko Hölttä
Kuva: Marko Hölttä
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Datatieteen tutkijat ja uudet menetelmät esillä Helsingin Tiedekulmassa tiistaina 29.5. kello 9-1525.5.2018 14:24Tiedote

Helsingin yliopisto ja Aalto-yliopisto etsivät datatieteen menetelmille uusia käyttötapoja yhteisessä HiData-tutkimuskeskuksessa, Helsinki Centre for Data Science, joka esittäytyy Tiedekulmassa tiistaina 29.5., Yliopistonkatu 4. Tilaisuus on avoin ja antaa yleiskäsityksen datatieteen menetelmistä ja mahdollisuuksista eri tieteenaloilla. Tarkoitus on myös ideoida uusia tutkimusalueita ja sovelluksia.

Peltojen kipsikäsittelystä tehoa maatalouden vesiensuojeluun25.5.2018 09:00Tiedote

Peltojen kipsikäsittely on osoittautunut tehokkaaksi, turvalliseksi ja viljelijöiden hyväksymäksi keinoksi vähentää maatalouden fosforikuormitusta Itämereen. Tulokset perustuvat laajaan kipsinlevitystä testanneeseen pilottiin Varsinais-Suomessa. Kipsin laajamittaisella käytöllä pystyttäisiin vastaamaan Itämeren suojelukomission (HELCOM) Suomelle asettamiin fosforikuormituksen vähentämistavoitteisiin. Kipsikäsittelyllä olisi suuri potentiaali koko Itämeren tasolla.

Åkrarnas gipsbehandling effektiviserar vattenskyddet inom jordbruket25.5.2018 09:00Tiedote

Gipsbehandlingen av åkrar har visat sig vara effektiv, säker och även accepterad av bönderna som en metod att minska jordbrukets fosforbelastning på Östersjön. Resultaten bygger på ett omfattande pilotprojekt där gipsspridning har testats i Egentliga Finland. Om gipsbehandlingen togs i bruk i större utsträckning skulle det bli möjligt att uppfylla de mål som Skyddskommissionen för Östersjön (HELCOM) har fastställt för Finlands del när det gäller att minska fosforbelastningen. Gipsbehandlingen har stor potential med tanke på hela Östersjön.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme