Helsingin yliopisto

Yllätystulos: Harvinaisena pidettyyn aivoverenvuotoon kuolee enemmän keski-ikäisiä naisia kuin muihin aivohalvauksiin

Jaa

Vastikään julkaistun suomalaistutkimuksen mukaan suhteellisen harvinaisena pidetty aivohalvaus, lukinkalvonalainen aivoverenvuoto, aiheuttaa merkittävän osan kaikista keski-ikäisten kuolemantapauksista. Erityisesti keski-ikäisiä naisia kuolee lukinkalvonalaiseen aivoverenvuotoon enemmän kuin tapausmääriltään huomattavasti yleisempään aivoinfarktiin.

Aivoverenkiertohäiriöistä vaarallisimpaan, lukinkalvonalaiseen aivoverenvuotoon (SAV), kuolee 40–50 prosenttia vuodon saaneista ihmisistä ensimmäisten kuukausien aikana.

SAV:n maailmanlaajuisena ilmaantuvuuslukuna pidetään noin kuudesta seitsemään vuosittaista tapausta 100 000:tta ihmistä kohden. Harvinaisuutensa vuoksi tämän aivoverenvuodon vaikutuksia on pidetty väestötasolla hyvin vähäisinä, ja aikaisempien arvioiden mukaan ainoastaan neljä prosenttia kaikista aivohalvauskuolemista johtuisi SAV:sta.

Vaikka taudin on tiedetty painottuvan keski-ikäiseen väestöön, lukinkalvonalaisen aivoverenvuodon osuutta työikäisten kuolemista ei ole aikaisemmin voitu tutkia luotettavasti: SAV:n saaneista jopa neljännes kuolee ennen sairaalahoitoon pääsyä, ja monet maat kirjaavat nämä SAV-potilaat todennäköisempien kuolinsyiden mukaisesti esimerkiksi sydänperäisiksi äkkikuolemiksi. Jos äkkikuolleille ei ole tehty rutiininomaista ruumiinavaustoimintaa, kuolinsyy ja mahdollinen SAV jää selvittämättä.

Suomessa äkkikuolleiden ihmisten kuolinsyyt selvitetään poikkeuksellisen usein ruumiinavauksella. Tämän vuoksi suomalaistutkijat ovat voineet nyt ensimmäistä kertaa selvittää lukinkalvonalaisten aivoverenvuotokuolemien osuuden kaikista keski-ikäisten kuolemista.

Vastikään neurologisia sairauksia käsittelevässä JNNP-tiedelehdessä julkaistu rekisteritutkimus sisälsi tarkat kuolinsyytiedot kaikista lähes 200 000:sta Suomessa viimeisen 20 vuoden aikana kuolleesta 40–65 vuotiaasta.

Tulosten mukaan lukinkalvonalainen aivoverenvuoto oli keski-ikäisillä naisilla 12. yleisin kuolinsyy kaikista kuolemista ja kaikkein yleisin aivohalvauskuolema koko 20 vuoden tutkimusajanjakson aikana.

Lukinkalvonalainen aivoverenvuoto on keski-ikäiselle naiselle kohtalokkaampi kuin auto-onnettomuus tai aivoinfarkti

Julkaisun päätutkijan Ilari Rautalinin mukaan löydös on aikaisemman kirjallisuuden valossa yllättävä.

– Etenkin keski-ikäisillä naisilla SAV-kuolemien määrä ylittää selkeästi aivoinfarktien, useiden syöpäkuolemien ja esimerkiksi auto-onnettomuuksista sekä muista tapaturmista johtuvien kuolemien määrät, kertoo lääketieteen kandidaatti sekä tohtoriopiskelija Rautalin.

Koska SAV on pääasiassa tupakoinnista ja korkeasta verenpaineesta johtuva sairaus, se on pitkälti ennaltaehkäistävissä.

– Terveellisiin elintapoihin panostamalla pystyisimme vähentämään merkittävän osan työikäisten ennenaikaisista kuolemista, Rautalin sanoo.

Myös tutkimusryhmän ja artikkelijulkaisun muut jäsenet, Helsingin yliopistollisen sairaalan neurokirurgi, dosentti Miikka Korja sekä Helsingin yliopiston geneettisen epidemiologian professori Jaakko Kaprio korostavat terveiden elintapojen merkitystä.

– Esimerkiksi tupakoimattomuuteen kannustamisella ja verenpainetaudin ennaltaehkäisyllä sekä hyvällä hoidolla työikäisten ennenaikaisia kuolemia voitaisiin estää tehokkaasti, tutkijat sanovat.

Laajat rekisterit tuovat tietoa kuolettavasta aivoverenvuodosta

Suomalaisten keski-ikäisten kuolemia selvittänyt tutkimus perustuu Tilastokeskuksen sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen väestötasoisiin rekistereihin. Rekisterien avulla Suomessa on mahdollista tutkia kattavasti lukinkalvonalaista aivoverenvuotoa.

– Suomessa on ollut käytössä digitaalisia terveysrekistereitä aina 1960-luvulta lähtien. Suomen laadukas terveydenhuoltojärjestelmä ja siihen liittyvät monet korkeatasoiset sekä koko väestön kattavat rekisterit ovat syy sille, että Suomesta on tullut niin paljon uraauurtavia tutkimuksia lukinkalvonalaisesta aivoverenvuodosta, sanoo tutkimusryhmän johtaja, dosentti Korja.

Tutkimusryhmä julkaisi hiljattain tutkimuslöydöksen tupakoinnin vaikutuksesta lukinkalvonalaiseen verenvuotoon, nyt he ovat saaneet uutta tietoa SAV-kuolemien osuudesta keski-ikäisten kuolemissa. Useiden potentiaalisten riskitekijöiden merkitys SAV:n taustalla on kuitenkin edelleen tuntematon.

– Aihealue kaipaa kipeästi laadukasta tutkimusnäyttöä, joka perustuu satojen tuhansien ihmisten tarkkoihin terveystietoihin sekä vuosikymmeniä kestäneisiin seuranta-ajanjaksoihin, sanoo Rautalin.

Viite: Rautalin I, Kaprio J, Korja M: Burden of aneurysmal subarachnoid hemorrhage deaths in middle-aged people is relatively high. JNNP, 2020. DOI: 10.1136/jnnp-2020-324706

Lisätietoja:

Ilari Rautalin, lääketieteen kandidaatti, tohtoriopiskelija, Helsingin yliopisto
Puh. +358 40 525 7709
Sähköposti: ilari.rautalin@helsinki.fi

***************************************

Ystävällisin terveisin

Elina Kirvesniemi, viestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto
elina.kirvesniemi@helsinki.fi 050 409 6469

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Suomen romanien ja pääväestön suhteet pitäisi huomioida paremmin26.11.2020 09:30:00 EETTiedote

Väitöstutkimus osoittaa, että Suomen romanipoliittisesta ohjelmasta nousevat toimenpide-ehdotukset tapahtuvat sosiaalisessa kentässä, jossa kulttuuriset ja sosiaaliset oikeudet eivät toteudu yhdenvertaisesti. Toimenpiteitä tehdään pääväestön viitekehyksestä käsin eikä niissä huomioida romanien yhteiskunnallista asemaa sekä historiallisesti kehittynyttä rakenteellista toiseuttamista ja rodullistamista.

Raskaudenaikainen unettomuus lisää synnytyksen jälkeisen masennuksen riskiä - oikea-aikainen seulonta ja hoito tärkeää25.11.2020 09:00:00 EETTiedote

Loppuraskauden unettomuusoireet lisäävät synnytyksen jälkeisen masennuksen riskiä erityisesti, jos äidillä on muitakin masennuksen riskitekijöitä. Äidin masennus puolestaan ennustaa leikki-ikäisen lapsen tunne-elämän oireita. Äitien masennusoireet pitäisi siksi havaita mieluiten jo raskausaikana ja hoitaa matalalla kynnyksellä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme