Uudenmaan ELY-keskus

Ympäristöalan avustuksia haettavissa Uudenmaan ELY-keskuksesta

Jaa

Ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalojen ensi vuoden harkinnanvaraisia valtionavustuksia voi nyt hakea Uudenmaan ELY-keskuksesta. ELY-keskus myöntää avustuksia ministeriöiden sille osoittamien määrärahojen puitteissa.

Rakennusperinnön hoitoa, saariston ympäristönhoitoa, pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien laatimista, vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden toteuttamista, Kunta- ja JärjestöHelmi -avustuksia sekä vesistön käyttöä ja tulvariskien hallintaa Uudellamaalla koskevat avustushakemukset lähetetään Uudenmaan ELY-keskukseen.

Uudellamaalla toteutettaviin kalataloudellisiin kunnostuksiin voi hakea avustusta Varsinais-Suomen ELY-keskukselta. Uudenmaan alueella toteutettaviin ympäristökasvatus- ja -valistushankkeisiin voi puolestaan hakea avustusta Keski-Suomen ELY-keskukselta ja maa- ja metsätalousalueiden vesienhallintaa edistäviin hankkeisiin Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselta. Kainuun ELY-keskukselta voi hakea tukea haitallisten vieraslajien torjuntaan. Kaupunkivesien hallintaan ja haitallisten aineiden vähentämiseen tarkoitettua avustusta voi hakea avustusta Etelä-Savon ELY-keskukselta.

Avustusten hakuaika on 18.10. - 30.11.2021. Kunta- ja järjestöhelmen avustushaku alkaa 22.10.2021.

Rakennusperinnön hoito

Rakennusperinnön hoitoon voidaan myöntää avustusta kulttuurihistoriallisesti merkittävien rakennusten kunnossapitoon. Avustusta voidaan myöntää myös muihin kunnossapitoa, suojelua ja parantamista edistäviin toimenpiteisiin. Työ on tehtävä rakennuksen rakentamisajankohdan mukaisilla työtavoilla ja rakennukseen sopivilla perinteisillä rakennusmateriaaleilla. Avustusta voivat hakea rakennusten yksityiset omistajat, rakennusperinnön hoitoa edistävät yhteisöt, kunnat ja kuntayhtymät.

Saariston ympäristönhoito

Avustusta voidaan myöntää kunnalle tai kuntalaiselle saariston eläimistön, kasviston tai maiseman suojeluun liittyviin hankkeisiin. Avustusta voi hakea myös yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on luonnonsuojelun tai ympäristönhoidon edistäminen. Avustusta ei ole myönnetty ruoppauksiin.

Uudellamaalla saariston ympäristönhoitoavustuksen piiriin kuuluvat Espoon, Helsingin, Inkoon, Kirkkonummen, Loviisan, Porvoon, Raaseporin ja Sipoon ilman kiinteää tieyhteyttä olevat saaret.

Avustusalueeseen kuuluvat lisäksi seuraavat alueet, joihin on kiinteä tieyhteys:

  • Suvisaaristo (Espoo)
  • Santahamina (Helsinki)
  • Storramsjö, Hirdal, Barö, Räfsö, Degerö ja Sävö (Inkoo)
  • Porkkalanniemi (Kirkkonummi) Sarvsalö, Kabböle, Isnäs, Tjuvö, Strömsland, Vahterpää ja Gäddbergsö (Loviisa)
  • Emäsalo, Vessölandet, Tirmo ja Fagersta (Porvoo)
  • Bromarv, Trollshovda, Lindö, Svedja, Öby, Odensö, Norrby ja Båsa (Raasepori)
  • Kitö ja Löparö (Sipoo)

Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien laatiminen

Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmilla edistetään pohjavesien hyvän tilan saavuttamista ja pohjavesien suojelutoimia. Suojelusuunnitelman keskeinen tavoite on tunnistaa pohjavedelle ihmistoiminnasta aiheutuvat riskit sekä ennaltaehkäistä pohjaveden laadun heikkeneminen ja turvata alueen pohjaveden kemiallinen ja määrällinen tila. Suojelusuunnitelman laatimisen ja päivittämisen tulisi kohdistua erityisesti vesienhoidossa tunnistetuille riskipohjavesialueille. Avustusta myönnetään kunnille pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien laatimiseen ja suunnitelmien päivittämiseen.

Vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden toteuttaminen

Vesien hyvän tilan tavoite edellyttää monissa järvi-, joki-, pienvesi- ja rannikkokohteissa ulkoisen kuormituksen vähentämistä sekä vesien kunnostustoimia. Tavoitteiden toteuttamiseksi tarvitaan kuntien, yritysten, yhdistysten ja muiden paikallisten yhteisöjen muodostamien yhteistyöverkostojen vahvistumista. Hankkeilla tavoitellaan pitkäkestoisia vaikutuksia vesien tilaan, minkä varmistamiseksi halutaan avustaa laajempia hankekokonaisuuksia ja useiden toimijoiden yhteistyötä.

Avustusta myönnetään hankkeisiin, jotka paikallisesti ja alueellisesti kokonaisuutena arvioiden edistävät vesien- ja merenhoidon ympäristötavoitteiden saavuttamista. Hankkeiden arvioinnissa on eduksi, jos toimenpiteiden tarve on tunnistettu vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelmissa, hankkeen toteuttaminen voidaan käynnistää viivytyksettä, hankkeen muu rahoitus on varmistettu ja hankkeen tulokset ja kokemukset ovat hyödynnettävissä muissa kohteissa. Hankkeeseen voi kuulua sekä vesistössä että valuma-alueella tehtäviä vesiensuojeluratkaisuja, pois lukien maa- ja metsätalouden vesienhallintatoimenpiteet, joihin voi hakea avustusta maa- ja metsätalouden vesienhallinta -hausta. Hankkeilta toivotaan alueellisten asiantuntijaverkostojen hyödyntämistä, ja niitä voidaan tukea osana konkreettisten toimenpiteiden toteuttamista.

Avustuksen saamiseksi hakijan tulee yleensä olla esimerkiksi vesilain mukainen yhteisö, rekisteröitynyt yhdistys, vesialueen osakaskunta, kalatalousalue tai kunta. Mikäli myönnettävällä avustuksella tuetaan taloudellista toimintaa, noudatetaan EU:n valtiontukisääntöjä, niin kuin valtioneuvoston asetuksen 714/2015 2a- ja 2b-pykälissä on säädetty.

Vesitalous ja vesiluonnonvarojen kestävä käyttö

Avustusta voidaan myöntää vesistön ja vesiympäristön käyttöä ja tilaa sekä vesitalouden varautumista ja riskienhallintaa parantavien tulvasuojelu- ja muiden hankkeiden sekä vesiluonnonvarojen kestävää käyttöä edistävien kehittämis- ja investointihankkeiden tukemiseen. Vesistön ja vesiympäristön käyttöä ja tilaa parantavina toimenpiteinä tukea voidaan myöntää vesistötoimenpiteille tulvariskien hallintaan ja muiden erilaisten vesitaloudellisten riskien ja haittojen vähentämiseen sekä vesistöjen monipuolisen käytön ja hoidon edistämiseen. Vesiluonnonvarojen kestävää käyttöä edistävinä hankkeina tukea myönnetään vesitaloussektorin kokeilu-, investointi- ja vientitoimintaa sekä innovatiivisia julkisia hankintoja ja niihin liittyviä toimintamalleja edistäville hankkeille.

Avustuksen saamiseksi hakijan on yleensä oltava esimerkiksi vesilain mukainen yhteisö, rekisteröitynyt yhdistys, vesialueen osakaskunta, kalatalousalue tai kunta. Mikäli myönnettävällä avustuksella tuetaan taloudellista toimintaa, noudatetaan EU:n valtiontukisääntöjä, niin kuin valtioneuvoston asetuksen 714/2015 2a- ja 2b-pykälissä on säädetty.

Kunta- ja Järjestö-Helmi

Kunnille, kuntayhtymille, yhdistyksille ja säätiöille voidaan myöntää avustusta ennallistamis-, kunnostus ja hoitotoimiin. Toimien tavoitteena tulee olla Helmi-ohjelman mukaisten teemojen elinympäristöjen tilan parantaminen. Avustusta voidaan myöntää myös toteutettavien toimenpiteiden edellyttämiin inventointeihin ja suunnitelmiin, sekä arvokkaan luonnon suojaamiseksi rakennettaviin rakenteisiin. Haku on valtakunnallinen. Tuettavat toimenpiteet on saatettava valmiiksi viimeistään vuoden 2023 aikana.

Hakuteemat

  • Soiden ennallistaminen
  • Lintuvesien ja kosteikkojen kunnostaminen ja hoito
  • Perinneympäristöjen kunnostaminen ja hoito
  • Metsäisten elinympäristöjen hoito
  • Pienvesien ja rantaluonnon kunnostaminen

Maa- ja metsätalousalueiden vesienhallinnan edistäminen

Vesienhallinnan edistämisen tavoitteena on parantaa vesien tilaa vahvistamalla maa- ja metsätalouden sopeutumista muuttuviin sää- ja vesioloihin. Avustusta voidaan myöntää hankkeisiin, jotka edistävät valuma-aluetasoista vesitalouden suunnittelua, yhteistyötä ja toteutusta, pidättävät vesiä valuma-alueella, vähentävät vesistöön kohdistuvaa kuormitusta ja lisäävät luonnon monimuotoisuutta. Toimenpiteet voivat olla sekä alueellisia yhteistyöhankkeita että alueellisia tai paikallisia toteutushankkeita. Valtakunnallinen avustushaku on keskitetty Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukseen. Mikäli myönnettävällä avustuksella tuetaan taloudellista toimintaa, noudatetaan EU:n valtiontukisääntöjä, niin kuin valtioneuvoston asetuksen 714/2015 2a- ja 2b-pykälissä on säädetty.

Kalataloudelliset kunnostukset

Kalataloudellisissa kunnostuksissa avustusta voidaan myöntää hankkeisiin, joiden tavoitteena on edistää kalan kulkua, kalakantojen luontaista lisääntymistä tai parantaa mahdollisuuksia kestävään kalastukseen. Hankkeilla pyritään erityisesti vahvistamaan uhanalaisten kalakantojen elinvoimaisuutta. Avustettavia hankkeita voivat olla esimerkiksi kalakantojen lisääntymisalueiden kunnostaminen, kalateiden rakentaminen ja vaelluskalojen luontaisen elinkierron turvaaminen. Etusijalle asetetaan virtavesikohteet, jotka on mainittu kalataloudellisissa kunnostusohjelmissa tai Uudenmaan vesienhoidon toimenpideohjelmaehdotuksen (2022–2027) liitteessä 2.

Ympäristökasvatus ja -valistus

Avustuksella edistetään kestävää kehitystä tukemalla eri-ikäisten ihmisten oppimista. Ympäristökasvatuksen ja -valistuksen hankeavustusta voidaan myöntää valtakunnallisesti tai alueellisesti merkittäville kokeilu- tai kehittämishankkeille. Avustettava hanke voi tuottaa esimerkiksi uuden toimintamallin tai kasvatus- ja valistusmateriaalin tai se voi keskittyä edesauttamaan hyvien toimintatapojen ja materiaalien nykyistä laajempaa käyttöönottoa. Haku on valtakunnallinen ja se on keskitetty Keski-Suomen ELY-keskukseen.

Haitallisten vieraslajien torjunta

Avustuksella pyritään torjumaan haitalliseksi säädettyjä vieraslajeja, jotka ovat joko EU:n tai kansallisella listalla. Tukea voi hakea haitallisten vieraslajien hallintasuunnitelman mukaiseen torjuntaan, neuvontaan ja torjuntatoimenpiteiden jälkiseurannan toteuttamiseen. Avustukset ovat harkinnanvaraisia ja myönnetään maa- ja metsätalousministeriön osoittaman määrärahan puitteissa. Avustusta voidaan myöntää hankkeiden toteuttamisesta, neuvonnasta ja jälkiseurannasta aiheutuviin kustannuksiin. Avustusten käsittely on keskitetty Kainuun ELY-keskukseen.

Kaupunkivesien hallinta ja haitallisten aineiden vähentäminen (viemäriylivuodot)

Kaupunkivedet ja haitalliset aineet -teeman avustushaun painopisteenä on viemäriylivuodot. Avustuksen tavoitteena on vesistöön päätyvien haitallisten aineiden päästöjen vähentäminen viemäriylivuotoja vähentämällä. Avustusta voidaan myöntää hankkeisiin, joissa kehitetään ja pilotoidaan uutta teknologiaa ylivuotojen kartoituksessa, raportoinnissa, ehkäisyssä ja vähentämisessä. Hankkeilla ennakoidaan ja varaudutaan tuleviin ilmastonmuutoksen aiheuttamiin haittoihin ja niiden huomioon ottamiseen kaupunkisuunnittelussa. Hankkeilla vahvistetaan yhteistyötä eri toimijoiden välillä, erityisesti kunnan eri toimijoiden kesken. Hankkeissa voidaan luoda ohjeita maankäytön ja viemäröinnin riskienhallinnasta. Valtakunnallinen avustushaku on keskitetty Etelä-Savon ELY-keskukseen.

Avustuksen hakemisesta ja myöntämisestä

Avustusta on haettava ennen hankkeen toimenpiteiden aloittamista. Hakemukset toimitetaan viimeistään 30.11.2021 ensisijaisesti sähköisesti aluehallinnon asiointipalvelun kautta.

Vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden toteuttamista, vesistön käyttöä ja tulvariskien hallintaa sekä kalataloutta koskevia hakuajan jälkeen toimitettuja hakemuksia voidaan ottaa huomioon määrärahojen puitteissa. Avustuksia myönnettäessä noudatetaan valtionavustuslain (668/2001) perusteita ja menettelyjä. Vesien kunnostushankkeiden osalta noudatetaan myös valtioneuvoston asetusta vesistön ja vesiympäristön käyttöä ja tilaa parantavien hankkeiden avustamisesta (714/2015).

Hakulomakkeet ja ohjeita ELY-keskuksesta ja verkkopalvelusta

Hakulomakkeita ja tarkempia tietoja avustusten myöntämisen edellytyksistä saa Uudenmaan alueella Uudenmaan ELY-keskuksesta. Harkinnanvaraisia valtionavustuksia koskevia hakulomakkeita ja ohjeita – myös kalataloudelliset kunnostukset – on saatavissa myös ELY-keskusten verkkopalvelussa osoitteessa www.ely-keskus.fi/rahoitus-ja-avustukset-ymparistovastuualue.

Avustuksista kalataloudellisiin kunnostuksiin saa lisätietoja Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta ja avustuksista maa- ja metsätalousalueiden vesienhallinnan edistämiseen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta tai Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta. Ympäristökasvatuksen ja -valistuksen hankeavustuksista lisätietoja saa Keski-Suomen ELY-keskuksesta. Kaupunkivesien hallintaan ja haitallisten aineiden vähentämiseen tarkoitetuista avustuksista antaa tietoja Etelä-Savon ELY-keskus.

Rahoitus ja avustukset -sivujen kautta pääsee tutustumaan sekä eri avustustyyppien avustuksiin että niihin liittyviin Kansalliseen kalatiestrategiaan ja valtioneuvoston asetukseen 714/2015. Ehdotukset sekä Uudenmaan vesienhoidon toimenpideohjelmaksi 2022–2027 että Suomen merenhoitosuunnitelman toimenpideohjelmaksi vuoksiksi 2022–2027 löytyvät sivun tämän sivun www.ymparisto.fi/vaikutavesiin kautta. Saman sivun kautta tulevat löytymään myös lopulliset hyväksytyt vesien- ja merenhoitosuunnitelmat ja niiden toimenpideohjelmat.

Yhteyshenkilöt

Yhteyshenkilöiden sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi(at)ely-keskus.fi

• Rakennusperinnön hoito sekä saariston ympäristönhoito: ylitarkastaja Henrik Wager, 0295 021 473
• Saariston ympäristönhoito: ylitarkastaja Henrik Wager, 0295 021 473
• Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien laatiminen: geologi Esko Nylander, 0295 021 437
• Vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden toteuttaminen: erikoistutkija Pasi Lempinen, 0295 021 425
• Vesistön käyttö ja tulvariskien hallinta: erikoistutkija Pasi Lempinen, 0295 021 425
• Kalataloudelliset kunnostukset: johtava kalatalousasiantuntija Mikko Koivurinta, 0295 021 080
• Kunta- ja JärjestöHelmi: ylitarkastaja Niina Vähätalo, 0295 021 286
• Ympäristökasvatus ja -valistus: ympäristökasvatusasiantuntija Tanja Tuulinen, 0295 024 669
• Maa- ja metsätalousalueiden vesienhallinnan edistäminen: johtava vesitalousasiantuntija Anne-Mari Rytkönen, 0295 038 083 ja johtava vesitalousasiantuntija Eeva Nuotio, 0295 028 025
• Haitallisten vieraslajien torjunta: Reima Leinonen 0295 023 799
• Kaupunkivesien hallinta ja haitallisten aineiden vähentäminen (Viemäriylivuodot): Avustukset vesiensuojelun tehostamisohjelman toteuttamiseen - ely - ELY-keskus (https://www.ely-keskus.fi/avustukset-vesiensuojelun-tehostamisohjelman-toteuttamiseen)

Tietoja julkaisijasta

Uudenmaan ELY-keskus
Uudenmaan ELY-keskus
Opastinsilta 12 A, 2. krs
00520 Helsinki

0295 021 000http://www.ely-keskus.fi/web/ely/ely-uusimaa

ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Uudenmaan ELY-keskus

Hyväkuntoinen päällyste helpottaa pyöräilyväylän talvikunnossapitoa29.11.2021 09:50:44 EET | Tiedote

ELY-keskuksessa tehdään ympärivuotisen kävelyn ja pyöräilyn eteen töitä joka päivä. Tänä vuonna Uudenmaan ELY:n alueella on voitu panostaa erityisesti kävely- ja pyöräilyvälien uudelleenpäällystyksiin lähes 70 km matkalla. Rahoitusta näihin käytettiin noin 1,5 miljoonaa euroa, joka on noin 5,5 % vuoden päällystystöiden rahoituksesta. Hyväkuntoinen päällyste helpottaa myös väylän talvikunnossapitoa.

Antalet personer utan anställning har minskat jämfört med året innan23.11.2021 08:03:59 EET | Tiedote

I slutet av oktober var antalet arbetslösa arbetssökande sammanlagt 92 044 i Nyland. Av dem var 83 736 utan anställning och 8 308 permitterade. Jämfört med året innan minskade antalet arbetslösa arbetssökande utan anställningsförhållande med 1 376 personer (-1,6 %) och antalet permitterade med 15 448 personer (-65,0 %). Det totala antalet arbetslösa minskade med 16 824 personer jämfört med ett år tidigare. I Nyland minskade antalet arbetslösa 15,5 %, dvs. något långsammare än i hela landet i genomsnitt (-17,2 %). I slutet av oktober utgjorde andelen arbetslösa arbetssökande 10,5 % av arbetskraften, vilket är 2 procentenheter färre än året innan. Antalet arbetslösa arbetssökande under 25 år på området uppgick till sammanlagt 8 573 personer, vilket är 2 484 (-22,5%) personer färre än ett år tidigare. På området fanns det 43 793 långtidsarbetslösa, vilket är 13 880 (46,4 %) fler än i slutet av oktober 2020. Antalet arbetslösa utlänningar på området var 18 334, vilket är 522 (-2,8 %) perso

Ilman työsuhdetta olevien määrä laskenut edellisvuoteen verrattuna23.11.2021 08:00:20 EET | Tiedote

Uudenmaalla oli lokakuun lopussa yhteensä 92 044 työtöntä työnhakijaa, joista ilman työsuhdetta olevia oli 83 736 ja lomautettuja 8 308. Ilman työsuhdetta olevien määrä laski 1 376 (-1,6 %) henkilöllä ja lomautettujen 15 448 (-65,0 %) henkilöllä vuoden takaiseen verrattuna. Työttömien kokonaismäärä laski 16 824 henkilöllä verrattuna vuotta aikaisempaan. Työttömien määrä laski Uudellamaalla 15,5 % eli hieman hitaammin kuin koko maassa keskimäärin (-17,2 %). Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli lokakuun lopussa 10,5 %, mikä on 2 prosenttiyksikköä vuotta aikaisempaa vähemmän. Alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli alueella yhteensä 8 573, mikä on 2 484 (-22,5 %) vähemmän kuin vuotta aiemmin. Pitkäaikaistyöttömiä alueella oli 43 793, mikä on 13 880 (46,4 %) enemmän kuin vuoden 2020 lokakuun lopussa. Ulkomaalaisia työttömiä alueella oli 18 334, mikä on 522 (-2,8 %) henkilöä vähemmän edellisvuoteen verrattuna. Uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin Uudenmaan TE-toimistoon l

Nya naturskyddsområden i Raseborg genom METSO-programmet19.11.2021 13:26:29 EET | Tiedote

NTM-centralen i Nyland har fredat tre nya naturskyddsområden i Raseborg, samt köpt tre områden av staden som ansluts till statens befintliga naturskyddsområden. Områdenas areal är sammanlagt cirka 190 ha. Naturskyddsområdena är en del av METSO-programmet. Det klart största av de nya naturskyddsområdena är känt som Trollskogen. Objektet är beläget på nordvästra sidan av Ekenäs vid Västerby friluftsområde och den förblir i stadens ägo. Hällmarker, kärrsänkor och moskogar dominerar det natursköna området. Objektets areal på nästan 150 hektar är ovanligt stort för ett naturskyddsområde i södra Finland och där har inte bedrivits skogsbruk under en längre tid. I statens ägo övergick bland annat en gammal granskog söder om Karis, som gränsar till Läppträskets värdefulla fågelvatten. Viktiga naturvärden finns i alla dessa områden, som nu tryggas. Stora helheter som behövs för friluftsliv och naturfostran bevaras samtidigt som det är en effektiv klimatåtgärd. Undersökningar visar att nettobindn

Uusia luonnonsuojelualueita Raaseporiin METSO-ohjelman avulla19.11.2021 13:22:34 EET | Tiedote

Uudenmaan ELY-keskus on perustanut Raaseporiin kolme uutta luonnonsuojelualuetta kaupungin maille ja lisäksi ostanut kaupungilta kolme aluetta, jotka liitettiin valtion olemassa oleviin luonnonsuojelualueisiin. Alueiden pinta-ala on yhteensä noin 190 hehtaaria. Luonnonsuojelualueet ovat osa vapaaehtoisuuteen perustuvaa METSO-ohjelmaa. Uusista luonnonsuojelualueista suurin tunnetaan Peikkometsänä. Kohde sijaitsee Tammisaaren luoteispuolella Västerbyn ulkoilualueella ja se pysyy kaupungin omistuksessa. Karut kalliot, suopainanteet ja kangasmetsät hallitsevat luonnonkaunista aluetta. Lähes 150 hehtaarin kohde on Etelä-Suomessa harvinaisen suuri ja alue on ollut pitkään metsätalouden ulkopuolella. Valtion omistukseen siirtyi muun muassa Karjaan eteläpuolella sijaitsevaan linnustoltaan arvokkaaseen Lepinjärveen rajautuva vanha kuusimetsä. - Näillä kaikilla alueilla on tärkeitä luontoarvoja, jotka nyt turvataan. Suuria kokonaisuuksia tarvitaan virkistäytymiseen ja luontokasvatukseen, mutta t

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme