Ympäristötaidetta yhteisöjen omaksi Lapinjärvellä

Villiyrteistä ainesosia julkiseen taiteeseen

Lapinjärven kunnan järjestämät ympäristötaidepajat ovat alkaneet toukokuussa 2017. Kaikki kaksitoista Lapinjärven kylää ovat mukana kunnan järjestämässä taidetoiminnassa. Taidepajoille ovat kaikki kylien asukkaat tervetulleita ja mukaan onkin saatu jo laaja kirjo kuntalaisia lapsista eläkeläisiin. Taidepajat on suunnitellut Lapinjärven kunnan kulttuurikoordinaattorina toimiva yhteisötaiteilija Petteri Aaltolainen.

– Pajoilla keskitytään ympäristötaiteen sisältöihin ja julkisen taiteen merkitykseen asuinalueella. Taidepajoilla opitaan myös taiteen ammatillisia näkökulmia ja teknillisiä toimintoja, julkisen taiteen vaatimuksen mukaisesti, Aaltolainen kertoo.

Jokainen paja muotoutuu oman kylänsä näköiseksi. Esimerkiksi Porlammin kylässä toteutettu villiyrttien käyttö ja hyödyntäminen antoi osallistujille uusia näkökulmia taideteoksen mahdollisuuksiin olla osana ekologista hyötykäyttöä ympäristöteosta suunniteltaessa.

Taidepajojen tuotokset jalostuvat taiteeksi taajamaan

Ajatuksena on, että nyt taidepajoissa tuotettuja materiaaleja käytetään julkisten ympäristötaideteosten tekemiseen kyliin. Lisäksi jokaisesta kyläsuunnitelmasta otetaan ideoita mukaan Lapinjärven kirkonkylän ympäristötaideteokseen.

Taide liittyy Lapinjärven kirkonkylän kehittämiseen muistiystävälliseksi taajamaksi. Taide ohjaa ihmisen liikkumista taajamassa.

– Tavoitteena on saada jatkolle ulkopuolinen rahoitus ja osallistaa teoksen tekemiseen useita ammattitaiteilijoita, Aaltolainen toteaa.

Taiteen kehittämisestä muistiystävällisessä taajamassa voi olla yhteydessä myös aluetta suunnittelevaan Lapinjärven kunnan aluearkkitehti Johanna Hyrkkääseen.

– Taide on tarkoitus ottaa jo aikaisessa vaiheessa osaksi alueen suunnittelua, Hyrkäs sanoo.

Miksi ympäristötaide?

Ympäristötaide on käsitteenä laajentunut ja on vahvistunut yhteisötaiteen ilmaisumuotona nykypäivänä. Yhtenä osa-alueena ympäristötaiteessa osallistetaan asukkaita paikalliseen taidesuunnitteluprosessiin.

– Tämänkaltaisella toteutuksella saadaan asukkaiden näköistä taidetta ja varmistetaan elinympäristön arvojen säilymistä, taiteen välityksellä. Yhteiset taidepajat toimivat myös sosiaalisina kohtaamispaikkoina kaikenikäisille kuntalaisille, Aaltolainen selventää.

Lisätietoja meneillään olevista projekteista liitteenä.