Helsingin yliopisto

Ympäristöturvallisuuden edistämiseksi etsitään yhä käytännön väyliä

Jaa

Laajalle ja avoimelle turvallisuuskäsitteelle on tarvetta, kun ympäristöön liittyvät uhat tulevat yhä näkyvämmiksi. Ympäristöongelmien torjumisen ja yhteiskunnan vakauttamisen yhdistäminen olisi ratkaisu, mutta sen käytännön toteutus takkuaa, kun konkreettisia ympäristöturvallisuutta edistäviä toimia ei löydetä, ilmenee Helsingin yliopistossa tarkastettavasta väitöskirjasta.

Väitöstutkimuksen mukaan esimerkiksi Länsi-Balkanilla toteutettiin onnistuneita hankkeita, joissa torjuttiin kaivostoiminnan aiheuttamia ympäristöuhkia ja pyrittiin parantamaan paikallista osallistumista ympäristöhallinnon alalla. Näitä toimia pidettiin onnistuneina, mutta niitä ei nähty leimallisesti keinoina edistää ympäristöturvallisuutta.

- Turvallisuuskäsitettä ei myöskään omaksuttu laajemmin Länsi-Balkanin maiden politiikkaan tai hallintoon. Kansainväliset järjestöt pyrkivät soveltamaan ympäristöturvallisuutta laajalla skaalalla, mutta samalla yhteistyö lipui ulos turvallisuuden viitekehyksestä, sanoo väitöstutkija VTM Emma Hakala.


Ympäristön ja turvallisuuden liitoksella myös haittavaikutuksia

Tutkijan mukaan ympäristöasioiden liittäminen turvallisuuteen ei sinänsä ole itseisarvo. Niin sanotun Kööpenhaminan koulukunnan kehittämän turvallistamisteorian mukaan ajatuksella voi jopa olla haitallisia seurauksia, mikäli ympäristöön liittyvä päätöksenteko tulee kaapatuksi turvallisuuspolitiikan piiriin ja normaalista demokraattisesta prosessista pakkotoimien alaiseksi.

- Länsi-Balkanin esimerkki kuitenkin näyttää, miten ympäristöturvallisuusprojekteilla päinvastoin yritettiin parantaa vaikuttamismahdollisuuksia ympäristöasioihin ja huomioida ympäristöuhkien torjumisen seurauksia muun muassa paikallisten elinkeinojen kannalta, Hakala huomauttaa.


Turvallisuusnäkökulma tärkeä järjestöille yhteistyön edistämisessä

Kansainvälisten järjestöjen kantilta turvallisuusnäkökulma oli yhteistyössä olennaista, ilmenee väitöstutkimuksesta. Alkuperäisenä syynä tälle oli ensisijaisesti pyrkimys vakauttaa Länsi-Balkania 1990-luvun konfliktien jäljiltä ja ennaltaehkäistä uusia levottomuuksia ympäristöön liittyvällä yhteistyöllä. Turvallisuusuhkien osoittaminen myös nähtiin yhtenä keinona vetää huomiota ympäristöasioihin, jotka eivät muuten nouse poliittisella asialistalla korkealle.

- Hankkeiden edetessä yhä tärkeämmäksi kuitenkin nousivat ympäristömuutosten aiheuttamat uhat inhimilliselle turvallisuudelle. Kouriintuntuvimmin tämä näkyi kenties vuoden 2014 rajuissa tulvissa, tutkija sanoo.

Järjestöt eivät aina onnistuneet ympäristöturvallisuuden siirtämisessä käytännön työhön kovin hyvin.

- Käsitteestä näyttää tulleen pikemminkin fraasi, jota toistettiin strategioissa ja suunnitelmissa, mutta joka ei projektien toteutuksessa näkynyt juuri mitenkään.


Hankaluudet liittyvät aiheen monialaisuuteen

Ympäristöturvallisuuden käytännön toteuttamisen hankaluus näyttää tutkimuksen mukaan liittyvän aiheen monialaisuuteen. Ympäristön vaikutukset turvallisuuteen ovat useimmiten vahvasti sidoksissa yhteiskunnallisiin tekijöihin, kuten talouteen, elinkeinoihin ja terveyteen. Siksi niihin on vaikea kehittää ratkaisuja pelkästään ympäristö- ja turvallisuustoimijoiden kesken.

Ympäristön turvallisuusvaikutuksia ei tutkijan mukaan voi silti jättää huomiotta. Erityisesti ilmastonmuutoksen seuraukset aiheuttavat väistämättä uhkia niin yhteiskunnallisesti kuin inhimilliselle turvallisuudelle. Tämä näkyi myös Länsi-Balkanilla ympäristöturvallisuusyhteistyön edetessä.

- Ilmastoriskeihin varautumisesta alkoi tulla osa paikallisten viranomaisten toimintaa, ja samalla välillä jo unohduksiin painunut ympäristöturvallisuuden käsite tuli uudella tavalla olennaiseksi.

Uudenlaisten uhkien edessä turvallisuushallinnon ja -politiikan onkin muututtava ja avauduttava yhteistyölle muiden alojen kanssa.

- Demokraattisen päätöksenteon näkökulmasta tämä pitää tapahtua hallitusti ja suunnitellusti, ei pakkokeinojen muodossa esimerkiksi äärimmäisten sääolosuhteiden iskiessä, Hakala toteaa.

’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’

VTM Emma Hakala väittelee 29.9.2018 kello 10 Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "International Organisations and the Securitisation of the Environment in Post-Conflict Western Balkans". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Helsingin yliopiston päärakennus, sali 5.

Vastaväittäjänä on Professor of Urban Planning and Public Policy and Political Science Richard Matthew, University of California Irvine, ja kustoksena on professori Kimmo Rentola.

Väitöskirja julkaistaan sarjassa Valtiotieteellisen tiedekunnan julkaisuja - Publications of the Faculty of Social Sciences.

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.



Väittelijän yhteystiedot:
Emma Hakala
Puh. 040 7394313
emma.hakala@gmail.com

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Pasi Komulainen, viestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto, Puh. 050-5398523, pasi.komulainen@helsinki.fi

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Kissojen ja koirien bakteerien antibioottiresistenssi on vähentynyt16.11.2018 09:38Tiedote

Kissojen ja koirien bakteereiden vastustuskyky antibiooteille on vähenemässä monen vuoden jälkeen. Tilanteen paranemiseen on todennäköisesti vaikuttanut antibioottien vähentynyt käyttö. Vaikka kehitys on ollut valoisampaa, monien antibioottien kohdalla vastustuskykyisten kantojen osuus on edelleen liian suuri ja aktiivisia toimia tarvitaan, kertoo Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan kliinisen mikrobiologian laboratorio. Seurantatieto on kerätty vuosilta 2014–2017.

Yksin asuvan kohtuullinen minimibudjetti on noin 1 400 euroa kuukaudessa15.11.2018 10:13Tiedote

Esimerkkitalouksien välttämättömien kulujen yhteissumma kuukaudessa vaihtelee pääkaupunkiseudulla yksin asuvien alle 45-vuotiaiden noin 1 380 eurosta kahden vanhemman ja kolmilapsisen perheen noin 4 250 euroon. Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksessa on selvitetty, mitä tavaroita ja palveluita kuluttaja tarvitsee, jotta tulee toimeen, voi ylläpitää terveyttä ja voi kokea osallistuvansa yhteiskunnalliseen toimintaan Suomessa.

Tervakapitalismi mullisti kainuulaisten elämän 1800-luvulla14.11.2018 15:24Tiedote

Tutkimuksen mukaan tervatalous asemoitui 1800-luvun Kainuuseen erityisessä historiallisessa kontekstissa. Tervakapitalismin muotoutumista määrittivät kapitalistisen maailmanjärjestelmän, Suomen suurruhtinaskunnan ja Pohjois-Suomen talousalueen yhteiskunnallisten rakenteiden sekä toimijoiden voimasuhteet. Lähes vuosisadan jatkunut tervakapitalismi mullisti perin pohjin kainuulaisten elämän ja luontokäsitykset.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme