Yrittäjät sote-esityksestä: Esitys kaadettava, jos sitä ei muuteta merkittävästi

Hallitus julkisti kesäkuussa lakiluonnokset sote- ja maakuntauudistuksesta. Lausuntoaika päättyy 25.9. Suomen Yrittäjät julkisti näkemyksensä lakiluonnoksiin 3.9.2020 herättämään keskustelua lakiluonnoksen huomattavista puutteista. 

- Hallituksen esitystä pitää korjata todella paljon. Pienillä muutoksilla esitys ei vastaa siihen, mitä ihmiset nyt hyvinvointipalveluita saadakseen tarvitsevat, julkisen talouden kestävyyshaasteisiin tai palvelumarkkinoiden kehittämiseen, Kujala sanoo.

Esitys unohtaa 18 000 yritystä, jotka palvelevat asiakkaita eri puolilla Suomea

Suurin ongelma esityksessä on Yrittäjien mukaan se, että se käytännössä unohtaa sosiaali- ja terveyspalveluyritysten ja niiden työntekijöiden työn. Suomessa toimii yli 18 000 sote-yritystä. Niissä on töissä 80 000 henkilöä.

- Ilman heitä palveluverkosto erityisesti pienillä paikkakunnilla kuihtuu olemattomiin, Kujala sanoo.

- Lakisesitys ei tunnista laisinkaan monipuolista, paikallista palvelutuotantoa, yritysten työllisyysvaikutuksia tai kuntien elinvoimatekijöitä. Lainsäädännön arviointineuvoston tulee kiinnittää tähän erityistä huomiota.

”Jos ehdotusta ei olennaisesti paranneta, toivomme esityksen kaatuvan"

Suomen Yrittäjien toimitusjohtajan Mikael Pentikäisen mukaan ilman merkittäviä muutoksia tällaista sote-uudistusta ei pidä tehdä. 

- Jos ehdotusta ei olennaisesti paranneta, toivomme esityksen kaatuvan. Ei ole suomalaisten etu, että yksityinen sote-yrittäjyys halvaantuu, Pentikäinen toteaa.

Mitä pitää korjata? Yrittäjiltä kattava korjauslista

- Julkaisemme lausuntoluonnoksemme, jotta mahdollisimman moni taho kiinnittäisi huomiota hallituksen esityksen korjaustarpeisiin, Kujala sanoo. 

Yrittäjien mukaan nämä kohdat tulee korjata:

- Mikro- ja pk-yrityksiä helpottavat välineet kuten monituottajamalli, palvelusetelit ja henkilökohtaiset budjetit on otettava käyttöön.

- Palvelut voidaan turvata monituottajamallilla. Nyt esitys tunnistaa lähinnä julkisen tuottajan. Esityksestä puuttuu lähes kokonaan palvelumarkkinoiden ylläpito ja kehittäminen.

- Yritykset pääsevät mukaan heikosti: enintään menestymällä raskaassa julkisessa hankinnassa, mikä usein suosii suuria yrityksiä. Ratkaisuina tähän palvelusetelin käytön on oltava velvoittava. Henkilökohtaisen budjetin käsite on sisällytettävä sote-järjestämislakiin.

- Esitys on ristiriidassa uudistukselle asetettujen tavoitteiden kanssa. Esimerkiksi esityksen taloudelliset ja toiminnalliset vaikutukset ohjaavat toteutuessaan päinvastaisiin tuloksiin tavoitteisiin suhtautettuna.

- Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen ja tuottaminen on eriytettävä.

- Kilpailu- ja sivutoimikiellot kaventavat maaseudun palvelutarjontaa. Sote-ammattilaisia ei saa kilpailukielloin tai sivutoimikielloin pakottaa työskentelemään yksinomaan julkisella sektorilla.

- Maakuntien verotusoikeus kiristäisi työn verotusta. Sitä ei pidä ottaa käyttöön.

- Ennakointityöhön sekä ehkäiseviin palveluihin on panostettava.

- Rajattu yleinen toimiala on poistettava.

- On luotava kustannuslaskennan vertailukelpoinen malli.

- Palvelutuotannon kehittymistä ei pidä hankaloittaa luomalla uusia markkinoille tulon esteitä.

Yrittäjien lausunto sisältää lukuisia muita huomioita.

Pentikäisen ja Kujalan mukaan hallituksen on lupauksien sijasta nyt huolehdittava näistä korjauksista ja lopullisessa esityksessä arvioitava vaikutukset 18 000 alan yritykselle ja niiden henkilökunnalle sekä terveyden edistämisen osalta laajasti.

Suomen Yrittäjillä on jäsenenä noin 3 500 on sote-alan yrityksiä. Lisäksi järjestöön kuuluu kymmenen sosiaali- , terveys- ja hyvinvointialan toimialajärjestöä, joilla on tuhansia jäsenyrityksiä. Yrittäjät on Suomen kattavin yksityisen sektorin sosiaali- , tervys- ja hyvinvointialan järjestö.