Yrittäjät: YEL-järjestelmää kehitettävä yksinkertaisemmaksi ja helpommin ymmärrettäväksi 

Sosiaali- ja terveysministeriön helmikuussa 2017 asettama yrittäjien eläkevakuutusta pohtinut työryhmä sai työnsä päätökseen. Tänään julkistettu loppuraportti on tarkoitettu pohjaksi tuleville muutospohdinnoille.  

Yrittäjien työskentelyn alivakuuttaminen ja siitä johtuva yrittäjän sosiaaliturvan alhainen taso tunnistettiin keskeisimmäksi ongelmaksi yrittäjien työeläkevakuuttamisessa. YEL määrittää yrittäjän koko sosiaaliturvan. 

- On hyvä, että yrittäjien eläkejärjestelmän kehittämistä pohditaan, koska yrittäjien luottamus YEL-järjestelmään on heikko. Yrittäjän luottamuksen parantamisen pitää olla muutosten tavoite. Tämä ei raportissa näy, työmarkkinajohtaja Janne Makkula Suomen Yrittäjistä sanoo. 

Suomen Yrittäjät edustaa lähes 60 prosenttia noin 204 000 YEL-vakuutetusta henkilöstä. 

- Jäsentemme kanta poikkeaa merkittävästi raportissa valitusta linjasta, joka kaventaisi yrittäjien vapautta oman turvansa järjestämisestä. Jätimme eriävän mielipiteen, jossa käymme laajasti näkemyksemme ja muutosehdotuksemme läpi, Makkula kertoo.  

Yrittäjän eläkemaksu nostettava tasolle, joka kerryttää ansiosidonnaista etuutta 

- Tavoitteemme on, että yrittäjien työuran aikainen sosiaaliturva paranee ja yrittäjät saavat kunnon vastineen maksamilleen eläkemaksuille. Nyt näin ei ole, työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén sanoo.  

Yrittäjien mukaan tähän päästään, jos yrittäjän eläkemaksu nostetaan tasolle, jolla yrittäjä saa työuran aikaisia ansiosidonnaisia etuuksia, eli työttömyysturvan alarajalle (12 816 euroa/2019). Yrittäjien arvion mukaan muutos lisäisi myös eläkejärjestelmän maksutuloa. Alle pakollisen työtulorajan toiminnan vakuuttamisen tulee jatkossakin olla vapaaehtoista ja mahdollista.  

Hellstén huomauttaa, että eläkemaksun nostolle on vahva yrittäjien tuki. Tätä ehdotusta ei raportissa ole.  

Yrittäjän työpanoksen osaa arvioida vain yrittäjä itse 

YEL-vakuutuksen on jatkossakin perustuttava yrittäjän työpanoksen arvoon eli siihen, paljonko vastaavasta työstä maksettaisiin palkkaa työntekijälle.  

- Yrittäjien luottamusta lisäisi myös se, että yrittäjä pystyisi muuttamaan YEL-työtuloa mahdollisimman joustavasti, Hellstén huomauttaa.  

Raportissa esitetään, että työpanoksen arvoa määriteltäessä otettaisiin huomioon useita eri muuttujia, esimerkiksi toimialan palkkataso, yritystoiminnan laajuus, liikevaihto, yhtiökumppaneiden ja työntekijöiden määrä tai omistusosuus yrityksestä sekä yrittäjän itselleen maksama palkka ja yritystoiminnasta saadut verotettavat ansiot.  

- Nämä eivät anna oikeaa kuvaa yrittäjän työpanoksesta. Sen vuoksi niitä ei pidä ottaa työpanoksen arvion perusteeksi, eikä juridisesti sitovia ratkaisuja mainituista seikoista pidä tehdä YEL-työtulon tasoon nähden, Hellstén sanoo. 

Yrittäjät vaatii myös, että selkeyden vuoksi YEL-työtulossa tulee siirtyä vuosityötulosta kuukausityötuloon. 

-  Yksinkertaisuus ja selkeys varmasti maksavat itsensä takaisin, sillä ne lisäävät yrittäjien luottamusta järjestelmään, rohkaisevat yrittäjiä huolehtimaan sosiaaliturvansa tasosta nykyistä paremmin ja näin lisäämään myös eläkejärjestelmän maksutuloa.