Yrityksille suunnatut myyntipuhelut ovat joskus hyvän liiketavan vastaisia

Keskuskauppakamarin liiketapalautakunta on käsitellyt tällaista puhelinmyyntiä koskevaa asiaa lausunnossaan  LTL 916/2014, jonka lyhennelmä on nyt julkaistu lautakunnan verkkosivuilla. Myyjäyritys markkinoi numeropalvelua avokauppana. Liiketapalautakunta katsoi, että myyjän menettely oli hyvän liiketavan vastaista.

Myyjä oli tarjonnut numeropalveluaan puhelinmyyntinä pienille ja keskisuurille yrityksille. Myyjä tarjosi asiakkailleen seitsemän päivän avokauppaa: asiakkaalle kerrottiin myyntipuhelun aikana mahdollisuudesta viikon maksuttomaan koekäyttöön, jonka jälkeen palvelu oli maksullinen.

Lautakunta totesi, että vaikka myyntipuhe sinällään sisältäisikin totuudenmukaiset ja oikeat tiedot esimerkiksi sopimuksen syntymisestä ja peruuttamisesta, sen voidaan katsoa olevan esittämistavan perusteella harhaanjohtava.

“Jos myyntipuhe on lavea, sen yksityiskohdat voivat jäädä kuulijalta havaitsematta. Puheessa saatetaan käyttää esimerkiksi ilmaisuja ‘ilmainen’, ‘maksuton’, ‘rauhassa tutustuminen’ ja ‘lisätietojen lähettäminen’. Tällainen voi hämärtää käsitystä siitä, että kysymys on avokaupasta ja siitä, että palvelusopimus tulee voimaan, ellei tilausta peruta tietyn ajan kuluessa myyntipuhelusta”, kertoo liiketapalautakunnan pääsihteeri Paula Paloranta Keskuskauppakamarista.

Lautakunta painotti lausunnossaan, että avokaupasta kerrottaessa myyjän on riittävän huolellisesti varmistettava, että asiakas ymmärtää, mihin hän on sitoutumassa ja mitä toimenpiteitä edellytetään, jos hän ei halua sitoutua tilaukseen. Tällaista tilannetta arvioitaessa on otettava huomioon osapuolten yksilöllinen asema tilanteessa.

Sopijaosapuolten epätasapaino myyntitilanteessa vaikuttaa arviointiin

Paloranta muistuttaa, että vaikka kysymyksessä olisi kahden yrityksen välinen oikeussuhde, ei aina voida katsoa, että ne olisivat tasavertaisessa asemassa olevia oikeushenkilöitä.

“Myyjäosapuolen asema on lähtökohtaisesti vahvempi, kun se on yhteydenottaja. Tällöin myyjä on asiantuntija tarjoamansa palvelun sisällön ja sen myynnin osalta”, hän sanoo.

Lausunnon LTL 916/2014 mukaan myyntitapahtuma ei tarjonnut puhelujen vastaanottajille mahdollisuutta tutustua myytävän palvelun sisältöön ja ehtoihin rauhassa.  Sen sijaan puheluissa oli tähdätty suoraan velvoittavan sopimuksen syntymiseen myyjän ja ostajan epätasapainoisesta asemasta huolimatta.

Sopimusosapuolten tiedettävä, onko sopimus syntynyt

Liiketapalautakunta katsoi, että asiakkaille oli voinut myyntipuhelun aikana muodostua väärä käsitys markkinoitavan palvelun tilauksen voimaantulosta.

“Tällainen markkinointi oli harhaanjohtavaa ja hyvän liiketavan vastaista. Liiketapalautakunta totesi myös, että vaikka se ei ota kantaa sopimusoikeudellisiin seikkoihin, hyvä liiketapa edellyttää, että molemmat sopijaosapuolet ovat selvillä siitä, onko sopimus syntynyt, ja jos on, mitkä ovat sopimuksen keskeiset ehdot”, Paloranta selvittää.

Lisätietoa:

Keskuskauppakamarin liiketapalautakunnan pääsihteeri Paula Paloranta, puh. 050 548 0235, paula.paloranta@chamber.fi

Tutustu muihin liiketapalautakunnan ennen julkaisemattomiin lausuntolyhennelmiin verkkosivuilla: www.liiketapalautakunta.fi.

Keskuskauppakamarin liiketapalautakunta Liiketapalautakunta antaa pyynnöstä lausuntoja siitä, onko elinkeinotoiminnassa tehty toimenpide hyvän liiketavan vastainen tai muutoin sopimaton. Liiketapalautakunta käsittelee muun muassa harhaanjohtavaa ja vertailevaa markkinointia, toisen yrityksen maineen ja tunnettuuden hyväksikäyttöä, kilpailijan halventamista sekä jäljittelyä koskevia asioita. Liiketapalautakunnan etuina ovat asiantuntijuus, nopeus ja käsittelyn luottamuksellisuus. Lautakunnalta voi pyytää myös ennakkolausuntoa suunnitellun menettelyn hyvän liiketavan mukaisuudesta. Liiketapalautakunta on perustettu vuonna 1937.