Suomen Pankki

Yrityslainakanta supistui edelleen kesällä

Jaa

Pankkien myöntämien yrityslainojen kanta[1] supistui kesäkuusta ja oli 57,6 mrd. euroa heinäkuun 2021 lopussa. Heinäkuussa suomalaisten yritysten lainakanta oli pienempi kuin koronapandemian alussa eli vuoden 2020 maaliskuussa. Pandemian alussa lainakanta kasvoi nopeasti, ja sen jälkeen se on supistunut. Nopeinta kannan vuosikasvuvauhti oli toukokuussa 2020 (14 %). Yrityslainakanta on supistunut huhtikuusta 2021, ja heinäkuussa se pieneni −3,6 prosentin vuosivauhtia.

Suomalaiset yritykset ovat nostaneet uusia lainoja tavanomaista vähemmän pandemian alkukuukausien jälkeen. Viimeisten 12 kuukauden aikana lainoja nostettiin 16,9 % vähemmän kuin edellisellä vastaavalla ajanjaksolla. Uudet yrityslainanostot piristyivät kesäkuussa (2,0 mrd. euroa), kun taas heinäkuun lainanostot olivat tavalliseen tapaan maltilliset (1,0 mrd. euroa). Uusien lainanostojen keskikorko oli 1,99 % heinäkuussa 2021. Pankkien luotonannon seurantakyselyn mukaan yrityslainojen kysynnän kasvun odotetaan jatkuvan kolmannella neljänneksellä.

Suomalaisten yritysten hoitamattomien lainojen kanta[2] on kasvanut pandemian aikana. Hoitamattomia lainoja yrityksillä oli yhteensä 1,3 mrd. euroa heinäkuun 2021 lopussa, mikä oli 2,3 % koko lainakannasta. Euromääräisesti eniten hoitamattomia lainoja oli kiinteistöalan toiminnassa (340 milj. euroa ja 3,3 % lainakannasta). Hoitamattomien lainojen kannan kasvu on ollut suurempaa esimerkiksi koronapandemian koettelemalla majoitus- ja ravitsemistoimialalla, jossa hoitamattomia lainoja oli 60 milj. euroa, 7,1 % lainakannasta. Majoitus- ja ravitsemistoimialan lainojen osuus koko yrityslainakannasta Suomessa on suhteellisen pieni.

Yritysten talletukset eivät ole kasvaneet juurikaan viimeisen vuoden aikana. Kasvua yritysten talletuksissa on kuitenkin selvästi pandemian alkua edeltävään aikaan verrattuna. Heinäkuun 2021 lopussa yrityksillä oli talletuksia 44,0 mrd. euroa Suomessa toimivissa pankeissa. Talletusten keskikorko oli −0,07 % heinäkuussa.

Lainat

Suomalaiset kotitaloudet nostivat heinäkuussa 2021 uusia asuntolainoja 1,8 mrd. euron edestä, mikä on 87 milj. euroa enemmän kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan. Uusista asuntolainoista sijoitusasuntolainoja oli 8,7 %. Asuntolainojen kanta oli heinäkuun 2021 lopussa 105,3 mrd. euroa ja asuntolainakannan vuosikasvu 4,4 %. Sijoitusasuntolainojen osuus asuntolainakannasta oli 7,9 %. Suomalaisten kotitalouksien lainoista oli heinäkuun lopussa kulutusluottoja 16,6 mrd. euroa ja muita lainoja 17,8 mrd. euroa.

Asuntoyhteisöt nostivat uusia lainoja[3] heinäkuussa 298 milj. euron edestä. Uusien nostettujen asuntoyhteisölainojen keskikorko nousi kesäkuusta ja oli 1,41 % heinäkuussa. Asuntoyhteisöille myönnettyjen lainojen kanta oli heinäkuun lopussa 38,3 mrd. euroa.

Talletukset

Suomalaisten kotitalouksien yhteenlaskettu talletuskanta oli heinäkuun 2021 lopussa 108,4 mrd. euroa ja talletusten keskikorko 0,03 %. Talletuskannasta oli yön yli ‑talletuksia 98,8 mrd. euroa ja määräaikaistalletuksia 2,8 mrd. euroa. Uusia määräaikaisia talletussopimuksia suomalaiset kotitaloudet solmivat heinäkuussa 39 milj. euron edestä. Uusien määräaikaistalletusten keskikorko oli heinäkuussa 0,20 %.

Lisätietoja antavat

Ville Tolkki, puh. 09 183 2420, sähköposti: ville.tolkki(at)bof.fi,

Anu Karhu, puh. 09 183 2228, sähköposti: anu.karhu(at)bof.fi.

Seuraava raha- ja pankkitilastotiedote julkaistaan 30.9.2021 klo 10.

Tiedotteen pohjana olevat tilastoluvut ja ‑grafiikka ovat luettavissa myös Suomen Pankin verkkosivuilla osoitteessa https://www.suomenpankki.fi/fi/Tilastot/rahalaitosten-tase-lainat-ja-talletukset-ja-korot/.

[1] Pl. asuntoyhteisöt.

[2] Yli 90 päivää myöhässä, tai on syytä olettaa, että velallinen ei suoriudu maksuistaan. Hoitamaton lainakanta ilmoitetaan nettomääräisenä, jolloin arvonalentumiset ja luottotappiot on vähennetty.

[3] Pl. tili- ja korttiluotot.

Kuvat

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Suomen Pankki
Suomen Pankki
Snellmaninaukio, PL 160
00101 HELSINKI

09 1831http://www.bof.fi

Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki

Application period for post of Bank of Finland Board member has concluded20.9.2021 14:00:00 EEST | Press release

By 12:00 on Monday 20 September, 2021 – the end of the application period for the post of Member of the Board at the Bank of Finland– one application had been received. The sole applicant was the current Deputy Governor, Marja Nykänen, Master of Laws (trained on the bench). For more information, please contact Antti Lindtman, Chairman of the Parliamentary Supervisory Council (tel. +358 40 577 6255).

Penningpolitiken stöder en hållbar ekonomisk återhämtning och förbättrade inflationsutsikter16.9.2021 11:00:00 EEST | Tiedote

Den globala ekonomin återhämtar sig från pandemin understödd av en stigande vaccinationstäckning och den ekonomiska politiken. Den branta nedgången övergår i år i en uppgång på 6 %. ”Den ekonomiska tillväxten i euroområdet är nu kraftig, men stöd från den ekonomiska politiken behövs fortfarande. Produktionsflaskhalsar i förening med eventuella nya virusvarianter och en låg vaccinationstäckning i de framväxande länderna kastar en skugga över utsikterna”, säger chefdirektör Olli Rehn. Kraftiga penningpolitiska och offentliga åtgärder har minskat de ekonomiska skadorna på längre sikt. Penningpolitiken har bidragit till fortsatt lätta finansieringsvillkor samtidigt som centralbankernas balansräkningar har vuxit. De lätta finansieringsvillkoren i förening med offentliga stödåtgärder har underlättat tillgången till kredit för företag och hushåll. Ökningen i den offentliga skuldsättningen är därför kraftigare än vid kriser. Inflationen saktade in i början av coronakrisen. Den stigande inflati

Monetary policy supporting sustainable economic recovery and a brighter outlook for inflation16.9.2021 11:00:00 EEST | Press release

The global economy will recover from the COVID-19 pandemic, bolstered by increasing vaccination coverage and support from economic policy. The steep contraction will give way to growth of 6% this year. ‘Euro area growth is robust, but it still needs support from economic policy. The outlook is overshadowed by production bottlenecks, the possibility of new virus variants as well as low vaccination rate in the developing world,’ notes Bank of Finland Governor Olli Rehn. Strong monetary and fiscal policy measures have reduced the longer-term economic scars in many countries. Monetary policy has helped maintain favourable financing conditions, while central bank balance sheets have expanded. Favourable financing conditions and public support measures have facilitated business and household access to credit. Growth in general government debt will thus be more marked than during crises on average. Inflation was subdued during the early phase of the COVID crisis. In the present year, euro are

Rahapolitiikka tukee talouden kestävää elpymistä ja inflaationäkymien paranemista16.9.2021 11:00:00 EEST | Tiedote

Maailmantalous elpyy koronapandemiasta rokotekattavuuden nousun ja talouspolitiikan tukemana. Jyrkkä supistuminen vaihtuu 6 prosentin kasvuksi tänä vuonna. "Euroalueella talouskasvu on nyt vahvaa, mutta vielä ei pärjätä ilman talouspolitiikan tukea. Näkymiä varjostavat tuotantokapeikot sekä uusien virusmuunnosten mahdollisuus ja kehittyvien maiden alhainen rokotekattavuus", sanoo pääjohtaja Olli Rehn. Voimakkaat rahapoliittiset ja julkisen talouden toimet ovat vähentäneet pidemmän aikavälin vaurioita kansantalouksille. Rahapolitiikan avulla rahoitusolot on pidetty kevyinä, ja samalla keskuspankkien taseet ovat kasvaneet. Kevyet rahoitusolot sekä julkiset tukitoimet ovat tukeneet yritysten ja kotitalouksien luotonsaantia. Julkinen velka eri maissa kasvaakin enemmän kuin kriiseissä keskimäärin. Inflaatio vaimeni koronakriisin alkuvaiheessa. Tänä vuonna euroalueen inflaatiota on voimistanut alhainen hintataso vertailuajankohtana, raaka-aineiden hintojen nousu sekä tuotantokapeikot. Näiden

BOFIT Forecasts for Russia and China 2021–202316.9.2021 11:00:00 EEST | Uutinen

The Bank of Finland Institute for Emerging Economies (BOFIT) released today (16 September) its semi-annual forecasts for the Russian and Chinese economies. The autumn 2021 forecasts cover the period 2021–2023. The forecast for the Russian economy has been revised upward on improved prospects for global economic growth and Russian exports. Oil prices and the expectations are also higher than in March. GDP should rise more than 3.5 % this year from last year’s low basis, before settling in 2022−2023 to slightly over 2.5 % p.a. on average. Several uncertainties surround the forecast. There could be unexpected changes in the course of the covid pandemic, global growth and oil prices. The return of international travel and the release of assets piled up by households last year can also significantly affect private consumption. Improved government revenues create opportunities for more generous budget spending. Chinese on-yearGDP growth rises to about 8 % this year due to rapid recovery and

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme