Yrityslainojen korot nousivat voimakkaasti vuonna 2022
Joulukuussa 2022 uusia yrityslainoja[1] nostettiin Suomessa toimivista pankeista 2,8 mrd. euron edestä, mikä on hieman keskimääräistä joulukuun nostomäärää enemmän[2]. Joulukuussa lainojen lyhennyksiä[3] (4,6 mrd. euroa) oli kuitenkin enemmän ja yrityslainakanta (62,6 mrd. euroa) supistui 1,6 mrd. euroa marraskuusta. Lainakannan supistumisen vuoksi yrityslainakannan vuosikasvuvauhti hidastui 4,4 prosenttiin joulukuussa. Joulukuussa 2022 nostetuista uusista yrityslainoistavaltaosa (57 %) kohdistui energia- ja teollisuustoimialoille ja suurin osa (81 %) oli suuria, yli 1 milj. euron lainoja.
Uusien yrityslainojen korot nousivat voimakkaasti vuoden 2022 aikana. Joulukuussa 2022 uusien yrityslainojen keskikorko oli 3,80 %, mikä on 0,12 prosenttiyksikköä korkeampi kuin marraskuussa 2022. Suurien, yli 1 milj. euron lainojen keskikorko oli 3,54 %, ja pienten alle 250 000 euron lainojen keskikorko oli 5,12 %. Joulukuussa 2022 keskikorot muuttuivat eniten keskisuurten lainojen kategoriassa (yli 250 000 ja enintään 1 milj. euroa), jossa keskikorko oli 4,76 %. Nousua edelliseen kuukauteen verrattuna oli 0,29 prosenttiyksikköä.
Viimeksi kuluneiden kuukausien aikana uusien yrityslainojen keskimääräinen takaisinmaksuaika on pidentynyt. Joulukuussa 2022 uusien yrityslainojen keskimääräinen takaisinmaksuaika oli 3,3 vuotta, kun se elokuussa 2022 oli vain 1,8 vuotta. Joulukuussa takaisinmaksuaika lähestyi uusien yrityslainojen historiallista keskimääräistä[4] takaisinmaksuaikaa, 4,2:ta vuotta. Joulukuussa 2022 nostetuista yrityslainoista suurin (57 %) osa oli maturiteetiltaan yli vuoden ja enintään 5 vuoden mittaisia.
Lainat
Suomalaiset kotitaloudet nostivat joulukuussa 2022 uusia asuntolainoja 1,1 mrd. euron edestä, mikä on 730 milj. euroa vähemmän kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan. Uusista nostetuista asuntolainoista sijoitusasuntolainoja oli 90 milj. euroa. Uusien asuntolainojen keskikorko nousi marraskuusta ja oli 3,30 % joulukuussa. Asuntolainakanta oli joulukuun 2022 lopussa 108,5 mrd. euroa ja asuntolainakannan vuosikasvu 0,5 %. Sijoitusasuntolainoja oli 8,8 mrd. euroa asuntolainakannasta[5]. Suomalaisten kotitalouksien lainoista oli joulukuun lopussa kulutusluottoja 17,1 mrd. euroa ja muita lainoja 18,0 mrd. euroa.
Suomalaiset yritykset nostivat uusia lainoja joulukuussa 3,4 mrd. euron edestä, ja niistä asuntoyhteisölainoja oli 640 milj. euroa. Uusien nostettujen yrityslainojen keskikorko nousi marraskuusta ja oli 3,74 %. Suomalaisille yrityksille myönnettyjen lainojen kanta oli joulukuun lopussa 104,9 mrd. euroa, mistä asuntoyhteisöille myönnettyjä lainoja oli 42,3 mrd. euroa.
Talletukset
Suomalaisten kotitalouksien yhteenlaskettu talletuskanta oli joulukuun 2022 lopussa 111,8 mrd. euroa ja talletusten keskikorko 0,21 %. Talletuskannasta oli yön yli ‑talletuksia 101,9 mrd. euroa ja määräaikaistalletuksia 3,7 mrd. euroa. Uusia määräaikaisia talletussopimuksia suomalaiset kotitaloudet solmivat joulukuussa 580 milj. euron edestä. Uusien määräaikaistalletusten keskikorko oli joulukuussa 1,85 %.
Lisätietoja antavat
Markus Aaltonen, puh. 09 183 2395, sähköposti: markus.aaltonen@bof.fi,
Tuomas Nummelin, puh. 09 183 2373, sähköposti: tuomas.nummelin(at)bof.fi.
Seuraava raha- ja pankkitilastotiedote julkaistaan 28.2.2023 klo 10.
Tiedotteen pohjana olevat tilastoluvut ja ‑grafiikka ovat luettavissa myös Suomen Pankin verkkosivuilla osoitteessa https://www.suomenpankki.fi/fi/Tilastot/rahalaitosten-tase-lainat-ja-talletukset-ja-korot/.
[1] Pl. asuntoyhteisöt.
[2] Vuodesta 2010 lähtien laskettuun joulukuun mediaaniin (2,5 mrd.) verrattuna yrityslainojen nostoja tehtiin hieman enemmän joulukuussa 2022.
[3] Laskennalliset lyhennykset.
[4] Vuodesta 2010 lähtien laskettu laskennallisten keskimääräisten takaisinmaksuaikojen mediaani.
[5] Osa pankeista kirjasi korkosuojausten markkina-arvon muutokset tase-erään, johon korkosuojaussopimus on sovittu pankin ja asiakkaan välillä. Esimerkiksi korkojen noustessa asuntolainakantaan kirjatut korkosuojausten arvonmuutokset pienensivät kyseisten pankkien asuntolainakantaa ja vastaavasti korkojen laskiessa kasvattivat. Raportointimuutoksen vuoksi joulukuun 2022 tiedoissa näitä eriä ei ole enää raportoitu tase-erässä, jota varten korkosuojaussopimus on sovittu. Näiden tietojen muutos ei koske historiatietoja. Raportoinmuutoksen vuoksi asuntolainakanta kasvoi huomattavasti joulukuussa 2022.
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki
Svagare resultat för Finlands Bank på grund av stigande räntor24.3.2023 11:00:00 EET | Tiedote
Bankfullmäktige har i dag fastställt Finlands Banks bokslut på framställning av Finlands Banks direktion. Finlands Banks reviderade resultat för räkenskapsåret 2022 är noll euro efter upplösning av avsättningar. Avsättningen för valutakurs- och prisrisker upplöstes med 165 miljoner euro för att täcka värderingsförluster på de finansiella tillgångarna, som huvudsakligen hänförde sig till nedgången i marknadsvärdet på värdepapper i dollar. Därtill upplöstes den generella avsättningen med 47 miljoner euro för att täcka det negativa verksamhetsresultatet. ”De stigande räntorna har lett till ett svagare resultat för Finlands Bank. Finlands Bank har förberett sig för uppgången i räntorna genom att stärka sina riskavsättningar redan under perioden av låga räntor. Resultatutsikterna är svaga också de närmaste åren och banken kommer att vara tvungen att upplösa riskavsättningar”, säger vice ordföranden i Finlands Banks direktion Marja Nykänen. Under coronakrisen utökade Eurosystemet de penningp
Rising interest rates reduced Bank of Finland’s profit24.3.2023 11:00:00 EET | Press release
The Parliamentary Supervisory Council has today, upon proposal by the Bank of Finland Board, confirmed the Bank of Finland’s financial statements. The Bank of Finland’s audited profit for the financial year 2022 totals EUR 0.00 after adjustments to provisions. The foreign exchange rate and price difference provision was adjusted downwards by EUR 165 million to cover the valuation losses on financial assets arising mainly from the fall in the market value of dollar-denominated securities. A reduction of EUR 47 million in the general provision was also made, to cover the negative operating profit. “The rise in interest rates has reduced the Bank of Finland’s profit. The Bank had already prepared for higher interest rates by strengthening its risk provisions when interest rates were low.In the immediate years ahead, there will be a further need to use risk provisions, as the profit outlook is weak,” says Bank of Finland Deputy Governor Marja Nykänen. During the COVID-19 crisis, the Eurosy
Korkojen nousu heikensi Suomen Pankin tulosta24.3.2023 11:00:00 EET | Tiedote
Pankkivaltuusto on tänään vahvistanut Suomen Pankin tilinpäätöksen Suomen Pankin johtokunnan esityksestä. Suomen Pankin tilintarkastettu tulos tilikaudelta 2022 on nolla euroa varausten purun jälkeen. Valuutta- ja hintaerovarausta purettiin 165 milj. euroa kattamaan rahoitusvarallisuuden arvostustappioita, jotka johtuivat pääasiassa dollarimääräisten arvopapereiden markkina-arvon laskusta. Lisäksi yleisvarausta purettiin 47 milj. euroa kattamaan negatiivinen toiminnallinen tulos. ”Korkojen nousu on heikentänyt Suomen Pankin tulosta. Suomen Pankki on varautunut korkojen nousuun vahvistamalla riskivarauksiaan jo alhaisten korkojen kaudella. Myös lähivuosien tulosnäkymät ovat heikot, ja riskivarauksia joudutaan edelleen purkamaan”, sanoo Suomen Pankin varapääjohtaja Marja Nykänen. Koronakriisin aikana eurojärjestelmä lisäsi rahapoliittisia ostoja ja myönsi pidempiaikaisia edullisia luottoja pankeille. Tämä kasvatti edelleen Suomen Pankin tasetta. Keskuspankille taloudellinen tulos on seur
Tuomas Välimäki continues on the Board of the Bank of Finland24.3.2023 10:45:00 EET | Press release
The Parliamentary Supervisory Council has today appointed Tuomas Välimäki, DSc (Econ.), as a member of the Bank of Finland Board for a new 5-year term beginning on 12 July 2023. Tuomas Välimäki has been a member of the Board of the Bank of Finland since 2018. For further information, please contact Antti Lindtman, Chair of the Parliamentary Supervisory Council (tel. +358 40 577 6255).
Tuomas Välimäki fortsätter som direktionsmedlem i Finlands Bank24.3.2023 10:45:00 EET | Tiedote
Bankfullmäktige har i dag utnämnt ekonomie doktor Tuomas Välimäki till tjänsten som direktionsmedlem i Finlands Bank för en ny femårig mandatperiod, som inleds den 12 juli 2023. Tuomas Välimäki har varit medlem av Finlands Banks direktion sedan 2018. Närmare upplysningar lämnas av bankfullmäktiges ordförande Antti Lindtman, telefon 040 577 62 55.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme