Helsingin seudun kauppakamari

Yritysten kybervarautumisen tilanne ei ole muuttunut - uhat ovat yleistyneet

Jaa

Yritysten valmiudet tunnistaa kohdistettu kyberhyökkäys ovat heikot, ilmenee Helsingin seudun kauppakamarin selvityksestä. Selvitys tehtiin syksyllä 2019 yhteistyössä CyVantage LLC:n kanssa. Selvitys osoittaa että niin yritysten kuin viranomaisten toiminnassa torjua kyberuhkia on paljon kehitettävää. Selvitys on kolmas, mikä aiheesta on tehty.

- Kauppakamarin ensimmäinen valtakunnallinen kyberuhkien selvitys tehtiin vuonna 2015. Sen jälkeen suurien yritysten kohdalla on tapahtunut jonkin verran kehitystä, mutta kaikissa muissa kokoluokissa tilanne ei juurikaan ole parantunut uhkien ja kehittämisen esteiden tunnistamisesta huolimatta, sanoo asiantuntija Panu Vesterinen Helsingin seudun kauppakamarista.

Selvityksen mukaan vain joka kahdeskymmenes yritys on nimennyt täysipäiväisen tietoturvallisuusvastaavan. Niiden osuus, jotka eivät ole vastuuttaneet yrityksessään tietoturvaa lainkaan, on kasvanut neljäsosaan kaikista vastaajista (26 %).

"Noin 40 % vastaajayrityksistä ei myöskään tiedä, mitä tunkeutuja haluaisi viedä heiltä ja tämä kertoo, ettei suojattavia arvoja tunneta. Kolmasosalla vastaajayrityksistä ei ole kyberturvallisuuden kannalta tärkeää kykyä tunnistaa hyökkäyksiä, eikä se ole yleistynyt lainkaan vuoden 2015 selvityksestä", Vesterinen jatkaa.

Viranomaisilla paljon tekemistä elinkeinoelämän tukemisessa

Viimeisen neljän vuoden aikana kyberturvallisuuteen liittyvien viranomaisten tunnettavuus elinkeinoelämän keskuudessa ei ole lisääntynyt lainkaan ja on yhä huonolla tasolla. Kolme neljästä vastaajayrityksestä (77 %) ei tunne sitä lainkaan tai tuntee sen melko huonosti. Kyberuhat ovat pahimmillaan kansallisen turvallisuuden uhka ja siksi viranomaisten on otettava näkyvämpi rooli elinkeinoelämän keskuudessa. Viranomaiset tarvitsevat lisää resursseja kyetäkseen palvelemaan elinkeinoelämää vastaavalla tavalla kuin monessa muussa maassa toimitaan.

Suuri määrä yrityksiä ei ole tehnyt neljän viimeisen vuoden aikana mitään kyberturvallisuuden kehittämiseksi

Kysyttäessä erikseen mitä yritykset ovat tehneet kyberturvallisuuden edistämiseksi viimeisen neljän vuoden aikana on yleisin vastaus yli kolmasosalla (36 %), että mitään ei ole tehty. Näin vastanneiden painopiste oli pienissä yrityksissä, mutta verkottuneessa tietoyhteiskunnassa yrityksen koolla ei ole väliä. Alihankintaketjut ovat tunnettu ja käytetty hyökkäysvektori lopulliseen kohteeseen pääsemiseksi.

"Hyökkäykset ovat yleistyneet ja kehittyneet, niitä tutkittaessa on kuitenkin käynyt selväksi, että vanha totuus, että rosvo menee siitä mistä on helpointa mennä, koskee myös digitaalista maailmaa. Suomessa on suuri määrä kyberturvattomia yrityksiä, jotka muodostavat suuren ja helpon hyökkäyspinta-alan kenelle tahansa pahoissa aikeissa olevalle taholle. Loppujen lopuksi kyse on kansallisesta turvallisuudesta", Vesterinen painottaa.

Henkilökunnan kouluttaminen yleisin tapa parantaa kyberturvallisuutta - suunnitelmat hyökkäysten varalta uupuvat yhä suurelta osalta yrityksiä

Yritykset ovat kouluttaneet henkilökuntaa (26 %), hankkineet kyberturvallisuusohjelmia (23 %), laatineet ohjeita (20 %) ja ostaneet palveluita kyberpalveluyrityksiltä (19 %). Valitettavasti suuri määrä yrityksistä ei kuitenkaan ole tehnyt näitä toimenpiteitä. Hyökkäyksen varalta tehdyt suunnitelmat uupuvat yhä joka toiselta yritykseltä. Kun hyökkäys tapahtuu, nämä suunnitelmat ovat toiminnan selkäranka. Niiden tärkeyden ymmärtää viimeistään, kun hyökkäyksen hetkellä ymmärretään, ettei niitä ole ja yrityksen tuloksen tekeminen keskeytyy.

Kyberturvallisuuteen liittyvän tiedon saamisessa hieman kehitystä – kuitenkin yhä haasteena

Luotettavan tiedon saaminen kyberuhista on olennaista yritysten varautumisessa. Tämä tieto kilpailee kaiken muun saatavilla olevan informaatiotulvan kanssa.

"Ei ole samantekevää, kuka tämän luotettavan tiedon tuottaa. Viranomaiset tuottavat paljon erilaista tietoa, mutta jostain syystä se ei tavoita sen suurempaa määrää yrityksiä kuin neljä vuotta sitten", Vesterinen toteaa.

Kehitystä on tapahtunut pienten ja keskisuurten yritysten keskuudessa, mutta lähteet ovat yhä moninaiset.

"Viranomaisten tulisi sisäistää roolinsa sekä toimivan tiedonjakamisen merkityksen. Sen jälkeen tulisi pyrkiä keskitettyyn viestintään, sillä muutoin on olemassa riski kilpalaulannasta, ristiriitaisesta ja painotukseltaan erilaisesta kyberturvallisuusviestinnästä. Aina tulee olemaan useita tiedonlähteitä, mutta on tärkeää nostaa luotettava ja markkinaneutraali viranomaisten viestintäkanava paremmin elinkeinoelämän tietoisuuteen", Vesterinen muistuttaa.

Liite: Yrityksiin kohdistuvat kyberuhat 2019 -selvitys

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Asiantuntija Panu Vesterinen
Helsingin seudun kauppakamari
p. 040510775

Johtaja Marko Silen
Helsingin seudun kauppakamari
p. 0505484217

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin seudun kauppakamari
Helsingin seudun kauppakamari
Kalevankatu 12
00100 Helsinki

http://helsinki.chamber.fi/fi/

Helsingin seudun kauppakamari vahvistaa yritysten menestystä osallistumalla aktiivisesti Helsingin seudun kehittämiseen. Kauppakamariin kuuluu 21 kunnan alueelta yli 7000 palveluja, kauppaa ja teollisuutta edustavaa yritystä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin seudun kauppakamari

Uudenmaan yritykset maksoivat vuonna 2018 yhteisöveroa yli 3,5 miljardia euroa19.11.2019 06:55:00 EETTiedote

Uudellemaalle rekisteröidyt yritykset maksoivat vuonna 2018 lähes 60 % koko Suomen yhteisöveron määrästä, yhteensä 3 537 milj. euroa. Suurimmat yhteisöverot kertyivät Helsinkiin, 2 561 milj. euroa, Espooseen 547 milj. euroa ja Vantaalle rekisteröidyistä yhteisöistä 187 milj. euroa. Keskikokoiset Uudenmaan kunnat maksoivat yhteisöveroa 15-30 milj. euroa. Tiedot käyvät ilmi Keskuskauppakamarin laskelmista, jotka perustuvat Verohallinnon tietoihin.

Pikkujoulukausi on alkanut – lakimies neuvoo14.11.2019 09:40:50 EETTiedote

Perinteistä pikkujoulukautta vietetään taas Suomessa. Tällä vuoden ehkä merkittävämmällä juhlalla voi olla oleellinen tehtävä työyhteisön yhteenkuuluvuuden ja positiivisen ilmapiirin kehittymisessä. Pikkujoulujuhliin liittyy usein myös alkoholi ja se voi rentouttaa ilmapiiriä joskus liikaakin: iloisessa juhlassa voi tulla sanottua tai tehtyä jotain sellaista, mitä katuu myöhemmin. Helsingin seudun kauppakamarin lakimiehet ohjeistavat myös vapaaehtoisiin työhön liittyviin tilaisuuksiin liittyvissä kysymyksissä.

Uudenmaan yritysten tilanne toistaiseksi hyvä: nyt tarvitaan panostuksia työllisyyteen ja investointeihin30.10.2019 10:00:00 EETTiedote

Uudenmaan teollisuuden, rakentamisen ja palveluiden yritysten suhdanneodotukset synkkenivät alkusyksyn 2019 aikana. Muualla maassa suhdanneodotukset painuivat miinukselle. Uudellamaalla yritykset arvoivat nykyisen suhdannetilanteen toistaiseksi normaalia paremmaksi saldoluvun ollessa nyt 10 (heinäkuussa 15). Uudellamaalla sijaitsee 35 % maan kaikista työpaikoista ja siellä tuotetaan 40 % maan bruttokansantuotteesta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme