Helsingin yliopisto

Ystäväkoruja kivikaudelta

Jaa

Noin 6000 vuotta sitten Koillis-Euroopan metsästäjä-keräilijäyhteisöt valmistivat runsaasti taidokkaita liuskerengaskoruja. Vaikka koruista puhutaan yleisesti ’liuskerengaskoruina’, niitä käytettiin vain harvoin kokonaisina. Täydellisen rengasmuodon sijaan koruja ositettiin tarkoituksella useaan kappaleeseen. Nämä fragmentit ovat mitä luultavimmin toimineet symboloimassa kivikauden metsästäjä-keräilijöiden sosiaalisia suhteita.

Kivikautisia liuskerengaskoruja, Kuva: Marja Ahola
Kivikautisia liuskerengaskoruja, Kuva: Marja Ahola

– Koska suuri osa arkeologisesta aineistosta löytyy palasina on ilmiötä pidetty luontaisena pitkään maan alla maanneille esineille. Kaikki esineet eivät välttämättä ole kuitenkaan rikkoutuneet vahingossa, vaan niitä on voitu myös osittaa tarkoituksellisesti esimerkiksi osana sosiaalisten suhteiden ylläpitoa, vaihtokauppaa tai rituaalista toimintaa, tutkijatohtori Marja Ahola Helsingin yliopistosta kertoo.

Sovittamalla liuskerengaskorujen kappaleita yhteen, analysoimalla niiden geokemiallista koostumusta ja tutkimalla esineiden käyttö- ja valmistusjälkiä, Helsingin ja Turun yliopistojen tutkimusryhmä osoitti, että liuskerengaskoruja oli paitsi käytetty, myös rikottu tarkoituksella. Koska saman korun kappaleita löytyi kahdelta eri kohteelta, on mahdollista, että näitä liuskerengaskorun kappaleita on kantanut kaksi eri henkilöä. Tähän viittaisi myös se, että toinen fragmenteista oli työstetty huolellisemmin kuin toinen.

– On mahdollista, että näissä esineen kappaleissa näkyy kahden eri yksilön kädenjälki ja mieltymykset. Ehkä nämä henkilöt kantoivat koruja symboloimassa jotain luotua yhteyttä, Ahola pohtii.

Vastaava yhteys löytyi saman valmistusprosessin aikana syntyneistä liuskerengaskoruista, joista toinen oli talletettu asuinpaikkakontekstista ja toinen tämän asuinpaikan lähistöllä tutkitusta kalmistosta.

– Ehkä näemme tässä yhden tavan pitää yllä yhteyttä elävien ja kuolleiden välillä. Tämä on myös ensimmäinen selkeä materiaalinen yhteys tietyn asuinpaikan ja kalmiston välillä eli ne ihmiset, jotka asuivat tuolla paikalla mitä luultavimmin hautasivat vainajiaan läheiseen kalmistoon, Ahola selvittää.

Reilun 50 liuskerengaskorun röntgenfluoresenssianalyysi (XRF) osoitti, että osa koruista tai niiden kappaleista oli tuotu satojen kilometrien päästä Äänisjärveltä, Venäjältä. -XRF-analyysillä voidaan selvittää epäorgaanisten arkeologisten materiaalien alkuainepitoisuuksia ja raaka-aineita erittäin tarkasti. Menetelmää voidaan soveltaa täysin kajoamattomana pinta-analyysinä, jolloin se soveltuu erinomaisesti arkeologisten esineiden tutkimukseen.

– Vertailemalla tutkimiemme esineiden alkuainepitoisuuksia ulkomaisista aineistoista julkaistuihin tuloksiin pystyimme osoittamaan, että osa näistä koruista tai niihin käytetystä kivimateriaalista kulkeutui Suomen alueelle laajan vaihtoverkoston myötä, pääosin Äänisjärven alueelta. Esineiden kemiallisessa koostumuksessa oli myös variaatiota, mikä korreloi niiden muotoilun kanssa. Nämä seikat viittaavat siihen, että koruja valmistettiin Äänisjärvellä eri valmistussarjoissa, todennäköisesti eri paikoissa ja monien valmistajien käsissä, dosentti Elisabeth Holmqvist-Sipilä Helsingin yliopistosta selvittää.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Yhteystiedot:
Marja Ahola
marja.ahola@helsinki.fi
puh. +358504488792
@MarjaAhola

Kuvat

Kivikautisia liuskerengaskoruja, Kuva: Marja Ahola
Kivikautisia liuskerengaskoruja, Kuva: Marja Ahola
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Se sijoittuu kansainvälisissä yliopistovertailuissa maailman sadan parhaan yliopiston joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Kutsu lääketieteellisen tiedekunnan Kunniatohtorisymposiumiin24.5.2022 12:10:42 EEST | Kutsu

Tervetuloa lääketieteellisen tiedekunnan järjestämään Kunniatohtorisymposiumiin keskiviikkona 8.6.2022 Biomedicum 1:n Luentosali 1:een. Kaikille avoimen tilaisuuden kielenä on englanti. Symposium järjestetään osana tiedekunnan XV tohtoripromootiota, ja sen puhujina ovat tiedekunnan kutsumat 10 kunniatohtoria. Yksityiskohtaisen ohjelman sekä kansainvälisen puhujakaartin esittelyn löydät oheisesta ohjelmasta. Tutustu myös lääketieteellisen tiedekunnan tohtoripromootion verkkosivuihin

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme