Suomalaistutkimus: Pelkkä masennuslääke ei paranna
– Masennuslääkkeitä käytetään väärin.
Väittämä on rankka jopa Eero Castrénin kaltaisen arvostetun neurobiologin suusta. Onhan maailmassa jo miljoonia ihmisiä, jotka ovat saaneet mielialalääkereseptin, ja lääketeollisuudessa pyörii miljardibisnes. Ei kai koko järjestelmä voi olla väärässä?
Viimeisimpien tutkimusten mukaan voi. Eläinmalleilla tehdyt tutkimukset osoittavat, etteivät masennuslääkkeeet itsessään toimi parantajina. Niiden roolina on ainoastaan palauttaa aikuisten aivojen muovautuvuus. Masennuslääkkeet avaavat aivoissa ikkunan kehitysvaiheeseen, jossa uusien aivokytkentöjen luominen ja muokkaus vielä onnistuu oman toiminnan ja havaintojen avulla. Tällainen tilanne on edellisen kerran pikkulapsella, kun hänen aivonsa ja käsityksensä maailmasta kehittyvät ympäristön virikkeiden mukaan.
Väärät kytkennät oikeiksi
Kun aivojen muovautuvuus avataan uudelleen, voidaan päästä käsiksi tilanteisiin, joissa aivoissa syntyneet väärät kytkennät aiheuttavat ongelmia. Tällaisia voisivat olla esimerkiksi erilaiset fobiat. Professori Eero Castrénin tutkimusryhmässä Helsingin yliopistossa eläinmalleilla tehdyt tutkimukset osoittavat esimerkiksi, että terapia auttaa pelkotiloihin jonkin aikaa, mutta pelkkä masennuslääke ei lainkaan. Molempia yhdistelemällä päästään sen sijaan pitkäaikaiseen vaikutukseen.
– Tuloksia ei siis synny pelkällä lääkkeiden ottamisella. Aivoille tulee lisäksi näyttää, millaisia toivottujen yhteyksien pitäisi olla, Neurotieteen tutkimuskeskuksessa työskentelevä Castrén sanoo.
Terapian ja lääkityksen yhteistarve voisi selittää myös sitä, miksi masennuslääkkeet joskus eivät tunnu lainkaan vaikuttavan masennukseen. Jos esimerkiksi ympäristö ja elämäntilanne pysyvät samoina, pelkkä lääkkeellä aikaansaatu aivojen valmius muutokseen ei vielä paranna oloa.
Aikuisten aivojen muovautuvuuden avautuminen masennuslääkkeen avulla on tuonut Eero Castrénin kokonaisen uuden tutkimuskentän eteen. Hän on saanut aivojen muovautuvuuden mekanismeihin liittyviin tutkimuksiin viideksi vuodeksi 2,5 miljoonaa euroa Euroopan tutkimusneuvosto ERC:n apurahaa.
Lisätietoja:
professori Eero Castrén, Helsingin yliopisto, Neurotieteen tutkimuskeskus, puh. (09) 191 57620, 050 520 7974
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tiedottaja Elina Raukko, elina.raukko@helsinki.fi, puh. 050 318 5302
Linkit
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Rikoksista selviää yhä vähemmän21.3.2023 09:13:37 EET | Tiedote
Poliisi pystyy selvittämään vuosittain noin 70–85 prosenttia kaikista sen tietoon tulleista rikoksista. Rikosten selvitysasteet ovat olleet laskussa ja vuonna 2021 rikosten yleinen selvitysaste oli 63 prosenttia. Alhaisimmat selvitysprosentit ovat massatyyppisissä varkaus- ja vahingontekorikoksissa.
30 uutta kunniatohtoria vihitään Promootion riemuvuonna20.3.2023 18:00:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston Promootion riemuvuosi avataan 20.3.2023, jolloin julkistetaan myös yliopiston uudet kunniatohtorit. Keväällä vietetään jo sadatta filosofisen tiedekunnan promootiota sekä eläinlääketieteellisen, teologisen ja oikeustieteellisen tiedekunnan promootioita.
Rohkea ja sosiaalinen luonne sekä puhdas hiekkalaatikko näyttävät edistävän kissan sisäsiisteyttä20.3.2023 15:10:50 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat tunnistivat useita yhteyksiä erilaisten riskitekijöiden ja kissojen sisäsiisteysongelmien välillä. Moninaisten riskitekijöiden tunnistaminen antaa mahdollisuuden olosuhteiden muokkaamiseen kissan ympäristössä ja voi tätä kautta ehkäistä ja vähentää sisäsiisteysongelmia.
Alavireinen mieliala sekä ajanpuute suurimmat syyt liikkumattomuuteen16.3.2023 15:23:17 EET | Tiedote
Hulppeat puitteet tai lyhyet etäisyydet liikuntapaikoille eivät ole tae väestön liikkumisesta. Lähiötutkimuksen mukaan asukkailla on erilaisia yksilöllisiä esteitä harrastaa liikuntaa. Jos halutaan edistää väestön liikkumista, tulisi enemmän pyrkiä poistamaan liikunnan harrastamisen esteitä.
Promootio ja riemun rituaalit - uusi näyttely tarjoaa kokonaiselämyksen tiukoin varjellusta perinteestä16.3.2023 10:42:18 EET | Tiedote
Miltä näyttää Elias Lönnrotin tohtorinmiekka? Kuinka Mannerheimin kunniatohtoriasu eroaa entisajan promovendin puvusta? Voiko promovoitava maisteri tai tohtori tulevaisuudessa pukeutua sukupuolettomaan juhlapukuun? Kansalliskirjastossa 21.3. avautuva promootion riemuvuoden näyttely esittelee monipuolisesti promootioperinnettä ja siihen liittyviä erilaisia rituaaleja.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme