Kohti yksilöllisesti räätälöityä lääkehoitoa

Jaa

Geneettisillä tekijöillä on varsin suuri vaikutus siihen, miten lääkehoito yksittäiseen potilaaseen tehoaa, osoittaa Helsingin yliopistossa 21.11. tarkastettava väitöstutkimus.

Farmakogenetiikka tutkii yksilöiden lääkeainevasteeseen vaikuttavia perinnöllisiä tekijöitä. Lääkeaineita hajottavat entsyymit CYP2D6, CYP2C9 ja CYP2C19 ovat keskeisiä farmakogeneettisessä tutkimuksessa, sillä niiden kautta metaboloituu 20-30 prosenttia kliinisesti käytetyistä lääkeaineista, ja ne ovat geneettisesti monimuotoisia (polymorfisia). Entsyymien aktiivisuus vaihtelee hitaasta ultranopeaan, mikä voi johtaa lääkehoidossa hoitovasteen puuttumiseen tai yllättäviin sivuvaikutuksiin.

FM Johanna Sistosen väitöstutkimuksen tavoite oli kehittää CYP2D6-, CYP2C9- ja CYP2C19-geeneille genotyypitysmenetelmä, joka kattaa tärkeimmät entsyymien aktiivisuuteen vaikuttavat mutaatiot, sekä kuvata näiden geenien muuntelu (variaatio) maailmanlaajuisesti erilaisissa ihmisväestöissä. Lisäksi Sistonen sovelsi farmakogenetiikkaa oikeuslääketieteeseen tutkimalla geneettisen variaation merkitystä kuolemaan johtaneissa lääkeainemyrkytyksissä.

Väitöstyössä kehitetyt genotyypitysmenetelmät perustuivat polymeraasiketjureaktioon ja minisekvensointiin, ja ne osoittautuivat luotettaviksi ja edullisiksi.

Tutkimus osoitti, että CYP2D6-geenin muotojen vaihtelussa on suurempia eroja yksilöiden kuin eri väestöryhmien välillä. Toisaalta kaikkien tutkittujen geenien muuttuneen entsyymiaktiivisuuden variantit olivat yleisiä, ja niiden esiintymistiheys oli joillakin maantieteellisillä alueilla hyvin korkea. Geenimuuntelun tarkastelu suomalaisessa väestössä osoitti, että väestötieteelliset tekijät voivat vaikuttaa merkittävästi farmakogeneettiseen variaatioon.

”Tutkimuksen tulokset korostavat yksilöllisen lääkehoidon merkitystä. Tutkittujen geenien variaatio voidaan ottaa huomioon esimerkiksi joidenkin syöpälääkkeiden, veren hyytymistä ehkäisevien lääkkeiden ja protonipumpun estäjien annostelussa parhaan mahdollisen hoitovasteen saamiseksi”, Sistonen sanoo.

Farmakogenetiikka osoittautui merkittäväksi tekijäksi myös oikeuslääketieteellisessä kuolinsyynselvityksessä. Geneettisen variaation vaikutus masennuslääke amitriptyliinin aineenvaihduntaan oli havaittavissa oikeuslääketieteellisessä näytemateriaalissa, ja kuolemaan johtaneen doksepiini-myrkytyksen yhtenä vaikuttavana tekijänä todettiin olleen geneettinen variaatio CYP2D6-entsyymissä.

FM Johanna Sistosen väitöskirja "Pharmacogenetic Variation at CYP2D6, CYP2C9, and CYP2C19: Population Genetic and Forensic Aspects" tarkastetaan perjantaina 21.11.2008 kello 12 Helsingin yliopiston oikeuslääketieteen laitoksen luentosalissa, Kytösuontie 11.

Väittelijän yhteystiedot:

Puh. 050 530 9339

Sähköposti: johanna.sistonen@helsinki.fi

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme