Sorsastus alkaa perjantaina 20.8. kello 12.00 - metsähanhen metsästykseen rajoituksia

Jaa

Sorsanmetsästys alkaa perjantaina. Vaikka sepelkyyhkyjä on metsästetty jo elokuun 10. päivästä alkaen, merkitsee sorsastuksen alku todellista kauden avajaista 200 000 sorsastajalle. Vesilintukannat ovat viimevuotisella tasolla, kuitenkin haapanan pesimämenestys on jäänyt vaatimattomaksi. Lajintunnistus, lyhyet ampumamatkat ja koira mukaan ovat avaintekijät, joilla sorsajahti onnistuu.

Maamme yli 300 000 metsästäjästä lähes 200 000 osallistuu sorsastukseen, joka päättyy joulukuun lopussa. Elokuun 20. päivästä alkaen saa metsästää heinäsorsia, taveja, heinätaveja, jouhisorsia, lapasorsia, haapanoita, telkkiä, punasotkia, tukkasotkia, nokikanoja, meri- ja kanadanhanhia sekä merilinnuista haahkoja. Metsähanhen metsästys alkaa vasta syyskuun 10. päivänä lukuun ottamatta Kainuuta (aloitus 1.9.) ja Lappia (aloitus 20.8., rauhoitettu kokonaan Pelkosenniemellä). Tarkoituksena on suojella kotimaista pesivää metsähanhikantaa. Allin, isokoskelon ja tukkakoskelon metsästys alkaa vasta syyskuun 1. päivänä.

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen vesilintujen pari- ja poikuelaskennat osoittavat vesilintujen kokonaiskannan olevan viimevuotisella tasolla. Haapanan pesimämenestys jäi kuitenkin selvästi edellisvuotisesta. Vaikka muutamat metsästettävät sorsalinnut ovat taantuneet viime vuosina, ovat sorsakantamme kuitenkin selvästi runsastuneet viimeisten 50 vuoden aikana.

Sorsalintujen metsästys on meillä kestävällä pohjalla, sillä metsästys kohdistuu pääasiassa nuoriin lintuihin: puolisukeltajasorsasaaliista nuoria lintuja on yli 80 prosenttia ja sukeltajasorsilla yli 90 prosenttia.

Iltalennolla vähemmän haavoittamisia

Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että ylivoimaisesti suurin syy lintujen haavoittumiseen on ampuminen ylipitkältä matkalta. Haulikko on lyhyen kantamansa takia tehokas yleensä enintään 30 metrin etäisyydeltä. Haavoittamisia voi välttää harjoittelemalla etäisyyksien arviointia.

Tutkimukset osoittavat myös, että paljon parjattu iltalento eli ns. hämärämetsästys ei olekaan haavoittamisten osalta ongelmallista. Kun ampumamatkat jäävät valoisan ajan matkoja lyhyemmiksi, myös haavoittamiset vähenevät selvästi. Ampumataidon kohentaminen ja ylläpito vähentää yleensä myös haavoittamisia, kun aseen käsittelyvarmuus ja osumatarkkuus sekä maltti ja harkinta lisääntyvät.

Myös lajintunnistusta tulee harjoitella ennen sorsastuksen alkua. Metsästäjäin Keskusjärjestön internetsivulla osoitteessa www.riista.fi on erinomaiset tunnistusmateriaalit niin sorsalintujen kuin hanhienkin osalta.

Koirasta korvaamaton hyöty

Koiran käyttö sorsastuksessa on erittäin suositeltavaa ja usein välttämätöntä. Haavoittuneen linnun ja muutoinkin saaliin talteen saaminen helpottuu ratkaisevasti, kun mukana on noutava koira. Aseettomana koiranohjaajana sorsastukseen osallistuva ei tarvitse metsästyskorttia.

Sorsastajan on syytä ottaa huomioon myös muut vesillä liikkujat ja mökeillänsä aikaa viettävät. Riistan ampuminen lähempänä kuin 150 metriä asutusta rakennuksesta on kiellettyä ilman erillistä lupaa.

Mittava Life+-hanke kosteikkojen puolesta

Metsästäjäin Keskusjärjestölle myönnettiin tänä kesänä mittava Life+-hankerahoitus riistakosteikoiden perustamiseksi. Kosteikot ovat vähentyneet maassamme voimakkaasti viimeisten 100 vuoden aikana. Metsästäjät ovat kunnostaneet jo tähän mennessä tuhansia kosteikoita yli 30 vuoden ajan. Kosteikot ovat koko luonnolle erittäin merkityksellisiä. Kosteikoilla, joilla metsästetään, lintujen poikastuotto on korkeampi kuin esimerkiksi suojelualueilla. Tämä johtuu voimakkaasta pienpetojen ja varsinkin vieraspetojen kuten minkin ja supikoiran metsästyksestä alueilla, joilla saadaan metsästää. Viime vuoden supikoirasaalis oli yli 170 000 yksilöä.

Vaikka Suomi on tuhansien järvien maa, on sorsastus mahdollista vain osalla vesistöjämme. Ihmistoiminnasta johtuen suuri osa vesistöistämme on metsästyksen ulkopuolella ja näin luontaisia vesilintujen rauhoitusalueita.

Lisätietoja:
Metsästäjäin Keskusjärjestö, viestintäpäällikkö Klaus Ekman, puh. 0400 463 943;
riistanhoitopiirit ks. yhteystiedot Riistawebistä http://riistaweb.riista.fi/yhteystiedot/yhteystietohaku.mhtml?lang=fi

sorsalintujen tunnistusmateriaali www.riista.fi/sorsat
hanhien tunnistusmateriaali www.riista.fi/hanhet

Tietoja julkaisijasta

Suomen riistakeskus
Suomen riistakeskus
Sompiontie 1
00730 Helsinki

+358 29 431 2001http://www.riista.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen riistakeskus

Lodjurskullarna inventeras i vinter25.11.2015 16:06:15 EETTiedote

Lodjurskullarna inventeras i Finlands viltcentrals regioner Österbotten, Norra Tavastland, Kust-Österbotten, Nyland och Egentliga Finland under vintern i samarbete mellan Finlands viltcentral, Naturresursinstitutet (Luke) och lokala jägare. Inventeringarna ger exaktare uppgifter om lodjurskullarnas antal, och används tillsammans med det observationsmaterial som fås från nätverket av rovdjurskontaktpersoner för att utvärdera lodjursstammen.

Ilvespentueet lasketaan tulevana talvena25.11.2015 11:00:00 EETTiedote

Ilvespentueet lasketaan Suomen riistakeskuksen Pohjanmaan, Pohjois-Hämeen, Rannikko-Pohjanmaan, Uudenmaan ja Varsinais-Suomen alueilla tulevana talvena yhteistyössä Suomen riistakeskuksen, Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja paikallisten metsästäjien kanssa. Laskennoilla saadaan ilvespentueiden määristä entistä tarkempaa tietoa, jota käytetään yhdessä petoyhdyshenkilöverkoston tuottaman havaintoaineiston kanssa ilveskannan arvioinnissa.