Simo Vehmaksesta Suomen ensimmäinen vammaistutkimuksen professori
Suomen ensimmäisenä vammaistutkimuksen professorina on tänään aloittanut kasvatustieteen tohtori Simo Vehmas. Viisivuotinen professuuri on perustettu Helsingin yliopiston valtiotieteelliseen tiedekuntaan vammaisjärjestöjen tuella.
Vammaistutkimuksen tarve on ollut ilmeinen. Sitä on kaivattu vammaisten yhteiskunnallisen aseman arviointiin ja poliittisen päätöksenteon tueksi. Kokonaiskuva esimerkiksi vammaisten työllistymisestä, koulutuksesta, sosiaaliturvasta ja itsenäistä elämää koskevista järjestelyistä on puutteellinen.
Professori Vehmas nimeää vammaisten työllistymisen keskeiseksi tutkimushaasteeksi.
- Siitä olisi saatava nykyistä tarkempaa tietoa. Työllistyminen ei ole tähdellistä pelkästään ihmisen toimeentulon, vaan myös sosiaalisen aseman ja itsekunnioituksen takia. Muuta väestöä korkeampi työttömyys selittää osittain vammaisten marginaalisen aseman.
Pyrkimyksenä tasa-arvoisempi yhteiskunta
Laajempi ideologinen ja käytännöllinen kysymys on, millaiset mahdollisuudet hyvään elämään hyvinvointiyhteiskunta tarjoaa vammaisille.
- Mitä paremmin vammaisuuden ilmiöitä ymmärretään, sitä paremmin osaamme edistää erilaisten ihmisten hyvinvointia ja yhteiskunnallista tasavertaisuutta. Esimerkiksi vammaisten ihmisten sosiaalisen osallistumisen esteet johtuvat usein yhteiskunnallisista järjestelyistä ja toisaalta ihmisten asenteista, Vehmas painottaa.
Uuden professorin tavoitteena on myös eri alojen ammattilaisten kouluttaminen.
- Vammaisten henkilöiden itsensä ja heidän läheistensä lisäksi laajempi ymmärrys vammaisuudesta hyödyttää ainakin juristeja, opettajia, lääkäreitä ja muita terveydenhuollon ammattilaisia, professori Vehmas sanoo.
Vammaisia henkilöitä arvioidaan olevan noin kymmenesosa väestöstä, Suomessakin siis yli puoli miljoonaa. Välillisesti vammaisuus vaikuttaa laajemmin, esimerkiksi vammaisten henkilöiden lähipiiriin.
Professorilla monitieteinen ja kansainvälinen työkenttä
Sosiaalinen vammaistutkimus on kansainvälinen ja monitieteinen tieteenala. Vammaistutkimuksen professori sijoittuu Helsingin yliopiston sosiaalitieteiden laitokselle osaksi yhteiskuntapolitiikan oppiainetta. Tällä pyritään takaamaan tieteenalojen välinen vuorovaikutus sekä suomalaisen vammaistutkimuksen sijoittuminen osaksi kansainvälistä tutkimusperinnettä.
Simo Vehmas on erikoistunut vammaisuuden teoreettisiin ja filosofisiin kysymyksiin. Hän toimii myös Pohjoismaisen vammaistutkimusverkoston NNDR:n puheenjohtajana. Vehmas on aiemmin toiminut Jyväskylän yliopistossa erityispedagogiikan professorina.
Lisätietoja: professori Simo Vehmas, puh. 045 631 1572
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Hannamaija Helanderviestintäpäällikkö
Puh:0400 675 820hannamaija.helander@helsinki.fiKuvat

Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopiston kansainvälisiin maisteriohjelmiin ennätykselliset 7 400 hakemusta15.1.2021 19:41:03 EET | Tiedote
Hakemusten määrä on viisinkertaistunut viidessä vuodessa. Suosituimmat ohjelmat olivat Master's Programme in Data Science ja Master's Programme in Environmental Change and Global Sustainability.
Kutsu: Helsingin yliopiston Taitan tutkimusasema juhlii kymmenvuotissynttäreitä to 28.1.202115.1.2021 15:39:43 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston monitieteinen tutkimusasema Keniassa on tarjonnut jo 10 vuoden ajan kiinnekohdan Afrikan tutkimukselle. Juhlaseminaari järjestetään torstaina 28.1.2021 klo 9-16 webinaarina.
Kansalliskirjasto avasi 1930-luvun digitoidut lehdet asiakaskäyttöön15.1.2021 08:00:00 EET | Tiedote
Kansalliskirjaston digitoitujen lehtien tarjonta laajeni 10 vuodella, kun käyttöön tulivat kaikki Suomessa 31.12.1939 mennessä julkaistut lehdet. Lehdet ovat yleisökäytössä digi.kansalliskirjasto.fi -palvelussa. Tarjonnan laajennus perustuu Kansalliskirjaston ja Kopioston väliseen sopimukseen lehtien käyttöoikeuksista.
Hammasriipukset kertovat hirven tärkeästä asemasta kivikaudella14.1.2021 12:49:21 EET | Tiedote
Miltä tuntuisi kävellä yllä takki, mekko tai hame johon on kinnitetty kolmisensataa hirven etuhammasta? Hirvi oli pohjoisen havumetsävyöhykkeen kansojen merkittävin eläin, ja etuhampaat ehkä hirven halutuin osa. Etuhampaista tehtiin riipuksia, joita sidottiin kuiduista tai jänteistä tehdyillä nauhoilla. Noin 8200 vuotta sitten eläneiden metsästäjä-keräilijöiden haudoista löytyneiden tuhansien hirvenhammaskorujen valmistustekniikka kertoo yhtenäisestä kulttuurista ja tarkoista säännöistä.
Pienilmasto muovailee ja mullistaa pohjoisen hyönteisyhteisöjä ja niiden vuorovaikutusprosesseja: kasvituhoja ja loisintaa14.1.2021 10:26:36 EET | Tiedote
Ilmasto ja sen muutokset vaikuttavat paitsi lajeihin myös lajien muodostamiin monimutkaisiin vuorovaikutusverkkoihin. Nyt Helsingin yliopiston Spatial food web ecology -tutkimusryhmä osoittaa, miten pienilmasto muotoilee eliöyhteisöjen jokaista osaa yksittäisten lajien runsauksista lajien vuorovaikutuksiin ja vuorovaikutuksista syntyviin kasvintuhoihin. Näiden tulosten valossa näyttää, että ilmastonmuutos voi mullistaa pohjoisen hyönteisten valtarakenteet.
Infektioiden hoitovastetta ymmärretään nyt paremmin uuden menetelmän avulla7.1.2021 10:00:00 EET | Tiedote
Sekvensointipohjaisella ratkaisulla voidaan selvittää, miten infektiosairauden hoidossa käytetty antimikrobinen lääkitys on tehonnut taudinaiheuttajiin ja kuinka hyvin tulehduskohdan mikrobisto on palautumassa ennalleen. Seuraavaksi tutkijat soveltavat menetelmää koronaviruksen tutkimiseen.
Välillä meri -näyttelyssä valokuvia ja karttoja Välimeren rannoilta4.1.2021 13:08:59 EET | Tiedote
Kulttuurikeskus Stoa täyttyy Välimeren aluetta tarkastelevilla valokuvilla ja kartoilla tammi-maaliskuussa valokuvaaja Lena Malmin ja kartografi Philippe Rekacewiczin yhteisnäyttelyssä. Kuvat ja kartat tarjoavat erilaisia näkökulmia teemoihin ja paikkoihin, joita antropologisen Crosslocations-hankkeen tutkijat omassa työssään käsittelevät.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme