Helsingin yliopisto

Simo Vehmaksesta Suomen ensimmäinen vammaistutkimuksen professori

Jaa

Suomen ensimmäisenä vammaistutkimuksen professorina on tänään aloittanut kasvatustieteen tohtori Simo Vehmas. Viisivuotinen professuuri on perustettu Helsingin yliopiston valtiotieteelliseen tiedekuntaan vammaisjärjestöjen tuella.

Vammaistutkimuksen tarve on ollut ilmeinen. Sitä on kaivattu vammaisten yhteiskunnallisen aseman arviointiin ja poliittisen päätöksenteon tueksi. Kokonaiskuva esimerkiksi vammaisten työllistymisestä, koulutuksesta, sosiaaliturvasta ja itsenäistä elämää koskevista järjestelyistä on puutteellinen.

Professori Vehmas nimeää vammaisten työllistymisen keskeiseksi tutkimushaasteeksi.
- Siitä olisi saatava nykyistä tarkempaa tietoa. Työllistyminen ei ole tähdellistä pelkästään ihmisen toimeentulon, vaan myös sosiaalisen aseman ja itsekunnioituksen takia. Muuta väestöä korkeampi työttömyys selittää osittain vammaisten marginaalisen aseman.

Pyrkimyksenä tasa-arvoisempi yhteiskunta

Laajempi ideologinen ja käytännöllinen kysymys on, millaiset mahdollisuudet hyvään elämään hyvinvointiyhteiskunta tarjoaa vammaisille.
- Mitä paremmin vammaisuuden ilmiöitä ymmärretään, sitä paremmin osaamme edistää erilaisten ihmisten hyvinvointia ja yhteiskunnallista tasavertaisuutta. Esimerkiksi vammaisten ihmisten sosiaalisen osallistumisen esteet johtuvat usein yhteiskunnallisista järjestelyistä ja toisaalta ihmisten asenteista, Vehmas painottaa.

Uuden professorin tavoitteena on myös eri alojen ammattilaisten kouluttaminen.
- Vammaisten henkilöiden itsensä ja heidän läheistensä lisäksi laajempi ymmärrys vammaisuudesta hyödyttää ainakin juristeja, opettajia, lääkäreitä ja muita terveydenhuollon ammattilaisia, professori Vehmas sanoo.

Vammaisia henkilöitä arvioidaan olevan noin kymmenesosa väestöstä, Suomessakin siis yli puoli miljoonaa. Välillisesti vammaisuus vaikuttaa laajemmin, esimerkiksi vammaisten henkilöiden lähipiiriin.

Professorilla monitieteinen ja kansainvälinen työkenttä

Sosiaalinen vammaistutkimus on kansainvälinen ja monitieteinen tieteenala. Vammaistutkimuksen professori sijoittuu Helsingin yliopiston sosiaalitieteiden laitokselle osaksi yhteiskuntapolitiikan oppiainetta.  Tällä pyritään takaamaan tieteenalojen välinen vuorovaikutus sekä suomalaisen vammaistutkimuksen sijoittuminen osaksi kansainvälistä tutkimusperinnettä.

Simo Vehmas on erikoistunut vammaisuuden teoreettisiin ja filosofisiin kysymyksiin. Hän toimii myös Pohjoismaisen vammaistutkimusverkoston NNDR:n puheenjohtajana. Vehmas on aiemmin toiminut Jyväskylän yliopistossa erityispedagogiikan professorina.

Lisätietoja: professori Simo Vehmas, puh. 045 631 1572

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Vammaistutkimuksen professori Simo Vehmas, kuva: Linda Tammisto, Helsingin yliopisto
Vammaistutkimuksen professori Simo Vehmas, kuva: Linda Tammisto, Helsingin yliopisto
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Hammasriipukset kertovat hirven tärkeästä asemasta kivikaudella14.1.2021 12:49:21 EETTiedote

Miltä tuntuisi kävellä yllä takki, mekko tai hame johon on kinnitetty kolmisensataa hirven etuhammasta? Hirvi oli pohjoisen havumetsävyöhykkeen kansojen merkittävin eläin, ja etuhampaat ehkä hirven halutuin osa. Etuhampaista tehtiin riipuksia, joita sidottiin kuiduista tai jänteistä tehdyillä nauhoilla. Noin 8200 vuotta sitten eläneiden metsästäjä-keräilijöiden haudoista löytyneiden tuhansien hirvenhammaskorujen valmistustekniikka kertoo yhtenäisestä kulttuurista ja tarkoista säännöistä.

Pienilmasto muovailee ja mullistaa pohjoisen hyönteisyhteisöjä ja niiden vuorovaikutusprosesseja: kasvituhoja ja loisintaa14.1.2021 10:26:36 EETTiedote

Ilmasto ja sen muutokset vaikuttavat paitsi lajeihin myös lajien muodostamiin monimutkaisiin vuorovaikutusverkkoihin. Nyt Helsingin yliopiston Spatial food web ecology -tutkimusryhmä osoittaa, miten pienilmasto muotoilee eliöyhteisöjen jokaista osaa yksittäisten lajien runsauksista lajien vuorovaikutuksiin ja vuorovaikutuksista syntyviin kasvintuhoihin. Näiden tulosten valossa näyttää, että ilmastonmuutos voi mullistaa pohjoisen hyönteisten valtarakenteet.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme