Masennus vie yhä harvemman työkyvyttömyyseläkkeelle
Mielenterveyssyistä myönnettyjen työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on vähentynyt kolmanneksen vuodesta 2008. Ne ovat kuitenkin edelleen suurin yksittäinen syy työkyvyttömyyseläkkeellä oloon.
Vuonna 2015 työeläkejärjestelmästä jäi 18 600 henkilöä työkyvyttömyyseläkkeelle. Yleisimmät syyt olivat tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt.
Työkyvyttömyyseläkkeiden syyt vaihtelivat ikäryhmittäin: mielenterveyden häiriöt ovat 18–34-vuotiaiden yleisin diagnoosi. Sen sijaan valtaosa tuki- ja liikuntaelinsairauksien vuoksi eläkkeelle siirtyneistä on yli 50-vuotiaita.
Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä on vähentynyt neljänneksen vuodesta 2008. Suurin muutos on tapahtunut mielenterveysperustein siirtymisessä. Se on vähentynyt kolmanneksen.
Mielenterveyssyistä yleisin on masennus, joka vei korkeimmillaan vuonna 2007 eläkkeelle yli
4 300 henkilöä vuodessa. Sen jälkeen trendi on ollut tasaisen laskeva: vuonna 2015 masennusperustein eläkkeelle siirtyi noin 2 900 henkilöä – kolmannes vähemmän, mutta silti kahdeksan henkilöä päivässä.
Masennus sairautena ei ole vähentynyt, joten syitä hyvään kehitykseen voi etsiä kuntoutuksesta ja tehostuneesta työterveyshuollosta. Aktiivista ja ennaltaehkäisevää työterveyshuoltoa on vahvistettu lakimuutoksilla ja hankkeilla. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysministeriön masennusta ehkäisevä Masto-hanke toteutettiin vuosina 2007–2011.
– Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä on laskenut merkittävästi ikäryhmässä 45–59-vuotiaat. Tähän on todennäköisesti vaikuttanut se, että työkykyä tuetaan ja siihen panostetaan entistä enemmän, kertoo Eläketurvakeskuksen tilastoyksikön päällikkö Tiina Palotie-Heino.
Työkyvyttömyyden suurin syy mielenterveysongelmat
Työkyvyttömyyseläkkeellä on tällä hetkellä 161 000 henkilöä. Heistä 67 000 eli noin 40 prosenttia on eläkkeellä mielenterveyssyistä. Toiseksi suurin ryhmä on tuki- ja liikuntaelinsairaudet, joiden perusteella eläkettä sai 44 000 henkilöä.
– Mielenterveyden häiriöiden takia työkyvyttömyyseläkkeellä ollaan pidempään kuin tuki- ja liikuntaelinsairauksien takia. Osasyy on se, että mielenterveyden perusteella eläkkeitä myönnetään selvästi nuoremmille, kertoo Palotie-Heino.
Lisätietoja:
Tilastopäällikkö Tiina Palotie-Heino, 029 411 2147, 050 321 0910, tiina.palotie-heino(at)etk.fi
Tilastosuunnittelija Heidi Nyman, 029 411 2139, 050 521 6783, heidi.nyman(at)etk.fi
Avainsanat
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Eläketurvakeskus (ETK)
Höjningen av pensionsåldern lyckades i pensionsreformen år 2017 – övergången i ålderspension sker nu avsevärt mycket senare24.1.2023 07:00:00 EET | Tiedote
Folk går avsevärt mycket senare i ålderspension nu i synnerhet inom den privata sektorn, visar Pensionsskyddscentralens (PSC) nya undersökning. Dessutom har arbete efter 63 års ålder ökat klart just inom den privata sektorn. Det avtalades om en gradvis höjning av åldern för ålderspension i samband med pensionsreformen år 2017.
Eläkeiän nosto eläkeuudistuksessa 2017 onnistui – vanhuuseläkkeelle siirtyminen myöhentynyt merkittävästi24.1.2023 07:00:00 EET | Tiedote
Vanhuuseläkkeelle siirtyminen on myöhentynyt huomattavasti erityisesti yksityisellä sektorilla, ilmenee Eläketurvakeskuksen (ETK) uudesta tutkimuksesta. Lisäksi työskentely 63 ikävuoden jälkeen on lisääntynyt selvästi juuri yksityisillä aloilla. Vanhuuseläkeiän asteittaisesta noususta sovittiin vuoden 2017 eläkeuudistuksessa.
En exceptionellt stor indexförhöjning ledde till en flod av pensionsansökningar18.1.2023 09:00:00 EET | Tiedote
Antalet pensionsansökningar ökade kraftigt under slutet av året när tiotusentals finländare ansökte om partiell ålderspension. Arbetspensionsindex steg märkbart mer än lönekoefficienten, vilket var exceptionellt. Det gjorde det motiverat att ta ut pensionen redan under fjolåret.
Poikkeuksellinen indeksikorotus johti eläkehakemusten tulvaan18.1.2023 09:00:00 EET | Tiedote
Eläkehakemusten määrässä nähtiin loppuvuodesta huima kasvu, kun kymmenet tuhannet suomalaiset hakivat osittaista vanhuuseläkettä. Työeläkeindeksin nousu oli poikkeuksellisesti selvästi palkkakertoimen nousua suurempi. Se kannusti ottamaan eläkkeen jo viime vuoden puolella.
Pensionärernas inkomster i förhållande till den övriga befolkningen oförändrade – låga inkomster vanligast bland ensamboende11.1.2023 07:00:00 EET | Tiedote
Pensionärernas disponibla penninginkomst år 2020 var i genomsnitt 27 000 euro om året. Pensionärernas inkomstnivå i förhållande till sysselsattas inkomster är 77 procent, och proportionen har hållits mer eller mindre oförändrad under de senaste årtiondena. Lägre inkomster än genomsnittet har ensamboende, i synnerhet de som är yngre än 55 år. I Pensionsskyddscentralens (PSC) omfattande undersökning har pensionärernas ekonomi under åren 1995–2020 studerats bl.a. ur pensionernas, inkomsternas, förmögenhetens och den upplevda ekonomins perspektiv.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme