Masennus vie yhä harvemman työkyvyttömyyseläkkeelle
Mielenterveyssyistä myönnettyjen työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on vähentynyt kolmanneksen vuodesta 2008. Ne ovat kuitenkin edelleen suurin yksittäinen syy työkyvyttömyyseläkkeellä oloon.
Vuonna 2015 työeläkejärjestelmästä jäi 18 600 henkilöä työkyvyttömyyseläkkeelle. Yleisimmät syyt olivat tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt.
Työkyvyttömyyseläkkeiden syyt vaihtelivat ikäryhmittäin: mielenterveyden häiriöt ovat 18–34-vuotiaiden yleisin diagnoosi. Sen sijaan valtaosa tuki- ja liikuntaelinsairauksien vuoksi eläkkeelle siirtyneistä on yli 50-vuotiaita.
Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä on vähentynyt neljänneksen vuodesta 2008. Suurin muutos on tapahtunut mielenterveysperustein siirtymisessä. Se on vähentynyt kolmanneksen.
Mielenterveyssyistä yleisin on masennus, joka vei korkeimmillaan vuonna 2007 eläkkeelle yli
4 300 henkilöä vuodessa. Sen jälkeen trendi on ollut tasaisen laskeva: vuonna 2015 masennusperustein eläkkeelle siirtyi noin 2 900 henkilöä – kolmannes vähemmän, mutta silti kahdeksan henkilöä päivässä.
Masennus sairautena ei ole vähentynyt, joten syitä hyvään kehitykseen voi etsiä kuntoutuksesta ja tehostuneesta työterveyshuollosta. Aktiivista ja ennaltaehkäisevää työterveyshuoltoa on vahvistettu lakimuutoksilla ja hankkeilla. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysministeriön masennusta ehkäisevä Masto-hanke toteutettiin vuosina 2007–2011.
– Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä on laskenut merkittävästi ikäryhmässä 45–59-vuotiaat. Tähän on todennäköisesti vaikuttanut se, että työkykyä tuetaan ja siihen panostetaan entistä enemmän, kertoo Eläketurvakeskuksen tilastoyksikön päällikkö Tiina Palotie-Heino.
Työkyvyttömyyden suurin syy mielenterveysongelmat
Työkyvyttömyyseläkkeellä on tällä hetkellä 161 000 henkilöä. Heistä 67 000 eli noin 40 prosenttia on eläkkeellä mielenterveyssyistä. Toiseksi suurin ryhmä on tuki- ja liikuntaelinsairaudet, joiden perusteella eläkettä sai 44 000 henkilöä.
– Mielenterveyden häiriöiden takia työkyvyttömyyseläkkeellä ollaan pidempään kuin tuki- ja liikuntaelinsairauksien takia. Osasyy on se, että mielenterveyden perusteella eläkkeitä myönnetään selvästi nuoremmille, kertoo Palotie-Heino.
Lisätietoja:
Tilastopäällikkö Tiina Palotie-Heino, 029 411 2147, 050 321 0910, tiina.palotie-heino(at)etk.fi
Tilastosuunnittelija Heidi Nyman, 029 411 2139, 050 521 6783, heidi.nyman(at)etk.fi
Avainsanat
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Eläketurvakeskus (ETK)
Medelpensionen 1 762 euro i månaden31.3.2021 07:27:00 EEST | Tiedote
Finländarnas genomsnittliga månadspension steg med nästan 50 euro år 2020. Reellt har pensionen ökat med drygt 200 euro på ett årtionde. Var tredje har ändå mindre än 1 250 euro i månaden i pension. I mer än hälften av kommunerna är redan mer än 40 procent av befolkningen över 16 år pensionstagare.
Keskieläke 1 762 euroa kuukaudessa31.3.2021 07:27:00 EEST | Tiedote
Suomalaisten keskimääräinen kuukausieläke nousi lähes 50 euroa vuonna 2020. Reaalisesti eläke on noussut reilut 200 euroa vuosikymmenessä. Joka kolmannen eläke jäi silti alle 1 250 euron kuukaudessa. Yli puolessa kunnista eläkkeensaajia on jo yli 40 prosenttia 16 vuotta täyttäneistä asukkaista.
Corona påverkade inte benägenheten att ta ut partiell ålderspension i någon större utsträckning25.3.2021 07:27:00 EET | Tiedote
De nya partiella ålderspensionernas antal ökade endast litet under undantagsåret. I slutet av året fick 29 000 personer partiell ålderspension. Av dem har en dryg tredjedel minskat på arbete, framgår det av Pensionsskyddscentralens statistik.
Korona ei ajanut ihmisiä osittaiselle vanhuuseläkkeelle25.3.2021 07:27:00 EET | Tiedote
Alkavien osittaisten vanhuuseläkkeiden määrä kasvoi vain hieman poikkeusvuonna. Vuoden lopussa osittaisella vanhuuseläkkeellä oli 29 000 henkilöä. Heistä reilu kolmannes on vähentänyt työskentelyä, käy ilmi Eläketurvakeskuksen tilastoista.
Under coronaåret steg pensioneringsåldern rejält25.2.2021 07:28:00 EET | Tiedote
Under år 2020 gick finländarna i arbetspension fem månader senare än året innan. I snitt går man i pension som 61,9-åring. I ålderspension gick 42 000 personer, vilket är något färre än året innan. Den fortsatta tiden i arbetslivet ökade de äldres sysselsättningsgrad till rekordhöjder.
Koronavuonna eläkkeellesiirtymisikä nousi reippaasti25.2.2021 07:28:00 EET | Tiedote
Vuonna 2020 suomalaiset siirtyivät työeläkkeelle viisi kuukautta edellisvuotta myöhemmin. Keskimäärin eläkkeelle jäätiin 61,9-vuotiaana. Vanhuuseläkkeelle siirtyi 42 000 henkilöä, hieman edellisvuotta vähemmän. Työssä jatkaminen nosti ikääntyneiden työllisyysasteen ennätyslukemiin.
Finländarnas livslängd ökar kanske långsammare än man antagit18.2.2021 06:58:00 EET | Tiedote
Dödlighetsutvecklingen påverkar pensionskalkylernas resultat betydligt. Enligt Eurostats befolkningsprognos krymper skillnaderna i förväntad livslängd mellan EU-länderna på lång sikt. Den förväntade livslängden i Finland väntas öka långsammare än enligt Statistikcentralens prognos. En sådan utveckling skulle medföra att pensionsåldern höjs långsammare och pensionsförmånerna blir bättre än enligt de nationella antagandena.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme