Masennus vie yhä harvemman työkyvyttömyyseläkkeelle
Mielenterveyssyistä myönnettyjen työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on vähentynyt kolmanneksen vuodesta 2008. Ne ovat kuitenkin edelleen suurin yksittäinen syy työkyvyttömyyseläkkeellä oloon.
Vuonna 2015 työeläkejärjestelmästä jäi 18 600 henkilöä työkyvyttömyyseläkkeelle. Yleisimmät syyt olivat tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt.
Työkyvyttömyyseläkkeiden syyt vaihtelivat ikäryhmittäin: mielenterveyden häiriöt ovat 18–34-vuotiaiden yleisin diagnoosi. Sen sijaan valtaosa tuki- ja liikuntaelinsairauksien vuoksi eläkkeelle siirtyneistä on yli 50-vuotiaita.
Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä on vähentynyt neljänneksen vuodesta 2008. Suurin muutos on tapahtunut mielenterveysperustein siirtymisessä. Se on vähentynyt kolmanneksen.
Mielenterveyssyistä yleisin on masennus, joka vei korkeimmillaan vuonna 2007 eläkkeelle yli
4 300 henkilöä vuodessa. Sen jälkeen trendi on ollut tasaisen laskeva: vuonna 2015 masennusperustein eläkkeelle siirtyi noin 2 900 henkilöä – kolmannes vähemmän, mutta silti kahdeksan henkilöä päivässä.
Masennus sairautena ei ole vähentynyt, joten syitä hyvään kehitykseen voi etsiä kuntoutuksesta ja tehostuneesta työterveyshuollosta. Aktiivista ja ennaltaehkäisevää työterveyshuoltoa on vahvistettu lakimuutoksilla ja hankkeilla. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysministeriön masennusta ehkäisevä Masto-hanke toteutettiin vuosina 2007–2011.
– Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä on laskenut merkittävästi ikäryhmässä 45–59-vuotiaat. Tähän on todennäköisesti vaikuttanut se, että työkykyä tuetaan ja siihen panostetaan entistä enemmän, kertoo Eläketurvakeskuksen tilastoyksikön päällikkö Tiina Palotie-Heino.
Työkyvyttömyyden suurin syy mielenterveysongelmat
Työkyvyttömyyseläkkeellä on tällä hetkellä 161 000 henkilöä. Heistä 67 000 eli noin 40 prosenttia on eläkkeellä mielenterveyssyistä. Toiseksi suurin ryhmä on tuki- ja liikuntaelinsairaudet, joiden perusteella eläkettä sai 44 000 henkilöä.
– Mielenterveyden häiriöiden takia työkyvyttömyyseläkkeellä ollaan pidempään kuin tuki- ja liikuntaelinsairauksien takia. Osasyy on se, että mielenterveyden perusteella eläkkeitä myönnetään selvästi nuoremmille, kertoo Palotie-Heino.
Lisätietoja:
Tilastopäällikkö Tiina Palotie-Heino, 029 411 2147, 050 321 0910, tiina.palotie-heino(at)etk.fi
Tilastosuunnittelija Heidi Nyman, 029 411 2139, 050 521 6783, heidi.nyman(at)etk.fi
Avainsanat
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Eläketurvakeskus (ETK)
Kutsu medialle: Miltä suomalainen eläketurva näyttää kansainvälisessä vertailussa?22.1.2020 13:37:45 EET | Kutsu
OECD:n huippuasiantuntijat esittelevät tuoreen kansainvälisen vertailun tuloksia 4.2. Eläketurvakeskuksessa. Miltä Suomen tilanne näyttää nyt, entä tulevaisuudessa – riittävätkö eläkkeet, kestääkö järjestelmä? Paikalla OECD:n eläkeasioiden johtaja Hervé Boulhol ja eläke-ekonomisti Maciej Lis. Mukana paneelikeskustelussa muun muassa Suvi-Anne Siimes (Tela), Minna Helle (Teknologiateollisuus) ja Ilkka Kaukoranta (SAK).
Aktiivimalli lisäsi työkyvyttömyyseläkkeen hakemista16.12.2019 08:15:00 EET | Tiedote
Vuoden 2018 alussa voimaantullut työttömyysturvan aktiivimalli lisäsi selvästi työkyvyttömyyseläkkeen hakemista ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrää. Työkyvyttömyyseläkkeen hakeminen lisääntyi eniten eläkeikää lähestyvillä työttömillä, käy ilmi Eläketurvakeskuksen tutkimuksesta.
Aktiveringsmodellen ökade sjukpensionsansökningarna16.12.2019 08:15:00 EET | Tiedote
Aktiveringsmodellen som i början av år 2018 infördes inom utkomstskyddet för arbetslösa ledde till en tydlig ökning av sjukpensionsansökningar och antalet nya sjukpensionerade. Ansökningarna om sjukpension ökade mest bland arbetslösa som var nära pensionsåldern, visar Pensionsskyddscentralens undersökning.
Kvinnors månadsinkomst 600 euro lägre4.12.2019 09:00:00 EET | Tiedote
Medianen för kvinnors arbetspensionsförsäkrade månadsinkomst var i fjol 610 euro lägre än för män. På den privata sektorn var skillnaden 850 euro och på den offentliga sektorn 330 euro i månaden. Kvinnornas pensionsförsäkrade månadsinkomst var 80 procent av männens månadsinkomster.
Naisten kuukausiansio 600 euroa alhaisempi4.12.2019 09:00:00 EET | Tiedote
Naisten työeläkevakuutetun kuukausiansion mediaani oli viime vuonna 610 euroa alhaisempi kuin miesten. Yksityisellä sektorilla ero oli 850 ja julkisella sektorilla 330 euroa kuukaudessa. Naisten eläkevakuutettu kuukausiansio oli 80 prosenttia miesten kuukausiansiosta.
Maahanmuuton lisääminen vahvistaisi eläketurvan rahoitusta26.11.2019 08:15:00 EET | Tiedote
Syntyvyyden lasku aiheuttaa pitkällä aikavälillä voimakkaan korotuspaineen eläkemaksuihin. Maahanmuuton lisäys helpottaisi maksupainetta. Vaikutuksen suuruus riippuu eri maahanmuuttajaryhmien työllistymisestä. Maahanmuuton väheneminen heikentäisi eläketurvan rahoitusta, käy ilmi muuttoliikettä havainnollistavista laskelmista.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme