STTK ry.

STTK: Palkkaero kääntynyt kasvuun

Jaa

Tiedote, vapaa julkaistavaksi 31.10. klo 6.00.

Naisen palkka on Suomessa keskimäärin 83,3 prosenttia miesten palkasta.
- Viime vuonna naisten palkka oli 83,4 prosenttia. Nyt palkkaero on kääntynyt kasvuun, eli suunta on pielessä. Heikon talouskasvun jatkuessa on vaara, että ero kasvaa jatkossakin, STTK:n tasa-arvoasioista vastaava lakimies Anja Lahermaa toteaa.

Tänään vietetään vuosittaista Naisten palkkapäivää, joka määräytyy Tilastokeskuksen toisen vuosineljänneksen ansiotasoindeksin perusteella. Vuosipalkaksi muutettuna se merkitsee sitä, että naisten palkat on nyt maksettu ja loppuvuoden he työskentelevät ”palkatta”.

STTK pelkää miesten ja naisten välisen palkkaeron repeävän, jos palkkatasa-arvon edistämiseen ei panosteta kuin juhlapuheissa. Myös matalapalkkatyön lisääntyminen kasvattaisi sukupuolten välisiä palkkaeroja, sillä niiden tekijöistä suurimman osan arvioidaan olevan naisia.
- Palkkaero on suomalaisen työelämän häpeäpilkku, mutta luonnonlaki se ei ole. Palkkaeroja voidaan tehokkaasti kaventaa esimerkiksi oikeudenmukaisella palkka- ja sopimuspolitiikalla, työn vaativuuteen perustuvilla palkkausjärjestelmillä, tasa-arvosuunnitelmilla ja palkkakartoituksilla, tukemalla naisten uratavoitteita sekä yhteensovittamalla työ ja perhe-elämä nykyistä joustavammaksi, Lahermaa listaa.

STTK:n mielestä palkkasalaisuuden purkaminen edistäisi palkkatasa-arvon toteutumista ja samalla myös lisäisi palkoista sopimista paikallisesti.
- Jotta näin tapahtuisi, luottamusmiehellä tulisi olla oikeus saada edustamiensa työntekijöiden palkkatiedot ja –perusteet. Kuitenkin jokaisella työntekijällä on edelleen oltava oikeus kieltää omien palkkatietojensa julkistaminen, Lahermaa esittää.

Naisten ja miesten nykyistä tasaisempi perhevapaiden jakaminen on myös politiikassa kuuma keskusteluaihe.
- Keskustelua tarvitaan, mutta järjestelmän uudistaminen on saatava vauhtiin. Malleja on paljon ja niiden pohjalta on mahdollista luoda toimivat uudet käytännöt. Pelkkä lainsäädäntö ja raha eivät kuitenkaan yksin ratkaise asiaa. Tarvitaan asennemuutos ja erityisesti miesten on otettava suurempi rooli perhevapaiden käyttäjinä, Anja Lahermaa sanoo.

STTK:n jo perinteeksi muodostunutta palkkapäivää vietettiin ensimmäisen kerran vuonna 2011. Tämän vuoden tapahtuma on osa STTK:n loppuvuoden #tasavertainen –teemaa.

Lisätietoja:

STTK:n lakimies Anja Lahermaa, puh: 040 828 6845

Tietoja julkaisijasta

STTK ry.
STTK ry.
Mikonkatu 8 A, 6. krs
00100 HELSINKI

09 131 521 (vaihde)http://www.sttk.fi

STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 14 jäsenliittoa ja noin 500 000 jäsentä.

Visiomme on menestyvä Suomi, jossa yhteistyöllä rakennamme maailman parasta työelämää ja hyvinvointia.

Olemme työssämme avoimia, oikeudenmukaisia, uudistusmielisiä ja rohkeita.

 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta STTK ry.

STTK:n puheenjohtaja Antti Palola: Työmarkkinoiden neuvottelukulttuuri ei toimi, sovittelijainstituutiota uudistettava12.12.2019 10:28:10 EETTiedote

Tiedote Työmarkkinoilla vastakkainasettelu on koventunut. - Keskusjärjestöt eivät enää neuvottele palkoista ja työsuhteen ehdoista. Jokainen liitto asettaa itse omat tavoitteensa ja määrittää keinot niiden saavuttamiseksi. Tämä tuntuu tulleen työnantajille yllätyksenä. Syksyn työtaistelu-uhat, epäonnistuneet sovittelut ja lakot viestivät siitä, että uusi neuvottelukulttuuri ei todellakaan toimi, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola arvioi järjestön edustajiston kokouksessa tänään Helsingissä. Palola esittää, että työmarkkinakierroksen jälkeen työmarkkinaosapuolet tarkastelisivat nykyisen sovittelujärjestelmän toimivuutta ja mahdollisia uudistamistarpeita. - Nyt valtakunnansovittelijan instituutio keskittyy yhteen henkilöön. Ruotsissa käytössä on ns. medlingsinstitutet, johon kuuluu useita henkilöitä. Vahvasti yhteen henkilöön keskittyvä järjestelmä ei välttämättä Suomen muuttuneissa työmarkkinaoloissa ja vaikeissa neuvotteluissa ole paras mahdollinen. Sopimusshoppailu vastenmielistä Syksy

STTK-Opiskelijat: Yhteistyöllä kunnianhimoisempaa ilmastopolitiikkaa ja vastuullista markkinataloutta23.11.2019 19:45:52 EETTiedote

STTK-Opiskelijat vaativat Suomen hallitukselta ja työmarkkinatoimijoilta yhteistä keskustelua ilmastopolitiikasta. Hiilineutraalisuuteen pyrkiminen on jokaisen tehtävä ja turhasta vastakkainasettelusta on luovuttava. - Jos haluamme tehdä aitoa ja jokaisen sukupolven huomioivaa politiikkaa, ilmastoasiat ja hiilineutraalisuus on otettava kärkitavoitteiksi. Kuolleella maapallolla ei ole työpaikkoja. Tämän hetken päätökset ilmaston ja ympäristön suhteen näkyvät tulevaisuuden sukupolville konkreettisesti, STTK-Opiskelijoiden puheenjohtaja Saana Simonen muistuttaa. Vastuulliseen markkinatalouteen sisältyy ajatus yhteiskunnan yhteisvastuusta. STTK-Opiskelijoiden mielestä yhteinen vastuu liittyy kaikkiin suuriin yhteiskunnallisiin kysymyksiin, esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjumiseen tai eriarvoisuuden torjumiseen. - Puolueiden ja muiden yhteiskunnallisten toimijoiden on kyettävä esittämään uskottavia ja kestäviä vaihtoehtoja niin maapallon kuin hyvinvointivaltion säilyttämiseksi. Ilmastonmuu

STTK:n hallitus: Työnantajan toiminta muistuttaa yksipuolista keskitettyä ratkaisua11.11.2019 13:17:14 EETTiedote

Syksyn työmarkkinoiden sopimuskierros on täydessä vauhdissa. Tällä hetkellä liitot neuvottelevat useissa yksityisen puolen pöydissä alakohtaisia työehtosopimusratkaisuja sekä määrittelevät suomalaisen työn hinnan. Keväällä neuvottelupöytään menevät julkisen sektorin liitot. STTK:n hallitus totesi tänään, että se ei haikaile keskitettyjen ratkaisujen perään. Mistään vientimallista ei myöskään ole sovittu, joten kyse on puhtaasta liittokierroksesta. - Se tarkoittaa, että liitot neuvottelevat itsenäisesti asettamiensa tavoitteiden pohjalta. Onko tämä järkevää Suomen talouden ja työllisyyden kannalta, selviää jälkeen päin. Tämä on kuitenkin malli, johon Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) tilanteen ajoi luopumalla yksipuolisesti keskitetyistä palkkaratkaisuista, puheenjohtaja Antti Palola muistuttaa. EK on peräänkuuluttanut vientivetoista kierrosta, jossa päänavaajat määrittelevät kustannustason. - Toisaalta näyttää siltä, että moni työnantajaliitto haikailee pääsevänsä tämän kustannusraamin

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme