Tuoreessa väitöksessä tutkitaan tapoja miten saada uusia, tuoreita ideoita suunnitteluun

Suunnittelutapoja väitöstyössään tutkinut Tellervo Härkki yllättyi huomatessaan, miten paljon samankaltaisia piirteitä on luonnostelulla ja kuvailevalla elehtimisellä.
Epämääräisyys antaa tilaa uusille ideoille
Ideoiden saamisen kannalta luonnostelussa keskeistä on keskittyminen vain tietyn osuuden kuvaamiseen muiden jäädessä tarkoituksella odottamaan myöhempää täsmentymistä. Luovuuden kannalta tämä on tärkeää, sillä epämääräisyys antaa tilaa uusille tulkinnoille – siis uusille ideoille.
– Luovuuden kannalta liiallinen tarkkuus ja viimeistely saattaa olla jopa haitallista, Härkki sanoo.
Tärkeää luovuudelle on myös yhdessä työskentelevien suunnittelijoiden tapaan esittää ideoita nopearytmisesti välillä luonnostellen ja välillä keskustellen: visuaalinen ja sanallinen vuorottelevat. Visuaalisina myös eleet lomittuvat keskusteluun.
Käsien liike ja keho mukaan käsityötuotteiden yhteisölliseen suunnitteluun
Härkin väitöstutkimus keskittyi luonnosteluun, elehtimiseen ja materiaalikokeiluihin käsityötuotteen yhteisöllisen suunnittelun tapoina. Nämä tavat aktivoivat erityisesti sellaisia mielikuvia ja kokemuksia, joiden esittäminen käsien ja kehon liikkeen kautta on meille luontevaa. Kuvailevien liikkeiden näkeminen, mutta myös niiden tekeminen herättää meissä mielleyhtymiä.
– Kyse on kehollisesta ajattelusta, joka täydentää sanallista, kieleen perustuvaa ajatteluamme.
Tutkituissa suunnittelun tavoissa onkin pitkälti kyse kehollisen ajattelun eri osa-alueiden valjastamisesta luovaan työskentelyyn.
Suunnittelua opiskeleville Härkki kertoo, että tärkeää ei ole suunnittelun tapa vaan se, että ideoita syntyy.
– Jos luonnostelu tai elehtiminen ei sinusta tunnu luontevalta, voit kokeilla vaikkapa skenaariotyöskentelyä, jossa käsien ja kehon avulla etsitään ja esitetään suunniteltavan esineen toiminnallisuutta.
Vuolaasti ideointi ei ole synnynnäistä, vaan harjoiteltavissa oleva taito - tapa nähdä ja ajatella ympäröivää maailmaa.
Kasvatustieteen maisteri, diplomi-insinööri Tellervo Härkki väittelee 14.9. klo 12 Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa aiheesta Handling Knowledge: Three perspectives on embodied creation of knowledge in collaborative design. Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Siltavuorenpenger 3A (Athena), sali 302. Väitöstiivistelmä on luettavissa e-thesiksessä
Väittelijän yhteystiedot:
Tellervo Härkki, puh. 040 484 2010, s-posti tellervo.harkki@helsinki.fi
Yhteyshenkilöt
Anna Maria Peltonentiedeviestinnän asiantuntija
Puh:050 406 2047maria.peltonen@helsinki.fiKuvat

Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Se sijoittuu kansainvälisissä yliopistovertailuissa maailman sadan parhaan yliopiston joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Väsymättömälle mediaesiintyjälle Timo Miettiselle Snellman-palkinto27.3.2023 18:00:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston J.V. Snellman -palkinto on vuodesta 1981 lähtien jaettu tieteellisen tiedon ansiokkaana välittäjänä kunnostautuneelle yliopistolaiselle. Tänä vuonna palkinnon pokannut akatemiatutkija Timo Miettinen on tullut monelle tutuksi Eurooppa ja EU-asioiden taustoittajana ja tulkitsijana.
Rehtori Sari Lindblom: ”Suomen menestys perustuu korkeaan osaamiseen ja tutkimukseen”27.3.2023 17:35:03 EEST | Tiedote
Rehtori Sari Lindblom listasi Helsingin yliopiston vuosipäiväjuhlan puheessaan 27.3. neljä asiaa, jotka yliopistot ja korkeakoulut tarvitsevat voidakseen ratkaisevasti vaikuttaa yhteiskunnan hyvinvointiin ja elinvoimaan.
Nenäsumute suojaa koronavirustartunnalta – toimii myös virusmuunnoksia vastaan24.3.2023 12:17:22 EET | Tiedote
Tutkijat ovat kehittäneet molekyylin, joka estää nenään annosteltuna erittäin tehokkaasti kaikkien tunnettujen koronavirusmuunnosten aiheuttaman taudin. Molekyyli voi olla ratkaiseva ase varautumisessa tuleviin pandemioihin, sillä sen on tarkoitus estää sekä viruksen tartunta että sen leviäminen.
Kansalliskirjasto digitoi jälleen yhteiskunnallisesti merkittävän sanomalehtikokonaisuuden – tutkimuskäyttöön 1,4 miljoonaa uutta sivua23.3.2023 09:02:55 EET | Tiedote
Kansalliskirjastossa on valmistunut kaksi laajaa sanomalehtien digitointiprojektia, joissa digitoitiin yhteensä yli 1,4 miljoonaa sanomalehtisivua tutkimuskäyttöön. Projektit kattoivat 60 eri työväenlehteä vuoden 1966 loppuun saakka sekä koko Uuden Suomen julkaistun lehtihistorian vuodesta 1847 alkaen aina Uuden Suomen lakkaamiseen 1991 asti.
Koronavirus ei todennäköisesti aiheuta tyypin 1 diabetesta22.3.2023 08:00:00 EET | Tiedote
Tavallista useampi lapsi ja nuori sairastui tyypin 1 diabetekseen Suomessa koronapandemian ensimmäisten 18 kuukauden aikana. Tutkimuksen mukaan syynä ei kuitenkaan ollut koronavirus, vaan muuttuneet ympäristötekijät.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme