Tuoreessa väitöksessä tutkitaan tapoja miten saada uusia, tuoreita ideoita suunnitteluun
Suunnittelun opiskelussa yksi keskeisistä ongelmista on löytää ideoiden saamista tukevia työskentelytapoja. Ammattilaisten usein käyttämä nopea luonnostelu ei aina tunnu opiskelijoista luontevalta.

Suunnittelutapoja väitöstyössään tutkinut Tellervo Härkki yllättyi huomatessaan, miten paljon samankaltaisia piirteitä on luonnostelulla ja kuvailevalla elehtimisellä.
Epämääräisyys antaa tilaa uusille ideoille
Ideoiden saamisen kannalta luonnostelussa keskeistä on keskittyminen vain tietyn osuuden kuvaamiseen muiden jäädessä tarkoituksella odottamaan myöhempää täsmentymistä. Luovuuden kannalta tämä on tärkeää, sillä epämääräisyys antaa tilaa uusille tulkinnoille – siis uusille ideoille.
– Luovuuden kannalta liiallinen tarkkuus ja viimeistely saattaa olla jopa haitallista, Härkki sanoo.
Tärkeää luovuudelle on myös yhdessä työskentelevien suunnittelijoiden tapaan esittää ideoita nopearytmisesti välillä luonnostellen ja välillä keskustellen: visuaalinen ja sanallinen vuorottelevat. Visuaalisina myös eleet lomittuvat keskusteluun.
Käsien liike ja keho mukaan käsityötuotteiden yhteisölliseen suunnitteluun
Härkin väitöstutkimus keskittyi luonnosteluun, elehtimiseen ja materiaalikokeiluihin käsityötuotteen yhteisöllisen suunnittelun tapoina. Nämä tavat aktivoivat erityisesti sellaisia mielikuvia ja kokemuksia, joiden esittäminen käsien ja kehon liikkeen kautta on meille luontevaa. Kuvailevien liikkeiden näkeminen, mutta myös niiden tekeminen herättää meissä mielleyhtymiä.
– Kyse on kehollisesta ajattelusta, joka täydentää sanallista, kieleen perustuvaa ajatteluamme.
Tutkituissa suunnittelun tavoissa onkin pitkälti kyse kehollisen ajattelun eri osa-alueiden valjastamisesta luovaan työskentelyyn.
Suunnittelua opiskeleville Härkki kertoo, että tärkeää ei ole suunnittelun tapa vaan se, että ideoita syntyy.
– Jos luonnostelu tai elehtiminen ei sinusta tunnu luontevalta, voit kokeilla vaikkapa skenaariotyöskentelyä, jossa käsien ja kehon avulla etsitään ja esitetään suunniteltavan esineen toiminnallisuutta.
Vuolaasti ideointi ei ole synnynnäistä, vaan harjoiteltavissa oleva taito - tapa nähdä ja ajatella ympäröivää maailmaa.
Kasvatustieteen maisteri, diplomi-insinööri Tellervo Härkki väittelee 14.9. klo 12 Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa aiheesta Handling Knowledge: Three perspectives on embodied creation of knowledge in collaborative design. Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Siltavuorenpenger 3A (Athena), sali 302. Väitöstiivistelmä on luettavissa e-thesiksessä
Väittelijän yhteystiedot:
Tellervo Härkki, puh. 040 484 2010, s-posti tellervo.harkki@helsinki.fi
Yhteyshenkilöt
Anna Maria Peltonentiedeviestinnän asiantuntija
Puh:050 406 2047maria.peltonen@helsinki.fiKuvat

Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto ja Metsä Group luomaan yhdessä ratkaisuja uusiutuvien luonnonvarojen kestävälle käytölle19.1.2021 13:00:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto ja Metsä Group ovat solmineet kumppanuussopimuksen, jonka puitteissa syvennetään tutkimus- ja koulutusyhteistyötä ja ratkotaan globaaleja kestävyyshaasteita.
Tutkijat selvittivät, kuinka rintasyöpä leviää – syöpägeeni käyttää apunaan proteiinia, joka toimii kuin sorkkarauta19.1.2021 09:30:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat selvittäneet, kuinka syöpägeenit tuhoavat tyvikalvokapselin, joka estää kasvainsolujen tunkeutumisen terveisiin kudoksiin. Tutkimus osoitti, että syövissä yleinen soluviestintäreitti hyödyntää hepsiini-nimistä entsyymiä hajottaessaan tyvikalvon. Tyvikalvon hajoaminen voidaan kuitenkin pysäyttää hepsiinin toimintaa estävillä vasta-aineilla.
Yli 10 miljoonan euron EU-hanke valjastaa tekoälyn ja genomitiedon sairauksien ennaltaehkäisyyn18.1.2021 13:07:35 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston koordinoimassa viisivuotisessa EU-hankkeessa pyritään kehittämään ja hyödyntämään uudenlaisia genomitietoon perustuvia sairastumisriskin arviointiin soveltuvia työkaluja. INTERVENE-hankkeen tavoitteena on osoittaa tekoälyn hyödyntämisen edut genomitietoon perustuvia sairastumisriskiarvioita laadittaessa sekä testata riskitiedon hyödyntämistä käytännön potilastyössä.
Koronavuosi kasvatti kulttuurin ja tieteen kulutusta verkossa18.1.2021 06:33:00 EET | Tiedote
Finna.fi-tiedonhakupalvelussa vierailtiin viime vuonna ennätykselliset 2,9 miljoonaa kertaa. Käyntimäärät kasvoivat edellisvuoteen verrattuna 16 prosenttia. Finna.fi-palvelun avulla kävijät pääsevät nauttimaan virtuaalisesti liki 400 kirjaston, museon ja arkiston aarteista.
Helsingin yliopiston kansainvälisiin maisteriohjelmiin ennätykselliset 7 400 hakemusta15.1.2021 19:41:03 EET | Tiedote
Hakemusten määrä on viisinkertaistunut viidessä vuodessa. Suosituimmat ohjelmat olivat Master's Programme in Data Science ja Master's Programme in Environmental Change and Global Sustainability.
Kutsu: Helsingin yliopiston Taitan tutkimusasema juhlii kymmenvuotissynttäreitä to 28.1.202115.1.2021 15:39:43 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston monitieteinen tutkimusasema Keniassa on tarjonnut jo 10 vuoden ajan kiinnekohdan Afrikan tutkimukselle. Juhlaseminaari järjestetään torstaina 28.1.2021 klo 9-16 webinaarina.
Kansalliskirjasto avasi 1930-luvun digitoidut lehdet asiakaskäyttöön15.1.2021 08:00:00 EET | Tiedote
Kansalliskirjaston digitoitujen lehtien tarjonta laajeni 10 vuodella, kun käyttöön tulivat kaikki Suomessa 31.12.1939 mennessä julkaistut lehdet. Lehdet ovat yleisökäytössä digi.kansalliskirjasto.fi -palvelussa. Tarjonnan laajennus perustuu Kansalliskirjaston ja Kopioston väliseen sopimukseen lehtien käyttöoikeuksista.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme