Helsingin yliopisto

Tuoreessa väitöksessä tutkitaan tapoja miten saada uusia, tuoreita ideoita suunnitteluun

Jaa

Suunnittelun opiskelussa yksi keskeisistä ongelmista on löytää ideoiden saamista tukevia työskentelytapoja. Ammattilaisten usein käyttämä nopea luonnostelu ei aina tunnu opiskelijoista luontevalta.

Kuva: Brodie Vissers
Kuva: Brodie Vissers

Suunnittelutapoja väitöstyössään tutkinut Tellervo Härkki yllättyi huomatessaan, miten paljon samankaltaisia piirteitä on luonnostelulla ja kuvailevalla elehtimisellä.

Epämääräisyys antaa tilaa uusille ideoille

Ideoiden saamisen kannalta luonnostelussa keskeistä on keskittyminen vain tietyn osuuden kuvaamiseen muiden jäädessä tarkoituksella odottamaan myöhempää täsmentymistä. Luovuuden kannalta tämä on tärkeää, sillä epämääräisyys antaa tilaa uusille tulkinnoille – siis uusille ideoille.

– Luovuuden kannalta liiallinen tarkkuus ja viimeistely saattaa olla jopa haitallista, Härkki sanoo.

Tärkeää luovuudelle on myös yhdessä työskentelevien suunnittelijoiden tapaan esittää ideoita nopearytmisesti välillä luonnostellen ja välillä keskustellen: visuaalinen ja sanallinen vuorottelevat. Visuaalisina myös eleet lomittuvat keskusteluun.

Käsien liike ja keho mukaan käsityötuotteiden yhteisölliseen suunnitteluun

Härkin väitöstutkimus keskittyi luonnosteluun, elehtimiseen ja materiaalikokeiluihin käsityötuotteen yhteisöllisen suunnittelun tapoina. Nämä tavat aktivoivat erityisesti sellaisia mielikuvia ja kokemuksia, joiden esittäminen käsien ja kehon liikkeen kautta on meille luontevaa. Kuvailevien liikkeiden näkeminen, mutta myös niiden tekeminen herättää meissä mielleyhtymiä.

– Kyse on kehollisesta ajattelusta, joka täydentää sanallista, kieleen perustuvaa ajatteluamme.

Tutkituissa suunnittelun tavoissa onkin pitkälti kyse kehollisen ajattelun eri osa-alueiden valjastamisesta luovaan työskentelyyn.

Suunnittelua opiskeleville Härkki kertoo, että tärkeää ei ole suunnittelun tapa vaan se, että ideoita syntyy.

– Jos luonnostelu tai elehtiminen ei sinusta tunnu luontevalta, voit kokeilla vaikkapa skenaariotyöskentelyä, jossa käsien ja kehon avulla etsitään ja esitetään suunniteltavan esineen toiminnallisuutta.

Vuolaasti ideointi ei ole synnynnäistä, vaan harjoiteltavissa oleva taito - tapa nähdä ja ajatella ympäröivää maailmaa.

Kasvatustieteen maisteri, diplomi-insinööri Tellervo Härkki väittelee 14.9. klo 12 Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa aiheesta Handling Knowledge: Three perspectives on embodied creation of knowledge in collaborative design. Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Siltavuorenpenger 3A (Athena), sali 302. Väitöstiivistelmä on luettavissa  e-thesiksessä

Väittelijän yhteystiedot:

Tellervo Härkki, puh. 040 484 2010, s-posti tellervo.harkki@helsinki.fi  

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Kuva: Brodie Vissers
Kuva: Brodie Vissers
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Suomalaistutkijoiden kehittämä tekoäly ennustaa, mikä puolustusjärjestelmän avain sopii koronaviruksen lukkoihin22.4.2021 08:00:00 EEST | Tiedote

Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston tutkijat ovat kehittäneet tekoälymallin, jonka avulla tutkijat pystyvät yhdistämään puolustusjärjestelmän solut kohteeseensa ja vastaamaan esimerkiksi siihen, mitkä valkosolut tunnistavat koronavirusta. Työkalulla on laajamittaisia käyttömahdollisuuksia, kun yritetään ymmärtää puolustusjärjestelmän toimintaa tulehduksissa, autoimmuunisairauksissa ja syövissä.

Luomuksen vuosikertomus julkaistu – toiminta monipuolista, valtakunnalliset tehtävät vaarassa21.4.2021 11:33:52 EEST | Tiedote

Luomuksen vuosikertomus viimeisiltä kahdelta vuodelta on julkaistu. Katsaus on läpileikkaus Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon viimeaikaiseen tutkimukseen, toimintaan ja kehitykseen. Vaikka Luomuksen työ biodiversiteettitiedon kivijalkana palvelee koko Suomen luontoa ja useita hallinnonaloja, on sen talous heikentynyt viime vuosina. Valtakunnallisten tehtävien rahoitukseen tarvitaankin uusia ratkaisumalleja.

Helsingin yliopiston spinout-yhtiö GlucoModicumin verensokerin mittaamiseen suunniteltu non-invasive-ratkaisu on 13 kertaa tehokkaampi verrattuna aiemmin kehitettyyn neulattomaan state-of-art-teknologiaan20.4.2021 16:33:12 EEST | Tiedote

Nature Portfolio -julkaisuperheeseen kuuluvassa Scientific Reports -tiedelehdessä julkaistut tiedot mahdollistavat diabeteksen seurantaan tarkoitettujen mullistavien puettavien ratkaisujen kehittämisen. Keksintö perustuu Helsingin yliopistossa tehtyyn tutkimukseen. Yliopisto on ollut yksi GlucoModicumin omistajista vuodesta 2018.

Tutkimus vahvistaa: kehitysvammaisuus on harvoin perinnöllistä - riski tulevien sisarusten sairastumiselle on pieni18.4.2021 09:00:00 EEST | Tiedote

Kehitysvammaisuus johtuu useimmiten perimän muutoksista, jotka ovat syntyneet varhaisen sikiökehityksen aikana ja joita ei löydy vanhempien perimästä. Siksi niiden uusiutumisriski perheen seuraavalle lapselle on hyvin pieni, selvisi Helsingin yliopiston tutkimuksessa. Suomalaisilla ei myöskään ole suurempi perinnöllisten kehityshäiriöiden riski kuin muilla eurooppalaisilla.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme