Suomessa runsas neljännes (28 %) työssäkäyvistä huolehtii työnsä ohella apua tarvitsevasta omaisesta tai läheisestä tämän korkean iän, sairauden tai vamman vuoksi. Etenkin omia tai puolison vanhempia hoivaavilla on muita enemmän väsymystä, stressioireita ja ajatuksia ennenaikaiselle eläkkeelle siirtymisestä.

Helsingin yliopiston tutkijat selvittävät Työsuojelurahaston rahoituksella, miten työpaikan käytännöt voivat helpottaa läheishoivan ja työssäkäynnin yhteensovittamista.

– Hyviä käytäntöjä ovat esimerkiksi liukuva työaika, työaikapankki, poissaolosta sopiminen esimiehen kanssa ja poissaolon korvaaminen, sanoo tutkimusjohtaja Kaisa Kauppinen.

Työ auttaa jaksamaan

– Työssäkäynti tuo läheisestä huolehtimiselle vastapainoa, joten monet haluavat pitää työpaikasta kiinni paitsi palkan myös oman psyykkisen hyvinvoinnin ja elämänhallinnan vuoksi. Kriisivaiheissa työn keventäminen ja vaikkapa osa-aikatyö voivat kuitenkin helpottaa tasapainoilua, Kauppinen toteaa.

Väestön ikääntymisen myötä työssäkäynnin ja hoivan yhteensovittaminen on kasvava yhteiskunnallinen haaste. Vain noin puolet hoivaajista edes kertoo hoivavastuustaan työpaikalla. Työsopimuslain säännösmuutos vuodelta 2011 takaa työntekijälle oikeuden jäädä työstä määräajaksi pois läheisen hoivaamista varten, mutta säännöstä tunnetaan erittäin huonosti.

Nyt alkavassa 1,5-vuotisessa tutkimuksessa selvitetään myös niin sanottua etähoivaa eli mahdollisuutta huolehtia läheisestä teknologian välityksellä, esimerkiksi työpaikalta käsin.

Tutkijat ottavat mielellään sähköpostitse vastaan kertomuksia työn ja hoivan yhteensovittamisesta  (mia.silfver@helsinki.fi).

Lisätietoja:

Dosentti, tutkimusjohtaja Kaisa Kauppinen, puh. 040 552 5306
Tutkijatohtori Mia Silfver-Kuhalampi, puh. 050 584 1062, mia.silfver@helsinki.fi

Suomalainen läheishoiva:

• Runsas neljännes (28 %) työssäkäyvistä huolehtii työnsä ohella apua tarvitsevasta omaisesta tai läheisestä.
• Hoivaa tarvitsevat useimmiten omat tai puolison ikääntyvät vanhemmat.
• Hoivan saajana voi olla myös oma puoliso, erityishoitoa tarvitseva aikuistuva lapsi tai muu omainen tai läheinen.
• Hoivavastuita on eniten 45 vuotta täyttäneillä.
• Arvioiden mukaan noin kolmannes omaisiaan hoivaavista on työelämässä.
• Hoivattavien diagnooseja ovat muun muassa Alzheimerin tauti, aivoinfarkti ja erilaiset syövät.
• Keskustelua on käyty muun muassa siitä, oikeuttaako työssä käyvän hoivaajan suru, hoivaamisen henkinen raskaus tai siitä aiheutuva masennus sairauslomaan.