Helsingin yliopisto

Yli neljännes työssäkäyvistä hoivaa läheistään – uusi tutkimushanke alkamassa

Jaa

Helsingin yliopisto alkaa tutkia työssäkäyvien antamaa läheis- ja omaishoivaa. Lain mahdollistama hoivavapaa tunnetaan huonosti.

Suomessa runsas neljännes (28 %) työssäkäyvistä huolehtii työnsä ohella apua tarvitsevasta omaisesta tai läheisestä tämän korkean iän, sairauden tai vamman vuoksi. Etenkin omia tai puolison vanhempia hoivaavilla on muita enemmän väsymystä, stressioireita ja ajatuksia ennenaikaiselle eläkkeelle siirtymisestä.

Helsingin yliopiston tutkijat selvittävät Työsuojelurahaston rahoituksella, miten työpaikan käytännöt voivat helpottaa läheishoivan ja työssäkäynnin yhteensovittamista.

– Hyviä käytäntöjä ovat esimerkiksi liukuva työaika, työaikapankki, poissaolosta sopiminen esimiehen kanssa ja poissaolon korvaaminen, sanoo tutkimusjohtaja Kaisa Kauppinen.

Työ auttaa jaksamaan

– Työssäkäynti tuo läheisestä huolehtimiselle vastapainoa, joten monet haluavat pitää työpaikasta kiinni paitsi palkan myös oman psyykkisen hyvinvoinnin ja elämänhallinnan vuoksi. Kriisivaiheissa työn keventäminen ja vaikkapa osa-aikatyö voivat kuitenkin helpottaa tasapainoilua, Kauppinen toteaa.

Väestön ikääntymisen myötä työssäkäynnin ja hoivan yhteensovittaminen on kasvava yhteiskunnallinen haaste. Vain noin puolet hoivaajista edes kertoo hoivavastuustaan työpaikalla. Työsopimuslain säännösmuutos vuodelta 2011 takaa työntekijälle oikeuden jäädä työstä määräajaksi pois läheisen hoivaamista varten, mutta säännöstä tunnetaan erittäin huonosti.

Nyt alkavassa 1,5-vuotisessa tutkimuksessa selvitetään myös niin sanottua etähoivaa eli mahdollisuutta huolehtia läheisestä teknologian välityksellä, esimerkiksi työpaikalta käsin.

Tutkijat ottavat mielellään sähköpostitse vastaan kertomuksia työn ja hoivan yhteensovittamisesta  (mia.silfver@helsinki.fi).

Lisätietoja:

Dosentti, tutkimusjohtaja Kaisa Kauppinen, puh. 040 552 5306
Tutkijatohtori Mia Silfver-Kuhalampi, puh. 050 584 1062, mia.silfver@helsinki.fi

Suomalainen läheishoiva:

  • Runsas neljännes (28 %) työssäkäyvistä huolehtii työnsä ohella apua tarvitsevasta omaisesta tai läheisestä.
  • Hoivaa tarvitsevat useimmiten omat tai puolison ikääntyvät vanhemmat.
  • Hoivan saajana voi olla myös oma puoliso, erityishoitoa tarvitseva aikuistuva lapsi tai muu omainen tai läheinen.
  • Hoivavastuita on eniten 45 vuotta täyttäneillä.
  • Arvioiden mukaan noin kolmannes omaisiaan hoivaavista on työelämässä.
  • Hoivattavien diagnooseja ovat muun muassa Alzheimerin tauti, aivoinfarkti ja erilaiset syövät.
  • Keskustelua on käyty muun muassa siitä, oikeuttaako työssä käyvän hoivaajan suru, hoivaamisen henkinen raskaus tai siitä aiheutuva masennus sairauslomaan.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Hammasriipukset kertovat hirven tärkeästä asemasta kivikaudella14.1.2021 12:49:21 EETTiedote

Miltä tuntuisi kävellä yllä takki, mekko tai hame johon on kinnitetty kolmisensataa hirven etuhammasta? Hirvi oli pohjoisen havumetsävyöhykkeen kansojen merkittävin eläin, ja etuhampaat ehkä hirven halutuin osa. Etuhampaista tehtiin riipuksia, joita sidottiin kuiduista tai jänteistä tehdyillä nauhoilla. Noin 8200 vuotta sitten eläneiden metsästäjä-keräilijöiden haudoista löytyneiden tuhansien hirvenhammaskorujen valmistustekniikka kertoo yhtenäisestä kulttuurista ja tarkoista säännöistä.

Pienilmasto muovailee ja mullistaa pohjoisen hyönteisyhteisöjä ja niiden vuorovaikutusprosesseja: kasvituhoja ja loisintaa14.1.2021 10:26:36 EETTiedote

Ilmasto ja sen muutokset vaikuttavat paitsi lajeihin myös lajien muodostamiin monimutkaisiin vuorovaikutusverkkoihin. Nyt Helsingin yliopiston Spatial food web ecology -tutkimusryhmä osoittaa, miten pienilmasto muotoilee eliöyhteisöjen jokaista osaa yksittäisten lajien runsauksista lajien vuorovaikutuksiin ja vuorovaikutuksista syntyviin kasvintuhoihin. Näiden tulosten valossa näyttää, että ilmastonmuutos voi mullistaa pohjoisen hyönteisten valtarakenteet.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme