Yli neljännes työssäkäyvistä hoivaa läheistään – uusi tutkimushanke alkamassa
Helsingin yliopisto alkaa tutkia työssäkäyvien antamaa läheis- ja omaishoivaa. Lain mahdollistama hoivavapaa tunnetaan huonosti.
Suomessa runsas neljännes (28 %) työssäkäyvistä huolehtii työnsä ohella apua tarvitsevasta omaisesta tai läheisestä tämän korkean iän, sairauden tai vamman vuoksi. Etenkin omia tai puolison vanhempia hoivaavilla on muita enemmän väsymystä, stressioireita ja ajatuksia ennenaikaiselle eläkkeelle siirtymisestä.
Helsingin yliopiston tutkijat selvittävät Työsuojelurahaston rahoituksella, miten työpaikan käytännöt voivat helpottaa läheishoivan ja työssäkäynnin yhteensovittamista.
– Hyviä käytäntöjä ovat esimerkiksi liukuva työaika, työaikapankki, poissaolosta sopiminen esimiehen kanssa ja poissaolon korvaaminen, sanoo tutkimusjohtaja Kaisa Kauppinen.
Työ auttaa jaksamaan
– Työssäkäynti tuo läheisestä huolehtimiselle vastapainoa, joten monet haluavat pitää työpaikasta kiinni paitsi palkan myös oman psyykkisen hyvinvoinnin ja elämänhallinnan vuoksi. Kriisivaiheissa työn keventäminen ja vaikkapa osa-aikatyö voivat kuitenkin helpottaa tasapainoilua, Kauppinen toteaa.
Väestön ikääntymisen myötä työssäkäynnin ja hoivan yhteensovittaminen on kasvava yhteiskunnallinen haaste. Vain noin puolet hoivaajista edes kertoo hoivavastuustaan työpaikalla. Työsopimuslain säännösmuutos vuodelta 2011 takaa työntekijälle oikeuden jäädä työstä määräajaksi pois läheisen hoivaamista varten, mutta säännöstä tunnetaan erittäin huonosti.
Nyt alkavassa 1,5-vuotisessa tutkimuksessa selvitetään myös niin sanottua etähoivaa eli mahdollisuutta huolehtia läheisestä teknologian välityksellä, esimerkiksi työpaikalta käsin.
Tutkijat ottavat mielellään sähköpostitse vastaan kertomuksia työn ja hoivan yhteensovittamisesta (mia.silfver@helsinki.fi).
Lisätietoja:
Dosentti, tutkimusjohtaja Kaisa Kauppinen, puh. 040 552 5306
Tutkijatohtori Mia Silfver-Kuhalampi, puh. 050 584 1062, mia.silfver@helsinki.fi
Suomalainen läheishoiva:
- Runsas neljännes (28 %) työssäkäyvistä huolehtii työnsä ohella apua tarvitsevasta omaisesta tai läheisestä.
- Hoivaa tarvitsevat useimmiten omat tai puolison ikääntyvät vanhemmat.
- Hoivan saajana voi olla myös oma puoliso, erityishoitoa tarvitseva aikuistuva lapsi tai muu omainen tai läheinen.
- Hoivavastuita on eniten 45 vuotta täyttäneillä.
- Arvioiden mukaan noin kolmannes omaisiaan hoivaavista on työelämässä.
- Hoivattavien diagnooseja ovat muun muassa Alzheimerin tauti, aivoinfarkti ja erilaiset syövät.
- Keskustelua on käyty muun muassa siitä, oikeuttaako työssä käyvän hoivaajan suru, hoivaamisen henkinen raskaus tai siitä aiheutuva masennus sairauslomaan.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Elina Mattila-Niemitiedottaja
Puh:+358 50 415 0494elina.mattila-niemi@helsinki.fiTietoja julkaisijasta
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopiston kansainvälisiin maisteriohjelmiin ennätykselliset 7 400 hakemusta15.1.2021 19:41:03 EET | Tiedote
Hakemusten määrä on viisinkertaistunut viidessä vuodessa. Suosituimmat ohjelmat olivat Master's Programme in Data Science ja Master's Programme in Environmental Change and Global Sustainability.
Kutsu: Helsingin yliopiston Taitan tutkimusasema juhlii kymmenvuotissynttäreitä to 28.1.202115.1.2021 15:39:43 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston monitieteinen tutkimusasema Keniassa on tarjonnut jo 10 vuoden ajan kiinnekohdan Afrikan tutkimukselle. Juhlaseminaari järjestetään torstaina 28.1.2021 klo 9-16 webinaarina.
Kansalliskirjasto avasi 1930-luvun digitoidut lehdet asiakaskäyttöön15.1.2021 08:00:00 EET | Tiedote
Kansalliskirjaston digitoitujen lehtien tarjonta laajeni 10 vuodella, kun käyttöön tulivat kaikki Suomessa 31.12.1939 mennessä julkaistut lehdet. Lehdet ovat yleisökäytössä digi.kansalliskirjasto.fi -palvelussa. Tarjonnan laajennus perustuu Kansalliskirjaston ja Kopioston väliseen sopimukseen lehtien käyttöoikeuksista.
Hammasriipukset kertovat hirven tärkeästä asemasta kivikaudella14.1.2021 12:49:21 EET | Tiedote
Miltä tuntuisi kävellä yllä takki, mekko tai hame johon on kinnitetty kolmisensataa hirven etuhammasta? Hirvi oli pohjoisen havumetsävyöhykkeen kansojen merkittävin eläin, ja etuhampaat ehkä hirven halutuin osa. Etuhampaista tehtiin riipuksia, joita sidottiin kuiduista tai jänteistä tehdyillä nauhoilla. Noin 8200 vuotta sitten eläneiden metsästäjä-keräilijöiden haudoista löytyneiden tuhansien hirvenhammaskorujen valmistustekniikka kertoo yhtenäisestä kulttuurista ja tarkoista säännöistä.
Pienilmasto muovailee ja mullistaa pohjoisen hyönteisyhteisöjä ja niiden vuorovaikutusprosesseja: kasvituhoja ja loisintaa14.1.2021 10:26:36 EET | Tiedote
Ilmasto ja sen muutokset vaikuttavat paitsi lajeihin myös lajien muodostamiin monimutkaisiin vuorovaikutusverkkoihin. Nyt Helsingin yliopiston Spatial food web ecology -tutkimusryhmä osoittaa, miten pienilmasto muotoilee eliöyhteisöjen jokaista osaa yksittäisten lajien runsauksista lajien vuorovaikutuksiin ja vuorovaikutuksista syntyviin kasvintuhoihin. Näiden tulosten valossa näyttää, että ilmastonmuutos voi mullistaa pohjoisen hyönteisten valtarakenteet.
Infektioiden hoitovastetta ymmärretään nyt paremmin uuden menetelmän avulla7.1.2021 10:00:00 EET | Tiedote
Sekvensointipohjaisella ratkaisulla voidaan selvittää, miten infektiosairauden hoidossa käytetty antimikrobinen lääkitys on tehonnut taudinaiheuttajiin ja kuinka hyvin tulehduskohdan mikrobisto on palautumassa ennalleen. Seuraavaksi tutkijat soveltavat menetelmää koronaviruksen tutkimiseen.
Välillä meri -näyttelyssä valokuvia ja karttoja Välimeren rannoilta4.1.2021 13:08:59 EET | Tiedote
Kulttuurikeskus Stoa täyttyy Välimeren aluetta tarkastelevilla valokuvilla ja kartoilla tammi-maaliskuussa valokuvaaja Lena Malmin ja kartografi Philippe Rekacewiczin yhteisnäyttelyssä. Kuvat ja kartat tarjoavat erilaisia näkökulmia teemoihin ja paikkoihin, joita antropologisen Crosslocations-hankkeen tutkijat omassa työssään käsittelevät.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme