Suomen riistakeskus Pohjanmaa

Pohjanmaan hirvikanta ja hirven aiheuttamat vahingot alhaalla, tavoitteena pitää vahingot alhaisina ja parantaa hirvikannan rakennetta

Jaa

Suomen riistakeskus Pohjanmaan alueen hirvikanta on alimmillaan kahteenkymmeneen vuoteen. Syksyn 2013 metsästyksen jälkeinen kanta-arvio on 2,56 hirveä tuhannella hehtaarilla. Kuultuaan sidosryhmiä Pohjanmaan alueellinen riistaneuvosto asetti kannan koolle metsästyskauden 2014 jälkeen tavoitteeksi 3,0 hirveä tuhannella hehtaarilla, millä halutaan turvata vasomisaikaisen kannan pysyminen viime vuosien tasolla. Samalla tavoite huomioi kannan koon määrittämisessä ja kannanhoidon tavoitteen asettamisessa käytettävän kanta-arvion muutoksen ja turvaa hirvikannan biologisen monimuotoisuuden säilymisen koko alueella.

Hirvikanta Pohjanmaalla metsästyskauden 2013 jälkeen

 

Metsästyskauden 2013 jälkeen jäävä hirvikanta Pohjanmaan riistakeskusalueella oli RKTL:n tuottaman laskennallisen arvion mukaan 4974 yksilöä eli 2,56 hirveä tuhannella hehtaarilla, mikä tarkoittaa laskua edellisvuodesta 0,2 hirveä/1000 hehtaaria. Metsästäjien oman arvion mukaan jäävä kanta oli 2013 vain 2,33 hirveä tuhannella hehtaarilla. Kannan tiheys vaihtelee riistanhoitoyhdistysten välillä 1,5–3,7 hirveen tuhannella hehtaarilla. Hirven metsästyksen jälkeinen kanta on ollut Pohjanmaalla yhtä alhainen viimeksi vuonna 1995.  Hirvikannan koon määrittämisessä ja kannanhoidon tavoitteen asettelussa tullaan jatkossa käyttämään koko maassa yhteismitallista RKTL:n tuottamaa hirvikanta-arviota, joka on laskettu metsästäjien täyttämien hirvihavaintokorttien tiedoista.

Metsästyksessä syksyllä 2013 saaliiksi saatiin 3776 hirveä, joista 1725 oli aikuisia ja 2051 vasoja. Lupia käytettiin 76,8 % prosenttia myönnetyistä luvista. Vuoden 2012 saalis lähes samalla lupamäärällä oli 3466 hirveä, jolloin lupien käyttöaste oli 69,8 %. Pohjanmaalla on jo vuosia ollut käytössä nk. pankkilupakäytäntö, jossa lupia myönnetään noin 30 % enemmän kuin kannan laskennallinen verotus tulisi olla. Näin metsästäjät ovat voineet hirvikannan ollessa arvioitua suurempi käyttää pankkilupia ja verottaa kantaa tarvittaessa enemmän jo samana syksynä. Käytäntö on osoittautunut toimivaksi ja sillä on voitu estää hirvikannan äkillisiä vaihteluita.

Hirvikannan rakennetta on saatu parannettua metsästämällä suhteellisesti vähemmän uroksia kuin naaraita. Kahtena viimeisenä vuonna kaadetuista aikuisista hirvistä on ollut alle puolet uroksia. Tällä hetkellä kannassa on RKTL:n arvion mukaan 2,19 naarasta urosta kohden. Uroskanta on Pohjanmaalla nuorta. Hirvikannan vasatuotto koko alueella oli noin 66 vasaa 100 aikuista hirveä kohden. Karhu- ja susireviirien alueilla petojen saalistuspaine vaikuttaa metsästyksen ohella vasojen osuuteen hirvikannasta.

 

 

Suomen riistakeskus Pohjanmaan alueellinen riistaneuvosto asetti tavoitteet hirvikannan hoidolle metsästyskaudelle 2014 kuultuaan alueen sidosryhmiä

 

Pohjanmaan alueellinen riistaneuvosto järjesti 25.03.2014 sidosryhmätilaisuuden hirvikannan hoitoon ja kannanhoidolle asetettaviin tavoitteisiin liittyen. Tilaisuudessa oli paikalla Maa- ja metsätaloustuottajain, metsänomistajajärjestöjen, ELY‑keskuksen, Metsähallituksen, Poliisin ja Maaseutuviraston edustajia. Keskustelu tilaisuudessa oli rakentavaa ja monipuolista.

Tilaisuudessa kuultiin esitykset hirvikannan tilasta ja vuoden 2013 hirvieläinvahingoista riistakeskuksen Pohjanmaan alueella. Metsävahinkoarviot olivat noin 18 760 euroa, mikä on alueen alhaisin lukema ajanjaksolla 1990–2013. Maatalousvahingot olivat noin 3000 euroa, kun ne edellisvuonna olivat noin 10 000 euroa. Hirvikolarien määrä vuonna 2013 oli 109 ja peura- ja kauriskolareiden määrä 104, kun vastaavat luvut vuonna 2012 olivat 106 ja 77.

Alueellinen riistaneuvosto on sidosryhmiä kuultuaan päättänyt riistakeskuksen Pohjanmaan toimialueelle hirvikannan tavoitetiheydeksi metsästyskauden 2014 jälkeen 3,0 hirveä tuhannella hehtaarilla. Kannan tavoitetiheyshaarukka on 2,5–3,5 hirveä/1000 hehtaaria, mikä mahdollistaa kannan alueellisten erityispiirteiden huomioonottamisen metsästyksessä. Hirvikannan rakenteen osalta tavoitteeksi asetettiin saavuttaa 4-5 vuoden aikana valtakunnallisen hirvikannan hoitosuunnitelman (toistaiseksi luonnos) mukainen kanta, jossa tulisi olla enintään 1,5 naarasta yhtä urosta kohden. Lisäksi tavoitteena on nostaa uroshirvien keski-ikää metsästäjien ohjeistuksen ja neuvonnan avulla. Tavoitteilla pyritään pitämään hirven aiheuttamat vahingot alhaisella tasolla, mutta samalla varmistamaan hirvikannan perinnöllinen monimuotoisuus.

Hirvitalousaluejakoa ollaan parhaillaan tarkistamassa ja hirvitalousalueet on tarkoitus vahvistaa vuoden 2014 aikana niin ikään alueellisen riistaneuvoston toimesta. Nykyisen suunnitelman mukaan hirvikannan hoitotavoitteet tullaan tarkentamaan hirvitalousaluekohtaiseksi vuonna 2015.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Sami Tossavainen, vs. riistapäällikkö, Suomen riistakeskus
p. 029 431 2304, sami.tossavainen@riista.fi

Heikki Alakarhu, puheenjohtaja, Suomen riistakeskus Pohjanmaa alueellinen riistaneuvosto
p. 0400 865 935

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Suomen riistakeskus Pohjanmaa
Suomen riistakeskus Pohjanmaa
Vapaudentie 32–34 B 22
60100 Seinäjoki

http://www.riista.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen riistakeskus Pohjanmaa

Pohjanmaalla tavoitteena hoitaa vahvaa hirvikantaa pitäen vahingot alhaisella tasolla13.3.2015 15:00:00 EETTiedote

Suomen riistakeskus Pohjanmaan ja Rannikko-Pohjanmaan alueiden hirvitalousalueille asetettiin tavoitteet hirvikannan hoidolle alueellisten riistaneuvostojen yhteistyössä ensimmäistä kertaa. Tavoitteet huomioivat alueen vahinkotilanteen, kannan koon määrittämisessä ja kannanhoidon tavoitteen asettamisessa käytettävän kanta-arvion eron aiemmin alueella käytettyihin menetelmiin ja mahdollistavat vahvat riistatalouden tuottamat hyvinvointivaikutukset alueelle.