Helsingin yliopisto

Putin puhuu kuin tsaari

Jaa

Suomi moninaistui mutta ei maallistunut 200 vuodessa, kertoo tsaarien ja presidenttien julkisista puheista tehty väitöstutkimus. Tutkija näkee myös yhteyden Aleksanteri I:n ja presidentti Vladimir Putinin puheiden välillä.

Suomea hallinneet tsaarit painottivat julkisissa puheissaan etenkin hyväntahtoisuutta, henkisyyttä ja yhdenmukaisuutta. Presidenttien puheissa puolestaan näkyy paljon laajempi kirjo arvoja sekä kulloinenkin poliittinen tilanne, selviää Helsingin yliopistossa 11.4. tarkastettavasta Anneli Portmanin väitöstutkimuksesta.

– Tsaarit puhuivat yhteiskunnasta henkilökohtaisten suhteiden verkostona ja korostivat sisäryhmään ja sen hyvinvointiin liittyviä arvoja. Sisäryhmään kuuluu esimerkiksi perhe ja kaikki ne, joista voi sanoa "me", Portman toteaa.

Kun Suomi siirtyi Ruotsin vallasta Venäjän helmaan vuonna 1809, tsaari Aleksanteri I puhui siirtymästä hyvin samoin tavoin kuin presidentti Vladimir Putin puhui 18.3.2014 Krimin alueen liittämisestä Venäjään.

– Molemmat vakuuttivat hyvää tahtoaan alueen hyvämaineisia kansoja kohtaan ja vetosivat sekä historiaan että jumalalliseen oikeutukseen. Aleksanteri puhui Napoleonista ja Putin Yhdysvalloista ylimielisenä vihollisena, Portman sanoo.

Pieni kansa kouluttautuu

Itsenäisyyden aikana puheiden aiheita olivat muun muassa sivistys ja kansan yhteistunnon kohottaminen. Talouspolitiikka oli ajankohtaista presidentti Kallion pitäessä valtiopäivien avajaispuhetta vuonna 1938:

”Tähän suotuisaan tulokseen [valtion ulkomaisen velan vähenemiseen] on vaikuttanut luonnollisesti suuressa määrin se talouspolitiikka, jota maassamme on noudatettu. Valtio ei ole pyrkinyt vaikeuttamaan yksityisyritteliäisyyttä eikä osuustoimintaa, vaan on omaksunut sen kannan, että kansakunnan aloitekyky ja luovat voimat tulevat silloin tehokkaimmin käytetyiksi ja vahvistavat sen taloudellista pohjaa, kun ne saavat mahdollisimman vapaasti koettaa voimiaan ja taitoaan tuotannon lisäämiseen.”

Presidentti Kekkoselle oli tärkeää parantaa Suomen mainetta ja asemaa muiden kansojen joukossa. Samoin hän korosti koulutuksen tärkeyttä, kuten uutenavuotena 1965, ennen peruskoulu-uudistusta:

"Korostettakoon lisäksi, että sivistyksellisen demokratian kannalta on yleisten koulutusmahdollisuuksien tasainen jakautuminen sinänsä tärkeä tavoite. Alueelliset epäkohdat merkitsevät tässä nykyään jo enemmän kuin varallisuustaso. Eriarvoisuus koulutusmahdollisuuksissa aiheuttaa henkisten lahjojen tuhlausta. Kainuun köyhällä ihmisellä tulee todella olla samat mahdollisuudet lastensa kouluttamiseen kuin Helsingin herralla.”

Luonnonsuojelua ja henkisyyttä

Presidentti Koivisto painotti muun muassa luonnonsuojelua, maailmanrauhaa ja turvallisuutta. Ensimmäinen suorilla kansanvaaleilla valittu presidentti, Ahtisaari, jatkoi samoilla yleisen oikeudenmukaisuuden teemoilla.

Henkisyyteen liittyvät arvot olivat myös esillä, kuten tässä Ahtisaaren uudenvuodenpuheessa vuonna 2000: "Kestävää kehitystä ei synny vain taloudellisen globalisaation luomia epäkohtia korjaamalla. Kehitykseen tarvitaan myös kulttuurien ja uskontojen myönteinen, rakentava panos."

Puheissa esiintyvät arvomuutokset osoittavatkin, että yhteiskunta on ennakoidusti monimuotoistunut. Sen sijaan hengellisyyden ja henkisyyden arvot eivät ole väistyneet.

Tutkimuksen aineistona oli yhteensä 355 kirjallisessa muodossa olevaa, koko kansalle suunnattua puhetta vuosilta 1809–2000. Puheita on kolmea lajia: valtiopäivien avajaispuheita (1809–2000), rukouspäiväjulistuksia (1812–1999) ja uudenvuodenpuheita (1935–2000).

FM Anneli Portmanin väitöstutkimus ”Valtiaista vaikuttajiksi – arvot Suomen hallitsijoiden julkisissa puheissa vuosina 1809–2000” tarkastetaan Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa perjantaina 11.4. klo 12. Väitös kuuluu sosiaalipsykologian alaan.

Väitöstiivistelmä
Väitöstilaisuus

Väittelijän yhteystiedot:
Puh. 0400 943 093, anneli.portman@helsinki.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme