Finanssiala ry

FK tyytyväinen pankkiunionin syntyyn – nopeutettu yhteisvastuu kuitenkin huono ratkaisu

Jaa

Euroopan parlamentti hyväksyi 15.4. täysistunnossaan kolme lainsäädäntökokonaisuutta, jotka käytännössä varmistavat pankkiunionin synnyn. Finanssialan Keskusliitto (FK) on tyytyväinen ratkaisuun mutta pitää valitettavana sitä, että yhteisen kriisinratkaisurahaston aikataulua nopeutettiin.

Pääekonomisti Veli-Matti Mattila FK:sta pitää pankkiunionin syntymistä erittäin tärkeänä koko euroalueen rahoitusmarkkinoiden vakauden ja reilun kilpailun näkökulmasta. ”Suomen finanssiala on alusta alkaen tukenut pankkiunionin rakentamista. On hyvä, että saamme yhteiset pelisäännöt, joiden kautta kaikkia pankkeja kohdellaan yhdenmukaisesti niin normaaliaikoina kuin kriisitilanteissakin”, Mattila toteaa.

Vähemmän onnistunut päätös on Mattilan mukaan se, että parlamentin vaatimuksesta yhteisen kriisinratkaisurahaston kerryttämistä ja sen varojen sulauttamista toisiinsa nopeutettiin.

”Kriisirahaston nopeutettu kerryttäminen lisää pankkien kustannuksia lähivuosina. Tämän hetken arvio on, että suomalaiset luottolaitokset maksavat rahastoon yhteensä noin 150 miljoonaa euroa vuodessa. Lisäksi yhteisvastuun etupainotteinen käyttöönotto kasvattaa riskiä siitä, että suomalaiset pankit ja niiden asiakkaat joutuvat osallistumaan muiden maiden pankkien nykyongelmien hoitamiseen”, Mattila painottaa.

Parlamentin hyväksymä elvytys- ja kriisinratkaisudirektiivi luo yhtenäiset välineet ja menettelytavat pankkikriisien hoitoon EU-maissa. Keskeistä on sijoittajanvastuun käyttöönotto: jatkossa pankkien velkojat ovat omistajien ohella ensisijaisesti vastuussa kriisinhoitotoimien kustannuksista. Toissijaisesti kustannukset katetaan kriisirahastoista, joiden varat kerätään pankeilta.

Talletussuojadirektiiviin tehdyt muutokset yhtenäistävät tallettajille annettavaa suojaa. Jokaiseen EU-maahan luodaan rahoitusjärjestely, johon kerätään etukäteen varoja tallettajien turvaksi. Samalla talletusten takaisinmaksuaika lyhenee siirtymäajan jälkeen seitsemään vuorokauteen.

Yhteistä kriisinratkaisumekanismia koskeva asetus luo ylikansalliset puitteet pankkikriisien hoidolle pankkiunioniin kuuluvissa maissa. Uusi perustettava viranomainen, yhteinen kriisinratkaisuneuvosto, huolehtii jatkossa Euroopan keskuspankin suorassa valvonnassa olevien pankkien sekä rajat ylittävää toimintaa harjoittavien pankkien kriisinratkaisusta. Lisäksi perustetaan yhteinen kriisinratkaisurahasto, johon pankeilta ja muilta luottolaitoksilta kerätään kahdeksan vuoden kuluessa yhteensä noin 55 miljardia euroa. Kansallisesti kerätyt varat sulautetaan toisiinsa etupainotteisesti niin, että kahden vuoden kuluttua rahaston käyttöönotosta jo 60 prosenttia varoista on yhteisvastuun piirissä.

Seuraavaksi jäsenmaat implementoivat direktiivit osaksi kansallista lainsäädäntöään. Yhteistä kriisinratkaisumekanismia koskeva asetus on kuitenkin suoraan jäsenmaita velvoittava. Vaikka direktiivit ja asetus on nyt hyväksytty, niihin liittyy runsaasti täydentävää ns. alemmanasteista sääntelyä, jota komissio ja Euroopan pankkiviranomainen (EBA) antavat jatkossa.

Lisätietoja:
Pääekonomisti Veli-Matti Mattila, puh. 020 793 4259
Viestintäpäällikkö Marjo Lapatto, puh. 020 793 4274

Tietoja julkaisijasta

Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI

020 793 4240http://www.finanssiala.fi
Finanssialan Keskusliitto (FK) on pankkeja, vakuutusyhtiöitä, rahoitusyhtiöitä, arvopaperinvälittäjiä, sijoitusrahastoyhtiöitä sekä finanssialan työnantajia edustava etujärjestö. Osa jäsenistä hoitaa lakisääteisiä sosiaaliturvaan kuuluvia vakuutuksia. FK - JOTTA RAHA RIITTÄISI

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry

Vuotovahingot kääntyivät nousuun – putkiremontin suunnittelu kannattaa aloittaa jo ennen kuin putket vanhenevat käsiin20.5.2022 06:30:00 EEST | Tiedote

Vuotovahingot kääntyivät kasvuun vuonna 2021. Niitä tapahtui 34 800 kappaletta, korvausmäärä 171 miljoonaa euroa. Murtovahingot jatkoivat laskuaan. Niitä tapahtui 21 400 kappaletta, korvausmäärä 22 miljoonaa euroa. Palovahinkojen määrä pysyi suurin piirtein ennallaan. Niitä tapahtui 6 100 kappaletta, korvausmäärä 168 miljoonaa euroa.

Finanssiala odottaa, että hallitus ajaa Basel-neuvotteluissa aktiivisesti Suomen erityispiirteiden huomioon ottamista 13.5.2022 16:26:00 EEST | Tiedote

Suomen on aktiivisesti ajettava suomalaisen pankkijärjestelmän erityispiirteiden huomioon ottamista meneillään olevissa Basel-neuvotteluissa EU:ssa. Finanssiala ry olisi toivonut eduskunnan suurelta valiokunnalta selkeämpää kantaa Basel III -uudistukseen, mutta tänään hyväksytyn lausunnon pohjaltaviesti neuvotteluihin tulee ottaa vakavasti: ”Suuren valiokunnan lausunto sisältää selkeän vaatimuksen ottaa vähäriskisiksi luokiteltavat asunto- ja yritysluotot sekä Suomen erityispiirteet huomioon.Tämän on syytä näkyä aktiivisesti EU-neuvotteluissa”, FA:n johtava lakimies Olli Salmi sanoo. Eduskunnan suuri valiokunta sai perjantaina 13.5.2022 valmiiksi lausuntonsa, joka koskee komission ehdotusta niin kutsuttujen lopullisten Basel III -standardien toimeenpanosta EU:ssa. Suomessa riskitaso on kansainvälisesti vertailtuna matala Pankkien toimintaa sääntelevän Basel III -uudistuksen viimeisen vaiheen tarkoituksena on parantaa pankkien riskilaskentaa nostamatta merkittävästi pääomavaateita. Pääo

Pankkineuvontaa betonibunkkerissa – Ukrainassa pankkipalvelut pelaavat, myös Suomessa varauduttu kriisitilanteisiin12.5.2022 06:30:00 EEST | Tiedote

Ukrainassa toimivista pankeista saatujen tietojen mukaan pankkipalvelut sotatoimialueilla toimivat kohtalaisesti. Sähkö- ja tietoverkot ovat Ukrainassa toimineet olosuhteisiin nähden hyvin. Suomessa pankit ja finanssiviranomaiset ovat jo pitkään varautuneet erilaisiin kriiseihin ja harjoittelevat säännöllisesti. Pankkeihin kohdistuu normaaliaikanakin kyberhyökkäyksiä säännöllisesti, joten järjestelmät on testattu ja viritetty huippuunsa.

Henkivakuutus on tarpeen erityisesti silloin, kun on lapsia ja lainaa – Suomesta ainutlaatuinen tutkimus10.5.2022 09:01:10 EEST | Tiedote

Liian harvalla on henkivakuutus. Tämä käy ilmi Etlan tuoreesta tutkimusraportista, jossa selvitettiin henkivakuutusturvan vajetta Suomessa. Etlan selvityksessä vain noin kymmenellä prosentilla suomalaisista oli vähintään yksi kuoleman varalta otettu henkivakuutus. Huoltajan kuolemasta aiheutuvan henkivakuutusturvan vajeeksi Etla laski keskimäärin 65 000–70 000 euroa henkilöä kohti. Etlan tutkimuksen on rahoittanut Finanssiala ry. Tutkimus on maailman mittakaavassa harvinainen, sillä vastaavalla tavalla aineistoja yhdistäviä tutkimuksia ei juuri ole tehty.

Markkinoilla epävarmuutta ilmassa – rahastoista lunastettiin huhtikuussa 104 miljoonaa euroa9.5.2022 14:12:02 EEST | Tiedote

Suomeen rekisteröidyistä sijoitusrahastoista lunastettiin huhtikuussa yhteensä 104 miljoonaa euroa. Rahastopääoma pieneni myös markkinakehityksen vuoksi. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli huhtikuun lopussa 147 miljardia euroa. Rahastoraportti on kesäkuusta 2020 lähtien sisältänyt ESG-luokituksen, joka kertoo, miten hyvin rahaston omistuksista on saatavilla vastuullisuuteen liittyvää tietoa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme