Helsingin yliopisto

Suurin osa syömishäiriön sairastaneista naisista toipuu ennen pitkää – äidin syömishäiriö voi kuitenkin näkyä vastasyntyneen terveydessä

Jaa

Suurin osa syömishäiriön nuorena sairastaneista naisista toipuu pidemmällä aikavälillä hyvin eikä heillä ilmene ongelmia lasten saamisessa. Syömishäiriöt lisäävät kuitenkin selvästi muun muassa keskenmenon riskiä, ja äidin syömishäiriö voi vaikuttaa myös vastasyntyneen terveyteen.

LL Milla Linna selvitti väitöstyössään syömishäiriöiden vaikutuksia nuorten naisten lisääntymisterveyteen ja psykologiseen terveyteen.

Tutkimuksen kliininen aineisto koostui Helsingin yliopistollisen keskussairaalan syömishäiriöklinikalla vuosina 1995-2010 hoidetuista naispotilaista (n=2257), joita verrattiin väestörekisterikeskuksesta poimittuihin kaltaistettuihin verrokkeihin (n=9028). Tutkimuksen väestöaineisto koostui Suomessa vuosina 1975-1979 syntyneistä kaksosista, joita tutkittiin 22-28 vuoden iässä (FinnTwin16, n=2825 naista).

Kliinisessä aineistossa verrattiin syömishäiriön vuoksi hoidossa olleita naisia verrokkeihin useiden rekistereistä poimittujen yleistä lisääntymisterveyttä, raskauksien ja synnytysten kulkua ja lasten perinataaliterveyttä mittaavien muuttujien suhteen. Kaksosilla tehtyyn kyselytutkimukseen sisältyi useita psykologisen terveyden mittareita sekä syömishäiriöiden seulontaan tarkoitettuja kysymyksiä. Diagnostisten haastattelutietojen perusteella verrattiin syömishäiriön sairastaneita naisia heidän terveisiin kaksossisariinsa sekä terveisiin verrokkeihin ja arvioitiin syömishäiriöiden paranemistaipumusta sekä psykologista toipumista

Kaksosaineisto osoitti, että laihuushäiriöön sairastuneista nuorista naisista oli viiden vuoden kuluttua parantunut noin 67 prosenttia ja ahmimishäiriöön sairastuneista noin 57 prosenttia. Kliininen tutkimusaineisto puolestaan osoitti, että seuranta-ajan kuluessa monilla syömishäiriön vuoksi hoidossa olleista naisista ilmeni kohonnut riski lisääntymisterveyden ongelmiin, mutta valtaosalla raskaus ja synnytys olivat sujuneet normaalisti.

Laihuushäiriön (anorexia nervosa) sairastaneet saivat harvemmin lapsia kuin verrokit, ahmimishäiriön (bulimia) sairastaneet taas olivat verrokkeja todennäköisemmin keskeyttäneet raskauden, ja ahmintahäiriöön (BED) liittyi kohonnut keskenmenon riski. Äidin laihuushäiriöön ja ahmintahäiriöön (BED) liittyi sikiön kasvun poikkeavuuksia raskauden aikana, ja sekä äidin laihuushäiriöön että ahmimishäiriöön (bulimia) liittyi vakavia terveysongelmia vastasyntyneellä.

– Tutkimuksen kaksosaineisto antaa suotuisamman kuvan laihuushäiriön ja ahmimishäiriön jälkeisestä psykologisesta toipumisesta kuin aiemmat tutkimukset, Milla Linna sanoo. – Toipuminen oli hidasta ja vaiheittaista, mutta valtaosa laihuushäiriön sairastaneista saavutti kuitenkin ennen pitkää terveitä kaksossisariansa vastaavan psykologisen hyvinvoinnin tason.

Psykologinen toipuminen ahmimishäiriöstä oli jonkin verran hitaampaa kuin laihuushäiriöstä toipuminen.  Sekä laihuushäiriön että ahmimishäiriön oireista sitkeimpiä ja vaikeimmin voitettavia olivat tyytymättömyys omaan kehoon sekä psykosomaattiset oireet.

– Monet syömishäiriöitä sairastaneet naiset toipuvat hyvin eikä heillä ole ongelmia lapsen saamisessa. Toisaalta syömishäiriöt kuitenkin lisäävät useiden vastasyntyneen terveyteen liittyvien ongelmien riskiä, joten tehostettu raskausajan seuranta voisi olla syömishäiriöitä sairastaneelle hyödyksi. Sairastettu syömishäiriö on tärkeä mainita äitiysneuvolassa, jotta mahdollisia ongelmia pystytään ennaltaehkäisemään, Linna muistuttaa.



LL Milla Linnan väitöskirja "Reproductive and Psychological Outcomes of Eating Disorders" tarkastetaan Helsingin yliopistossa lauantaina 3.5.2014 klo 12. Väitöstilaisuus järjestetään yliopiston päärakennuksessa,  Auditoriossa XII, Unioninkatu 34. Vastaväittäjänä on professori Paulo Machado Minhon yliopistosta Portugalista, ja kustoksena on professori Jaakko Kaprio. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa yliopiston e-thesis -palvelussa https://helda.helsinki.fi/handle/10138/44778 



Väittelijän yhteystiedot:
Milla Linna
Puh. 044 5250220
Sähköposti: milla.linna@helsinki.fi
(Huom! tavoitettavissa puhelimitse ti-ke 29.-30.4.)

************************************
Ystävällisin terveisin

Päivi Lehtinen, tiedottaja, Helsingin yliopisto
paivi.m.lehtinen@helsinki.fi, 050 406 2043

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Forskning: Marknadsföringen av ohälsosamma livsmedel till barn och unga bör begränsas16.9.2021 09:00:00 EEST | Tiedote

Projektet Marknadsföring av ohälsosamma livsmedel till barn och ungdomar (EPELI) kartlade marknadsföringen av ohälsosamma livsmedel till barn och unga och lösningar på deras negativa effekter. Dagens avslutande seminarium presenterade resultaten av studien och slutsatser. Enligt studien behövs strängare och mer restriktiva marknadsföringsregler för att skydda unga människor, särskilt de i åldern 13-17 år.

Tutkimus: Lapsille ja nuorille suunnattua epäterveellisten elintarvikkeiden markkinointia pitäisi rajoittaa16.9.2021 09:00:00 EEST | Tiedote

Epäterveellisten elintarvikkeiden markkinointi lapsille ja nuorille (EPELI) -hankkeessa kartoitettiin lapsiin ja nuoriin kohdistuvaa epäterveellisten elintarvikkeiden markkinointia sekä ratkaisuja sen aiheuttamiin haittavaikutuksiin. Tänään pidetyssä päätösseminaarissa esiteltiin tutkimuksen tuloksia ja johtopäätökset. Tutkimuksen mukaan nykyistä tiukempaa ja rajoittavampaa markkinoinnin sääntelyä tarvitaan suojelemaan etenkin 13–17 -vuotiaita nuoria

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme