Suomen riistakeskus Pohjanmaa

Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla tavoitteena noin 3200 hirven kaatoa ensi syksynä

Jaa

Suomen riistakeskus on myöntänyt tulevan syksyn metsästyskaudelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueille 3174 hirven, 456 valkohäntäpeuran sekä 15 metsäpeuran pyyntilupaa

Hirviluvat vähenivät viime vuodesta noin 400 lupaa, valkohäntäpeuran lupamäärä kasvoi sadalla ja metsäpeuran pyyntiluvat säilyivät viime vuoden tasolla. Hirvilupia on myönnetty joustavasti yli laskennallisen tarpeen, jotta metsästäjät voivat paikallisesti reagoida hirvitilanteeseen  metsästyskauden aikana. Tapa on toiminut Pohjanmaalla jo vuosia ja metsästäjät ovat onnistuneet hyvin metsästyksen mitoittamisessa tavoitteiden mukaisesti.

Edellisen kauden metsästyksen jälkeinen laskennallinen hirvikanta oli Pohjanmaalla 2,55 hirveä/1000 ha. Kannan keskimääräinen suuruus oli alimmillaan pariinkymmeneen vuoteen. Alueelliset erot hirvikannassa ovat kuitenkin suuria. Alueellinen riistaneuvosto asetti keväällä sidosryhmiä kuultuaan tavoitteeksi Suomen riistakeskus Pohjanmaan alueen hirvikannalle 3,0 hirveä/1000 ha ja kannan tavoitetiheyden haarukaksi 2,5–3,5 hirveä/1000 ha, mikä mahdollistaa kannan alueellisten ominaispiirteiden huomioonottamisen metsästyksessä.

Syksyn hirvisaaliin arvioidaan Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla olevan ensi kaudella noin 3200 hirveä, kun yhdellä pyyntiluvalla saa ampua joko aikuisen hirven tai kaksi vasaa. Pyyntiluvilla voidaan enimmillään kaataa reilut 4000 hirveä. Nyt myönnetty lupamäärä ja suositukset lupien käyttämisestä mahdollistavat hirvikannan maltillisen kasvun ottaen huomioon hirvien aiheuttamat vahingot. Pyyntilupien käyttöaste ja saaliin rakenne vaikuttavat lopulliseen saalismäärään. Pyyntiluvansaajat tekevät lopulta päätökset lupien käyttämisestä ja metsästyksen kohdentamisesta syksyllä metsästyksen yhteydessä havaitun hirvitilanteen mukaan.

Hirvien aiheuttamat vahingot tieliikenteessä olivat vuoden 2013 aikana keskimääräistä pienemmät. Viime vuoden aikana poliisin tietoon on tullut 109 hirvi- ja 104 peurakolaria Etelä- ja Keski-Pohjanmaan maanteillä. Hirvien aiheuttamia kuolonkolareita ei Pohjanmaan alueella sattunut viimevuoden aikana. Hirvien aiheuttamien korvattujen metsävahinkojen määrä oli alueella ennätyksellisen alhainen. Vahinkoja korvattiin yhteensä noin 18 760 eurolla.

Metsäpeuran pyyntilupamäärä edellisvuoden tasolla

Suomen riistakeskus on myöntänyt Pohjanmaan alueelle yhteensä 15 metsäpeuran pyyntilupaa. Pyyntilupamäärä on samansuuruinen kuin edellisvuonna. Pyyntilupamäärä on edellisvuoden tapaan alhainen perustuen 2013 talven metsäpeurojen lentolaskentaan, jonka perusteella on viitteitä siitä, että kannan vasatuotto on pienentynyt. Kevään 2013 lentolaskennassa havaittiin Suomenselän alueella yhteensä 1065 metsäpeuraa. Tämän suuruisena kanta on pysytellyt koko 2000-luvun.

Nyt myönnetyt metsäpeuran pyyntiluvat on kohdennettu alueille, joilla metsäpeurakanta on vankin. Pyyntiluvat käytetään tarkasti kannan rakennetta mukaillen, tavoitteena metsäpeuravahinkojen torjuminen.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Sami Tossavainen, vs. riistapäällikkö, Suomen riistakeskus
p. 029 431 2304, sami.tossavainen@riista.fi

Liitteet

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Suomen riistakeskus Pohjanmaa
Suomen riistakeskus Pohjanmaa
Vapaudentie 32–34 B 22
60100 Seinäjoki

http://www.riista.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen riistakeskus Pohjanmaa

Pohjanmaalla tavoitteena hoitaa vahvaa hirvikantaa pitäen vahingot alhaisella tasolla13.3.2015 15:00:00 EETTiedote

Suomen riistakeskus Pohjanmaan ja Rannikko-Pohjanmaan alueiden hirvitalousalueille asetettiin tavoitteet hirvikannan hoidolle alueellisten riistaneuvostojen yhteistyössä ensimmäistä kertaa. Tavoitteet huomioivat alueen vahinkotilanteen, kannan koon määrittämisessä ja kannanhoidon tavoitteen asettamisessa käytettävän kanta-arvion eron aiemmin alueella käytettyihin menetelmiin ja mahdollistavat vahvat riistatalouden tuottamat hyvinvointivaikutukset alueelle.