Helsingin yliopisto

Laiton porolaidunnus tuhoaa Mallan luonnonpuiston

Jaa

Kymmeniä vuosia kestänyt laiton porojen laidunnus Mallan luonnonpuistossa on hävittämässä alueen luonnon monimuotoisuuden. Laidunnus uhkaa niin pesimälintuja, päiväperhosia kuin kukkakasvejakin. Rauhoitettu jääleinikki saattaa kadota alueelta tämän vuosikymmenen loppuun mennessä.

Luvaton porotokka Mallan luonnonpuistossa. Kuva Antero Järvinen 15.7.2014.
Luvaton porotokka Mallan luonnonpuistossa. Kuva Antero Järvinen 15.7.2014.

Helsingin yliopiston Kilpisjärven biologisen aseman johtaja Antero Järvinen tuntee taistelevansa tuulimyllyjä vastaan. Hän on parikymmentä vuotta seurannut, miten laiton porolaidunnus vähitellen tuhoaa aseman naapurissa sijaitsevan Mallan luonnonpuiston kasvillisuutta ja eläimistöä, kenenkään puuttumatta asiaan.

– Olen yrittänyt saada laidunnusta estettyä usein eri keinoin. Olen tehnyt asiasta rikosilmoituksen ja ottanut toistuvasti yhteyttä maa-alueen kulloiseenkin haltijaan sekä ympäristöministeriöön, luonnonsuojelu- ja ympäristöjärjestöihin ja Käsivarren paliskuntaan. Minulle käsittämättömästä syystä kukaan ei ole tehnyt mitään.

Laiton porolaidunnus on hävittämässä esimerkiksi rauhoitetun jääleinikin, jota Suomessa kasvaa vain alueen suurtuntureilla. Kun porot syövät jääleinikit jatkuvasti lähes maata myöten, ne eivät pysty kukkimaan ja tuottamaan siemeniä. Viimeisetkin jääleinikit ovat muuttuneet kymmenkukkaisista tuppaista vain yhden kukan tuottaviksi kääpiöiksi tai kokonaan kukattomiksi.

– Kun siemeniä ei enää synny, kanta häviää lopulta. Nyt näyttää siltä, että vuoteen 2020 mennessä viimeisetkin jääleinikit ovat kuolleet, Antero Järvinen sanoo.

Vuosittain tehtyjen lintulaskentojen mukaan Mallan lintukannat ovat olleet laskussa, mikä voi suurelta osin olla seurausta ylilaidunnuksesta.

– Puisto pitäisi aidata lyhyeltä matkalta Norjan rajalta Siilasjärvelle, mikä estäisi luvattoman laidunnuksen. Helsingin yliopiston rehtori, nykyinen kansleri Thomas Wilhelmsson esitti aidan rakentamista aluetta hallinnoivalle Metsähallitukselle jo vuonna 2010, Antero Järvinen toteaa.

Myös akatemiaprofessori Ilkka Hanski Helsingin yliopiston biotieteiden laitokselta on hyvin huolestunut Mallan luonnonpuiston tilasta.

– Lapin oloihin sopeutunut lajisto kärsii jo nyt ilmastonmuutoksesta, ja erikoistuneiden lajien elinolot kaventuvat entisestään tulevina vuosikymmeninä. Suojelualueiden luonnonolojen heikentyminen muista syistä voi olla viimeinen pisara monen lajin osalta, Hanski toteaa.

– On käsittämätöntä, että tällainen piittaamattomuus luonnosta ja lainsäädännöstä on saanut jatkua vuosikymmeniä. Metsähallituksen on jo korkea aika huolehtia Mallan suojelusta.

___________

Vuonna 1916 perustettu Mallan luonnonpuisto (kartta) on Suomen vanhin suojelualue. Se on rauhoitettu luonnontilaiseksi vertailualueeksi tutkimusta varten, jotta luonnon omaa muutosta voitaisiin seurata. Porojen laidunnus alueella on kielletty.

Lisätietoja:

professori Antero Järvinen, Kilpisjärven biologinen asema,  puh. 040 503 4473

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tiedottaja Elina Raukko, elina.raukko@helsinki.fi, puh. 050 318 5302

Kuvat

Luvaton porotokka Mallan luonnonpuistossa. Kuva Antero Järvinen 15.7.2014.
Luvaton porotokka Mallan luonnonpuistossa. Kuva Antero Järvinen 15.7.2014.
Lataa
Nykyisin jääleinikit ovat kääpiöityneitä ja niissä on vain yksi tai ei yhtään kukkaa. Kivenkoloissa kasvavat yksilöt välttyvät pisimpään porotuhoilta. Kuva Antero Järvinen Iso-Malla 15.7.2014.
Nykyisin jääleinikit ovat kääpiöityneitä ja niissä on vain yksi tai ei yhtään kukkaa. Kivenkoloissa kasvavat yksilöt välttyvät pisimpään porotuhoilta. Kuva Antero Järvinen Iso-Malla 15.7.2014.
Lataa
Jääleinikkikannan kehitys Mallan luonnonpuistossa 1982-2014. Jopa tuhansien porojen läpi kesän vuosittain jatkunut luvaton laidunnus alkoi 1990 (osoitettu nuolella).
Jääleinikkikannan kehitys Mallan luonnonpuistossa 1982-2014. Jopa tuhansien porojen läpi kesän vuosittain jatkunut luvaton laidunnus alkoi 1990 (osoitettu nuolella).
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto
Bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa tutkitaan ja opiskellaan akvaattisia tieteitä, biokemiaa, biotekniikkaa, ekologiaa, evoluutiobiologiaa, fysiologiaa, kasvibiologiaa, neurotiedettä, perinnöllisyystiedettä, yleistä mikrobiologiaa, ympäristöekologiaa, ympäristömuutosta ja ympäristöpolitiikkaa. Näitä voidaan hyödyntää niin terveydenhuollossa, lääketieteessä kuin luonnonvarojen kestävässä käytössä sekä ympäristöongelmien ratkomisessakin. Tiedekunnassa on kaksi laitosta. Biotieteiden laitos sekä osa ympäristötieteiden laitoksesta sijaitsevat Viikin vihreällä kampuksella Helsingissä. Ympäristöekologian tutkimus ja opetus löytyvät Lahden ympäristökampukselta. Tiedekuntaan kuuluu myös kolme tutkimusasemaa: Lammi, Tvärminne ja Kilpisjärvi. Biotieteellisessä tiedekunnassa on noin 470 tutkijaa, opettajaa ja muuhun henkilökuntaan kuuluvaa. Perustutkinto-opiskelijoita on noin 1 300 ja jatkotutkinto-opiskelijoita 450. Vuosittain tiedekunnasta valmistuu yli sata maisteria ja yli 40 filosofian tohtoria.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Tutkimus koirien silmäsairauksista paljasti uudenlaisen periytymismallin – tuloksista hyötyä myös ihmisille28.11.2019 12:25:02 EETTiedote

Koirilla esiintyy useita perinnöllisiä silmäsairauksia. Helsingin yliopistossa tehdyn tutkimuksen seurauksena kehitettiin kolme uutta geenitestiä jalostuksen ja diagnostiikan tueksi sekä löydettiin uudenlainen äidistä riippuvainen periytymismalli. Tulokset hyödyttävät myös ihmispotilaita, sillä koira ja ihminen kärsivät samoista sairauksista, joiden geneettiset syyt ovat suurelta osin yhtenevät.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme