Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto

Yleiskaavan luonnos näyttää kasvupolun Helsingille

Jaa

Vastavalmistunut yleiskaavan luonnos esittää, miten Helsinki voisi kasvaa 250 000 asukkaalla vuoteen 2050 mennessä. Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunta käsittelee yleiskaavan luonnosta 25. marraskuuta.

Yleiskaavakartan luonnos
Yleiskaavakartan luonnos

Merkittävä osa Helsingin kasvusta kohdistuisi laajentuvaan kantakaupunkiin. Tilaa uusille kantakaupunkimaisille kaupunginosille saataisiin pitkällä tähtäimellä moottoritiemäisten väylien varsilta muuttamalla ne kaupunkibulevardeiksi Kehä I:n sisäpuolella. Vihdintien ja Itäväylän bulevardit jatkuisivat kaupungin rajalle saakka, sillä ne ovat liikenneratkaisuiltaan jo nykyisin katumaisia aina kaupungin rajalle asti. Länsiväylällä ja Itäväylällä voisi olla myös katettuja osuuksia.

– Kaupunkituottavuuden parantamiseksi tarvitaan lisää tilaa yrityksille läheltä ydinkeskustaa ja lisää asuntoja vastaamaan urbaanin kaupunkiasumisen lisääntyneeseen kysyntään, sanoo yleiskaavapäällikkö Rikhard Manninen Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastosta.

Kantakaupungin lisäksi uutta rakentamista on luonnoksessa osoitettu erityisesti Malmin lentokentän ympäristöön sekä raideliikenteen solmukohtiin ja merkittävien asemien ympäristöihin. Esimerkiksi Malmi, Itäkeskus, Herttoniemi ja Kannelmäki kasvaisivat uusiksi keskustoiksi, joissa olisi monipuolisesti asumista, palveluja ja työpaikkoja. Näissä pikkukaupungeissa palvelut olisivat helposti saavutettavissa kävellen, pyörällä ja joukkoliikenteellä.

Raiteet luovat verkostokaupunkia

Raideliikenneverkostolla on tärkeä rooli kaavaluonnoksessa. Metro, junat ja poikittaiset pikaraitiotiet yhdistävät kaupungin keskukset verkostokaupungiksi. Nykyisiä raiteita täydentämään luonnokseen on merkitty pikaraitioteinä Jokeri 1 ja Jokeri 2, Otaniemen ja Kumpulan välinen Tiederatikka sekä kantakaupungista Vuosaareen ulottuva Saaristoratikka. Lisäksi pikaraitiotiet kulkisivat säteittäisiä kaupunkibulevardeja pitkin.

Pikaraitioteiden lisäksi varaudutaan metro- ja rautatieverkon laajentamiseen, kuten Töölön metroon ja Lentorataan. Toimivaa ja kestävää liikkumista tavoitellaan myös jalankulun ja pyöräilyn olosuhteiden parantamisella.

Suuri osa Helsingin viheralueista säilyisi jatkossakin viheralueina. Merkittävin muutos koskee Keskuspuiston länsireunaa, jossa moottoritien ramppi- ja melualueet on osoitettu rakentamiseen. Se mahdollistaisi Hämeenlinnanväylän muuttamisen kaupunkibulevardiksi, mutta myös suojaisi Keskuspuistoa liikenteen melulta. Uusia merkittäviä virkistys- ja matkailualueita kaavaillaan puolustusvoimilta vapautuviin saariin. 

– Yleiskaavan tavoitteena on Helsinki, jossa on tarpeeseen vastaavasti asuntoja, monipuoliset palvelut lähellä asukkaita ja toimiva joukkoliikenne. Tavoiteltavassa Helsingissä on myös viheralueita virkistykseen sekä elävää kaupunkikulttuuria, yleiskaavapäällikkö Rikhard Manninen kiteyttää.

Yleiskaavan tarkkuustaso on hehtaari

Yleiskaavakartassa ei esitä tarkkoja aluerajauksia, vaan se näyttää kaupungin kehittämisen painopisteet. Kartta koostuu ruuduista, jotka vastaavat 100 x 100 metrin aluetta. Kullakin ruudulla on pääkäyttötarkoitusta kuvaava merkintä, mutta esimerkiksi asuntovaltaiseksi alueeksi merkityssä ruudussa voi olla myös muun muassa työpaikkoja, palveluja ja virkistysalueita. Kaavaan liittyy teemakarttoja, joissa esitetään yksityiskohtaisempia ratkaisuja esimerkiksi liikenteestä tai viheralueista. 

Uudessa yleiskaavassa ei ole enää jakoa pien- ja kerrostalovaltaisiin alueisiin, vaan rakentamista ohjaa tavoiteltavaa rakentamistehokkuutta määrittelevä mitoitus. Mitoitus antaa aiempaa tarkemmat välineet kaupungin rakentumisen suunnitteluun.

Keskustelua käydään verkossa ja tilaisuuksissa

Keskustelu yleiskaavasta jatkuu alkuvuodesta info- ja näyttelytila Laiturilla järjestettävissä tapahtumissa. Tapahtumat pidetään 19., 21., 26. ja 29. tammikuuta. Keskusteluun voi osallistua myös yleiskaava.fi-sivustolla. Sivuilta voi ladata luonnoksen aineistot ja teemakartat sekä tilata yleiskaavan uutiskirjeen. Yleiskaavan luonnos on nähtävänä 7. tammikuuta–28. helmikuuta.

Yleiskaavan luonnosta tarkennetaan lausuntojen ja mielipiteiden pohjalta yleiskaavaehdotukseksi niin, että se on kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyssä arviolta syksyllä 2015 ja kaupunginhallituksessa ja -valtuustossa vuoden 2016 aikana. Ehdotukseen valmistellaan myös toteutussuunnitelma, jossa esitetään järjestys ja aikataulu yleiskaavaa seuraavalle asemakaavoitukselle.

Yleiskaava on pitkän aikavälin maankäytön suunnitelma, jolla ohjataan kaupungin yhdyskuntarakenteen kehittämistä. Se vaikuttaa siihen, millainen Helsinki on vuosikymmenten kuluttua. Uusi yleiskaava tarvitaan mm. siksi, että Helsingin on pystyttävä tarjoamaan kohtuuhintaisia asuntoja kasvavalle väestölleen. Yleiskaavan lähtökohtana on ollut väestöennuste, jonka mukaan vuonna 2050 Helsingissä on noin 860 000 asukasta.

Lisätiedot:
yleiskaava-arkkitehti Marja Piimies, Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto, p. 09 310 37329
yleiskaavapäällikkö Rikhard Manninen, Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto, p. 09 310 37160

Avainsanat

Kuvat

Yleiskaavakartan luonnos
Yleiskaavakartan luonnos
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto
Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto
PL 2100
00099 HELSINGIN KAUPUNKI

(09) 310 1673http://www.hel.fi/ksv
Kaupunkisuunnitteluvirasto vastaa Helsingin kaavoituksesta ja liikenteen suunnittelusta. Tavoitteenamme on kehittää Helsingistä urbaani, viihtyisä ja kaupunkirakenteeltaan tiivistyvä kaupunki. Haluamme luoda edellytykset riittävän suurelle ja laadukkaalle asuntorakentamiselle, hyville lähipalveluille ja monipuolisille elinkeinoille.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto

Tutustu Laiturin näyttelyssä Eliel Saarisen kädenjälkeen Helsingissä30.5.2017 14:39:19 EESTTiedote

Näyttely "Helsingistä on tullut suurkaupunki! – Eliel Saarinen ja Helsinki" avataan torstaina 1. kesäkuuta näyttelytila Laiturilla Kampissa. Näyttely on kattava läpileikkaus arvostetun arkkitehdin perinnöstä pääkaupunkimme katukuvassa. ”On hämmästyttävää, että koskaan aikaisemmin Saarisen Helsingin tuotantoa ei ole tarkasteltu yhtenä kokonaisuutena”, toteaa dosentti Timo Tuomi. Laiturin kesänäyttely tarjoaa nostalgisia kuvia menneen ajan Helsingistä ja rohkaisee arkkitehtuurifaneja bongaamaan kaikki kaksikymmentä Elielin suunnittelemaa rakennusta Munkkiniemestä Vuosaareen.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme