Luonnonvarakeskus

Lounaisrannikon sukukypsät kuhat entistä nuorempia ja pienempiä - kudulle tarvitaan myös kookkaita kuhia

Jaa

Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Itä-Suomen yliopiston biologian laitoksen tutkimuksen mukaan Saaristomeren kuha saavuttaa sukukypsyyden pienempänä kuin viime vuosikymmeninä. Pitkään jatkunut valikoiva kalastus on todennäköisesti vaikuttanut kuhakantaan siten, että pieninä ja nuorina kypsyvät kuhat muodostavat nykyisin enemmistön kannasta. Kalastajien kannalta ilmiö on epäedullinen, koska siihen liittyy yleensä heikompi saalistuotto. Tilanteen parantamiseksi kudulle pitäisi päästä myös isokokoisia, myöhään sukukypsäksi tulevia kaloja.

Tutkituissa Saaristomeren kuhan vuosiluokissa (1993–2006 ) sukukypsyyskoko on pienentynyt 1–3 prosenttia vuodessa. Esimerkiksi viisivuotiaiden naaraiden sukukypsyyskoko on pienentynyt tutkitulla ajanjaksolla noin 38 sentistä 29 senttiin. Nelivuotiailla koirailla muutos oli 33 sentistä 25 senttiin.

Tutkimuksessa sukukypsymiskokoa seurattiin menetelmällä, jolla voidaan erottaa kalan iästä ja ympäristötekijöistä johtuvat ja kalan kasvuun tai kuntoon liittyvät muutokset mahdollisesta evoluution aiheuttamasta trendistä. Koska ympäristötekijöillä ei voitu selittää havaittuja muutoksia, tutkimuksen mukaan tärkein syy sukukypsyyskoon muuttumiseen on voimakas ja koon suhteen valikoiva kalastus. Saaristomerellä kuha on yksi sekä ammatti- että vapaa-ajankalastuksen tärkeimmistä saalislajeista, ja yli 60 prosenttia pyyntikoon saavuttaneista kuhista kalastetaan pois vuodessa. Tämän seurauksena lisääntymään pääsevät pääsääntöisesti ne kuhat, jotka tulevat sukukypsiksi alle 37 senttimetrin pituisina, joka on kuhan alamitta.

Suurin osa kuhasaaliista saadaan verkoilla, ja niihin voivat tarttua jo vähän alamittaa pienemmätkin kuhat. Useiden vuosikymmenien ajan jatkuneen valikoivan pyynnin seurauksena pieninä ja nuorina kypsyviä yksilöitä on yhä suurempi osa kannasta.

Sukukypsyyskoon muuttuminen on kalastuksen kannalta haitallinen ilmiö, sillä sukukypsä kala käyttää voimavarojaan lisääntymiseen kasvun kustannuksella. Tämän vuoksi kalan kasvunopeus yleensä heikkenee, ja kalastajien saaliit pienenevät. Kuhalla ei kasvun hidastumista todettu luultavasti siksi, että samalla ajanjaksolla veden lämpötila on noussut, mikä taas nopeuttaa kasvua. Kuitenkin kuhien kuntokerroin on pienentynyt merkitsevästi, eli kalat ovat laihempia kuin ennen. Tutkimuksessa ei selvinnyt, liittyykö tämä sukukypsyyskoon muutokseen ja kasvaneeseen lisääntymispanostukseen vai onko se erillinen ilmiö.

Kookkaampina sukukypsyvät kuhat pitäisi päästää kudulle

Epäsuotuisa kehitys voitaisiin pysäyttää vähentämällä kalastuspainetta ja suurentamalla kuhan pyyntikokoa niin, että myös kookkaampina kypsyvät yksilöt ehtisivät kutea. Jos verkkokalastuksessa käytettäisiin suurempia silmäkokoja, runsastuisivat myös isokokoiset kuhat ja muut petokalat, joita tehokkaasti kalastetuissa vesissä on yleensä vähän.

Suurten kalojen määrää voitaisiin lisätä myös ottamalla käyttöön ylämitta, joka parantaisi kaikkein suurimmiksi kasvavien yksilöiden lisääntymismahdollisuuksia ja tasapainottaisi kannan perimää lisäämällä näiden kalojen perintötekijöiden osuutta syntyvissä vuosiluokissa. Lisäksi isojen kuhien ja muiden petojen aiheuttama valintapaine vaikuttaa kalastukseen verrattuna vastakkaiseen suuntaan. Petojen saalistus kohdistuu pieniin ja nuoriin kaloihin, ja pedoilta välttyvät parhaiten nopeasti kasvavat ja myöhään sukukypsyvät kalat. Isoja kuhayksilöitä säästävällä kalastuksen ohjauksella voitaisiin pienentää perinnöllisten muutosten riskiä, hidastaa kuhan sukukypsyyskoon pienenemistä ja siten myös kasvattaa saaliita.

Fisheries Research, Volume 167, July 2015, Pages 1–12:
Probabilistic maturation reaction norm trends reveal decreased size and age at maturation in an intensively harvested stock of pikeperch Sander lucioperca
http://dx.doi.org/10.1016/j.fishres.2015.01.009

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Lisätietoja:
Anssi Vainikka, apulaisprofessori
Itä-Suomen yliopisto, Biologian laitos
Joensuu
Puh. 050 569 5538, anssi.vainikka@uef.fi

Outi Heikinheimo, erikoistutkija
Luonnonvarakeskus (Luke)
Helsinki
puh. 040 014 3046, outi.heikinheimo@luke.fi

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Luonnonvarakeskus
Luonnonvarakeskus
Viikinkaari 9
00790 Helsinki, Finland

0295 32 6000 / +358 295 32 6000http://www.luke.fi
Luonnonvarakeskus (Luke) on 1.1.2015 toimintansa aloittanut tutkimus- ja asiantuntijaorganisaatio, joka tekee työtä luonnonvarojen kestävän käytön ja biotalouden edistämiseksi. Luke on muodostettu yhdistämällä kolme valtion tutkimuslaitosta (MTT, Metla, RKTL) ja Tiken tilastot.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Luonnonvarakeskus

Uusi tiedotetilauksesi vuoden loppuun mennessä/ Förnya dina pressmeddelandeprenumerationer före årsskiftet20.12.2017 14:13Tiedote

Luonnonvarakeskus (Luke) vaihtaa vuoden 2018 alusta alkaen mediatiedotteiden lähetysjärjestelmää. Muutoksen yhteydessä pyydämme teitä uusimaan tiedotetilauksenne. Tiedotteita voi tilata aihealueittain tai halutessaan voi tilata myös kaikki Luken tiedotteet. Tilaa Luken tiedotteet lomakkeella >> -- Från och med början av 2018 skickas Naturresursinstitutets (Luke) pressmeddelanden från ett nytt system. I samma veva ber vi er att förnya era prenumerationer på Lukes pressmeddelanden. Lukes pressmeddelanden kan beställas enligt ämne eller man kan också prenumerera på alla Lukes pressmeddelanden. Fyll i blanketten och prenumerera på Lukes pressmeddelanden >>