Helsingin yliopisto

YK:n ilmastokuuleminen järjestetään yli 80 maassa

Jaa

Lauantaina 6. päivä kesäkuuta kuullaan yli 80 maan kansalaisia ilmasto- ja energiapolitiikan kysymyksistä YK:n Pariisin COP21-ilmastokokousta varten. Globaalia kuulemismenetelmää käsittelevä uutuuskirja antaa eväitä kansalaisten osallisuuden ja sitä kautta ympäristönsuojelun kehittämiseen kansainvälisessä politiikassa.

YK on hiljattain ottanut käyttöön uuden kansalaiskuulemisprosessin, jolla pyritään tekemään tunnetuksi kansainvälisen ympäristöpolitiikan kysymyksiä ja samalla tehostamaan ja valtavirtaistamaan niihin liittyviä ratkaisuja.

World Wide Views -menetelmää hyödyntävä kolmas globaali kansalaiskuuleminen järjestetään 6. kesäkuuta 2015. Pariisin COP21-ilmastoneuvottelua valmistelevaan kuulemiseen osallistuu yli 80 maata. Menetelmässä satunnaisotannalla valitut sadan hengen kansalaisraadit puntaroivat neuvottelujen keskeisiä kysymyksiä päivän kestävissä kuulemistilaisuuksissa.

– Vaikuttaa, että World Wide Views -menetelmä sopii paremmin monimutkaisten ympäristökysymysten käsittelyyn kuin perinteiset kysely- tai fokusryhmätutkimukset, sanoo Helsingin yliopiston dosentti Mikko Rask.

Haasteena on ihmisten tietämättömyys ympäristöasioista. Esimerkiksi Eurobarometri-tutkimuksen mukaan alle puolet (44 prosenttia) eurooppalaisista tietää, mitä ”biodiversiteetti” tarkoittaa.

– Ilman kunnollista perehtymistä kansalaisilta on turha kysyä käsityksiä monimutkaisista ympäristökysymyksistä, Rask toteaa.

World Wide Views -menetelmässä ongelma on ratkaistu tarjoamalla kansalaispaneeliin valituille ihmisille monipuolista tietoa käsillä olevasta teemasta.

Monimutkaiset ilmiöt vaativat uudenlaisia menetelmiä

Dosentti Mikko Raskin ja professori Richard Worthingtonin toimittamassa kirjassa Governing Biodiversity through Democratic Deliberation (Routledge, 2015) kansainvälinen 30 tutkijan ryhmä arvioi uuden kuulemismenetelmän roolia kansainvälisessä ympäristöpolitiikassa.

Kansainvälinen politiikka on toistaiseksi ollut tehotonta maailmanlaajuisten ympäristöongelmien, kuten ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden häviämisen torjunnassa. Toisen maailmansodan jälkeen perustetut kansainväliset organisaatiot – YK, Maailmanpankki, OECD, WTO, IMF, EU ja Nato – ovat säilyttäneet asemansa kansainvälisen päätöksenteon ytimessä, samalla kun syytökset niiden tehottomuudesta ja etäisyydestä tavallisiin kansalaisiin ovat lisääntyneet.

World Wide Views -menetelmä on ollut käytössä YK:n ilmasto- ja biodiversiteetti- eli COP-neuvotteluissa vuodesta 2009 lähtien. Ensimmäisen kerran globaali kuuleminen järjestettiin Kööpenhaminassa vuonna 2009 pidetyn COP15-ilmastokonferenssin yhteydessä. Toisen kerran kansalaisia kuultiin Intian Hyderabadissa pidetyssä YK:n biodiversiteettisopimuksen COP11-osapuolikokouksessa, jonka päätöslauselmassa kehotetaan tukemaan vastaavaa toimintaa myös jatkossa.

Aivan ongelmaton ei uusi menetelmä kuitenkaan ole. Kirjan tutkijat kritisoivat uutta menetelmää liiallisesta keskittymisestä numeeriseen informaatioon sekä paikallisten näkökulmien laiminlyöntiä.

– Kun kerran YK on kiinnostunut demokratisoimaan päätöksentekoaan, olisi tärkeää välittää eri maiden paikallisia näkökulmia vahvemmin globaaliin päätöksentekoon, Rask toteaa.

Kirja koostuu 15 tieteellisestä artikkelista, joissa arvioidaan World Wide Views -menetelmällä toteutetun kansalaiskuulemisen roolia YK:n ilmasto- ja biodiversiteettineuvotteluissa, kansainvälisen politiikan demokratisoimisessa ja ympäristökysymysten valtavirtaistamisessa.

Lisätietoja

Dosentti Mikko Rask, Helsingin yliopisto

sähköposti mikko.rask@helsinki.fi

puhelin 050 322 2012

Kirjan verkkosivut 

Tietoa WWViews-prosessista: wwviews.org ja climateandenergy.wwviews.org

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme