Suomen Akatemia

Musiikista hyötyä muistisairaiden ja aivoinfarktipotilaiden kuntoutuksessa

Jaa

Musiikin käyttö kuntoutuksessa voi tehostaa Parkinson- ja aivohalvauspotilaiden motoriikan säätelyä, tehostaa aivohalvauksen jälkeisen puhehäiriön ja kognitiivisten häiriöiden paranemista sekä vähentää dementiapotilaiden neuropsykiatrisia ja -kognitiivisia oireita. Näin toteaa Suomen Akatemian tutkijatohtori Teppo Särkämö, joka tutkii musiikin käyttöä ikääntymiseen liittyvien aivosairauksien kuntoutuksessa.

”Tutkimuksemme osoitti, että potilaan pian aivohalvauksen jälkeen aloittaman musiikin kuuntelun positiiviset vaikutukset kognitiiviseen kuntoutumiseen näkyvät vielä kuusi kuukautta sairastumisen jälkeen. Myös muistisairailla yhdessä omaisen tai hoitajan kanssa laulaminen tai musiikin kuunteleminen paransi kognitiivista toimintakykyä ja mielialaa sekä ylläpiti muistin toimintaa pitkäkestoisesti”, kertoo Särkämö.

Tutkimuksen mukaan musiikki lisää keskittymiskykyä, nostaa mielialaa, vähentää sekavuutta ja masentuneisuutta sekä parantaa muistin toimintaa. Musiikin kuntouttava vaikutus ei riipu aiemmasta musiikkiharrastuksesta.

Särkämön mukaan musiikin kuntouttava vaikutus perustuu sen kykyyn stimuloida ja muokata aivoja erittäin laaja-alaisesti, aktivoida mielihyvä- ja palkitsemisjärjestelmää, tahdistaa motoriikkaa sekä lieventää stressiä. Musiikin kuuntelu vaikuttaa toipuvien aivojen rakenteeseen aiheuttamalla etuotsalohkolla ja limbisillä aivoalueilla (pihtipoimun etuosa, tyvitumakkeiden alaosa) neuroplastisia muutoksia, jotka ovat yhteydessä parempaan kognitiiviseen ja emotionaaliseen toipumiseen. Käytännössä näiden alueiden tilavuus aivoissa kasvoi musiikin kuuntelun seurauksena.

Passiivisen oleskelun sijaan järjestelmällistä musiikin kuuntelua

Huolimatta siitä onko kyseessä äkillinen aivovaurio, krooninen jälkitila tai hitaasti etenevä aivosairaus, voidaan varsinaista kuntoutusta parhaassakin tapauksessa tarjota vain murto-osaksi potilaan aktiiviaikaa. Kuntoutus ja sitä tukevat arkitoimet kattavat yhteensä vain 30 prosenttia vuodeosastolla toipuvan aivoinfarktipotilaan päivästä.

Passiivisen oleskelun sijaan potilaille voitaisiin tarjota järjestelmällistä musiikin kuuntelua. Toipumisen alkuvaiheessa jo tunnin päivittäinen kuuntelu kohentaa potilaan aivotoimintoja ja psyykkistä tilaa.

”Erityisen merkittävää on se, että koulutetun terapeutin antaman kuntoutuksen ohella myös oma musiikkiharrastus voi olla hyödyllistä neurologisen kuntoutumisen ja aivojen kannalta. Väestön ikääntyessä ja aivoverenkiertohäiriöiden sekä muistisairauksien yleistyessä tämä mahdollistaa yhä useamman kuntoutusta tarvitsevan vanhuksen toimintakyvyn ja elämänlaadun tukemisen musiikin avulla”, Särkämö sanoo.

Tällä hetkellä musiikin kuuntelua suositellaan potilaille ja heidän omaisilleen kuntoutumisen tueksi muutamissa sairaaloissa ja kuntoutusyksiköissä niin Suomessa kuin ulkomailla, mutta systemaattisesti sitä ei vielä käytetä. ”Lisätutkimuksia tarvitaan optimaalisen kuntoutusmusiikin laadun, määrän ja ajoituksen määrittämiseksi”, tiivistää Särkämö.

Tutkimukset toteutetaan yhteistyössä Jyväskylän yliopiston musiikin laitoksen, HYKS:n ja TYKS:n neurologian klinikoiden, HUS-Kuvantamisen, Varsinais-Suomen kuvantamiskeskuksen, Sibelius-Akatemian, Miina Sillanpään säätiön, Barcelonan yliopiston sekä useiden Helsingin ja Espoon alueen muistisairaiden hoito- ja palveluyksiköiden kanssa. Tutkimuksiin osallistuu yhteensä 120 aivohalvauspotilasta sekä 89 muistisairasta yhdessä omaisen tai hoitajan kanssa.

Lisätietoja:

Tutkijatohtori Teppo Särkämö, Helsingin yliopisto, p. 050 448 4144, teppo.sarkamo (at) helsinki.fi

Suomen Akatemian viestintä
tiedottaja Terhi Loukiainen
p. 029 533 5068
terhi.loukiainen (at) aka.fi

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Suomen Akatemia
Suomen Akatemia
Hakaniemenranta 6, PL 131
00531 HELSINKI

029 533 5000http://www.aka.fi/fi

Suomen Akatemia rahoittaa korkealaatuista tieteellistä tutkimusta, toimii tieteen ja tiedepolitiikan asiantuntijana sekä vahvistaa tieteen ja tutkimustyön asemaa yhteiskunnassa. Pyrimme toiminnassamme siihen, että suomalainen tutkimus uusiutuu, monipuolistuu ja kansainvälistyy. Luomme edellytyksiä tutkijankoulutukselle ja tutkijanuralle, kansainvälistymiselle ja tutkimustulosten hyödyntämiselle. Katamme kaikki tieteen ja tutkimuksen alat. Vuonna 2019 rahoitamme tutkimusta 458 miljoonalla eurolla. Osa rahoituksesta tulee veikkausvoittovaroista. Akatemia toimii  opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Akatemia

Suomen ja Ruotsin metsäteollisuutta ja -taloutta tukevaan tutkimukseen neljä miljoonaa euroa17.12.2019 12:11:05 EETTiedote

Tandem Forest Values (TFV) -haussa myönnettiin hieman yli neljä miljoonaa euroa yhdeksälle suomalais-ruotsalaiselle tutkimuskonsortiolle, joissa on yhteensä 26 osahanketta. Suomen osuus rahoituksesta on 2,1 miljoonaa ja Ruotsin kaksi miljoonaa euroa. TFV-ohjelma vahvistaa Suomen ja Ruotsin metsävaroihin, puupohjaisten tuotteiden arvoketjuun ja puurakentamiseen liittyvää tutkimusyhteistyötä. Haku on jatkoa Ruotsin Suomelle antamaan tutkimusyhteistyöhön liittyvään 100-vuotislahjaan. TFV-ohjelma vahvistaa tutkimusrahoittajien ja tutkijoiden välistä yhteistyötä maiden kesken.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme