Suomen riistakeskus Varsinais-Suomi

Varsinais-Suomessa valkohäntäpeuran ja hirven pyyntiluvat lisääntyivät 10 %

Jaa

Suomen riistakeskus on myöntänyt Varsinais-Suomen alueelle tulevan syksyn hirvieläinten metsästykseen tarvittavat pyyntiluvat. Valkohäntäpeuralle myönnettin lupia 8316 kpl ja hirville 1332,5 kpl. Molempien lajien osalta pyyntilupamäärät nousivat edelliseen metsästyskauteen verrattuna. Molemmilla lajeilla lisäys on noin 10 %. Myönnetty valkohäntäpeurojen pyyntilupamäärä on suurempi kuin koskaan aikaisemmin.

Valkohäntäpeura noussut maakunnan tärkeimmäksi riistaeläimeksi

Valkohäntäpeura on noussut sekä metsästystapahtumien, että saaliista saatavalla lihamäärällä mitattuna Varsinais-Suomen tärkeimmäksi metsästettäväksi lajiksi. Valkohäntäpeurakanta on paikoin erittäin tiheä ja pitkään jatkuneen uroksiin kohdistuvan metsästyksen seurauksena kannassa on runsaasti naaraita ja se tuottaa paljon vasoja. Yhdessä alueen riistanhoitoyhdisten kanssa Suomen riistakeskus, Varsinais-Suomi on jo pitkään painottanut naaraisiin kohdistuvan verotuksen lisäämisen tarvetta. Tehostaakseen naarasverotusta on Suomen riistakeskus asettanut osaan pyyntiluvista ehdon joka rajoittaa pyyntiluvilla ammuttavien urosten määrää. Rajoituksella pyritään ohjaamaan metsästäjiä käyttämään enemmän pyyntilupia aikuisten naaraiden ampumiseen. Runsaammalla naarasverotuksella pyritään myös vaikuttamaan kannan kokoon ja vähentämään sitä kautta peurakolarien määrää.  

Hirvisaalis suunnitellaan hirvitalousalueittain

Varsinais-Suomen alueellinen riistaneuvosto asetti hirvitalousaluekohtaiset tiheystavoitteet kevällä 2015. Tiheystavoitteet vaihtelevat alueittain ja ovat voimassa vuoden. Tiheystavoitteet vaihtelevat välillä 1,5 - 6,0 hirveä/1000ha. Saaristossa tavoitteet ovat manneralueita korkeammat. Myönnetyillä hirven pyyntiluvilla on tarkoitus pitää hirvikanta asetettujen hirvitalouskohtaisten tiheystavoitteiden mukaisena. Varsinais-Suomen alueella hirvikannassa on n. 1,8 naarasta yhtä uroshirveä kohti.Tulevan metsästyskauden tavoitteena on myös saavuttaa naarasvoittoinen metsästystulos. Ampumalla runsaammin naaraita pyritään saavuttamaan hirvikannan hoitosuunnitelmassa asetettu tavoite joka on 1,5 naarasta yhtä hirviurosta kohden.  

Hirvivahingot alhaisella tasolla

Hirvien aiheuttamat metsävahingot ovat pitkän ajan keskiarvoon nähden alhaisella tasolla. Vuonna 2014 vahigot olivat n. 10000 euroa. Törmäyksiä autojen kanssa tapahtui vuonna 2014 sen sijaan 14 % enemmän kuin vuonna 2013, Luonnonvarakeskuksen ja metsästäjien arviot, sekä kolarikehitys kertookin hirvikannan olevan Varsinais.Suomen alueella kasvussa.

Yhdellä hirvieläimen pyyntiluvalla on mahdollista ampua yksi aikuinen eläin tai kaksi vasaa  

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Mikko Toivola, riistapäällikkö, Suomen riistakeskus
p. 029 431 2341, mikko.toivola@riista.fi

Liitteet

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Suomen riistakeskus Varsinais-Suomi
Suomen riistakeskus Varsinais-Suomi
Hadvalantie 87 B
21500 Piikkiö

http://www.riista.fi
Suomen riistakeskus on itsenäinen julkisoikeudellinen laitos, joka edistää kestävää riistataloutta, tukee riistanhoitoyhdistysten toimintaa ja huolehtii riistapolitiikan toimeenpanosta sekä vastaa sille säädetyistä julkisista hallintotehtävistä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen riistakeskus Varsinais-Suomi

Varsinais-Suomeen myönnettiin lupa kaataa neljä sutta18.12.2015 14:05:00 EETTiedote

Suomen riistakeskus on myöntänyt 4 kannanhoidollista poikkeuslupaa Varsinais-Suomeen susien metsästämiseksi. Kaksi lupaa on suunnattu Pöytyän ja Oripään alueen susilaumaan ja kaksi on suunnattu Mynämäen, Nousiaisten ja Maskun alueella olevaan susilaumaan. Molemmat laumat ovat vakiintuneita ja niissä on jälkeläistuottoa. Tehokas suurpetoyhdyshenkilöverkosto on vapaaehtoistyöllään esimerkillisellä tavalla pystynyt todentamaan laumat ja niiden liikkeet. Varsinais-Suomen laumat ovat osa Lounais-Suomen kasvavaa susikantaa, johon kuuluvat osana myös Uudenmaan ja Satakunnan laumat. Myös näihin laumoihin on myönnetty kannanhoidollisia pyyntilupia. Susien ihmisarkuus on vähentynyt vähitellen. Karkotustoimenpiteillä voidaan myös vaikuttaa susien arkuuteen, mutta paras tapa muuttaa susia aremmiksi on metsästää niitä. Kannanhoidollisella pyynnillä haetaan taitekohtaa kehitykselle, jonka seurauksena sudet tulevat yhä useammin asutuksen läheisyyteen. Pyynnin tarkoitus ei ole hävittää susilaumaa, vaa

Varsinais-Suomen alueellinen riistaneuvosto: "Kannanhoidollisen pyynnin toteutuminen on kriittinen tekijä uuden susipolitiikan uskottavuudelle"3.12.2015 12:11:18 EETTiedote

Varsinais-Suomen alueellinen riistaneuvosto pitää suden kannanhoidollista metsästystä välttämättömänä toimenpiteenä susitilanteen hallintaan saamiseksi. Hallinto-oikeuksien ratkaisuissa todettiin, että viime talven kannanhoidollinen susipyynti perustui lainmukaisiin päätöksiin. Tarkasti ja huolellisesti toimeenpantu kannanhoidollinen sudenmetsästys on hyvä tapa turvata susireviireillä asuvien henkilöiden oikeudet.

Varsinais-Suomen alueellinen riistaneuvosto: "Kannanhoidollisen pyynnin toteutuminen on kriittinen tekijä uuden susipolitiikan uskottavuudelle"24.3.2015 09:00:00 EETTiedote

Varsinais-Suomen alueellinen riistaneuvosto pitää suden kannanhoidollista metsästystä välttämättömänä toimenpiteenä susitilanteen hallintaan saamiseksi. Hallinto-oikeuksien ratkaisuissa todettiin, että viime talven kannanhoidollinen susipyynti perustui lainmukaisiin päätöksiin. Tarkasti ja huolellisesti toimeenpantu kannanhoidollinen sudenmetsästys on hyvä tapa turvata susireviireillä asuvien henkilöiden oikeudet.