Suomen riistakeskus Uusimaa

Hirven ja valkohäntäpeuran pyyntilupien määrä kasvoi Uudellamaalla

Jaa

Hirvikanta näyttäisi kasvaneen hieman ja koko maakunnan hirvikannan suuruus on tavoiteta-solla. Valkohäntäpeurojen määrä vaikuttaisi edelleen kasvaneen. Molempien lajien pyyntilupia on edelleen käytössä runsaasti, joten metsästäjien tulee kantaa vastuu siitä, kuinka paljon eläimiä voidaan kaataa.

Suomen riistakeskus on myöntänyt Uudellemaalle ensi syksyksi 1966,5 hirven ja 4553 valkohäntäpeuran pyyntilupaa. Kuusipeuran pyyntilupia myönnettiin 94. Hirvenpyyntilupien määrä kasvoi noin 11 prosenttia ja valkohäntäpeuralupien määrä noin 16 prosenttia.Kuusipeuralupia myönnettiin 2 prosenttia viimevuotista vähemmän. Yhdellä hirvieläimen pyyntiluvalla saa kaataa yhden aikuisen eläimen tai kaksi vasaa.

Hirven verotussuunnitelma toteutuu, kun pyyntiluvista käytetään noin 80 prosenttia. Loppujen lupien käytöstä päättävät metsästysseurat yhdessä riistanhoitoyhdistysten kanssa metsästyskauden aikana. Metsästystä jatketaan, jos hirviä on odotettua enemmän tai ne aiheuttavat paikallisesti vahinkoja. Tulevan syksyn hirvisaalis tullee olemaan suurempi kuin viime syksynä, jolloin kaadettiin 1874 hirveä.

Hirvikannan hoidon tavoitteen asettelu muuttui tänä vuonna koko maassa. Talvikannalle ei enää asetettu valtakunnallista tiheystavoitetta, vaan hirvikannan hoidon tavoitteet määritettiin hirvitalousalueittain. Tavoitteet asetti kunkin maakunnan alueellinen riistaneuvosto sidosryhmiä kuultuaan.

Uudellamaalla on viisi hirvitalousaluetta. Näille alueille asetettujen tiheystavoitteiden mukainen hirvimäärä koko maakunnassa on noin 4100 eläintä. Viime kevään maalaskennassa Uudellamaalla arvioitiin elävän noin 4000 hirveä. Luonnonvarakeskuksen kanta-arvio mukaan Uudellamaalla oli noin 4200 eläintä, joten keskimäärin Uudenmaan hirvikanta on tavoitetasolla.

Hirvien aiheuttamat vahingot Uudenmaan maanteillä ja metsissä ovat vähentyneet merkittävästi pahimmista ajoista. Viime vuonna arvioitujen metsävahinkojen määrä oli alle 4000 euroa, joka on ennätyksellisen alhainen. Hirvikolarien määrä oli 168, joka on noin kolmannes huippuvuosien tasosta. Hirvien aiheuttamia korvattavia maatalousvahinkoja on aiheutunut vuosittain muutamien kymmenien tuhansien eurojen arvosta.

Maalaskentatulosten perusteella valkohäntäpeurojen määrä vaikuttaa kasvaneen jo kolmatta vuotta peräkkäin. Myös pyyntilupia on myönnetty aiempia vuosia runsaammin. Pyyntilupien käytössä on syytä käyttää jatkossakin harkintaa, koska peurakannan verotuskestävyys on edelleen alhainen erityisesti Itä-Uudellamaalla. Peurakannan sukupuolijakauma on jo pitkään ollut naarasvoittoinen ja urosten keski-ikä alhainen. Kannan rakenteeseen liittyvät ongelmat tulee huomioida metsästystä suunniteltaessa.

Hirven ja peurojen metsästyskausi alkaa syyskuun viimeisenä lauantaina.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Antti Piironen, riistasuunnittelija, Suomen riistakeskus
p. 029 431 2332, antti.piironen@riista.fi

Paikallisten riistanhoitoyhdistysten toiminnanohjaajat, yhteystiedot riistakeskuksen kotisivulta http://riista.fi/riistahallinto/yhteystiedot/yhteystietohaku/

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Suomen riistakeskus Uusimaa
Suomen riistakeskus Uusimaa
Sompiontie 1
00730 Helsinki

http://www.riista.fi
Suomen riistakeskus on itsenäinen julkisoikeudellinen laitos, joka edistää kestävää riistataloutta, tukee riistanhoitoyhdistysten toimintaa ja huolehtii riistapolitiikan toimeenpanosta sekä vastaa sille säädetyistä julkisista hallintotehtävistä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen riistakeskus Uusimaa

Ett nytt vargrevir har bildats vid gränsen mellan Nyland och Egentliga Finland28.8.2015 11:07:28 EESTTiedote

Vargreviret är placerat både i Raseborg och i Salo. Flera observationer av vargparet det så kallade alfaparet, som äger reviret gjordes redan under förra vintern. I somras bekräftades att vargparet fått valpar då fyra vargvalpar fotograferades av lokala jägare viltkamera. Ett par veckor sedan kunde man konstarera att det fanns flera valpar då man gjorde en synobservation av ca 10 vargar på en gång.

Uusi susireviiri on muodostunut Uudenmaan ja Varsinais-Suomen rajaseudulle27.8.2015 15:10:45 EESTTiedote

Uusi susireviiri sijaitsee sekä Raaseporin että Salon kuntien alueella. Reviiriä hallitsevasta susiparista, eli ns. alfaparista tehtiin runsaasti havaintoja jo menneenä talvena.Kesällä varmistui, että susipari oli saanut pentuja, kun paikallisten metsästäjien riistakameraan oli tallentunut neljä susipentua. Pari viikkoa sitten todettiin, että pari oli saanut enemmänkin pentuja, kun tehtiin näköhavainto noin kymmenestä sudesta samanaikaisesti.

Den nuvarande älgstammen anses vara på passlig nivå i Nyland19.3.2015 16:05:34 EETTiedote

Nylands regionala viltråd ordnade den 16.3.2015 i Helsingfors ett tillfälle för intressegrupperna och beslöt om målen för älgstammens skötsel. Målen för älgtätheten tillsattes för de fem älgförvaltningsområdena som till största del finns inom Nylands område: Uusimaa 1, Uusimaa 2, Uusimaa 3, Uusimaa 4 och Uusimaa-Etelä-Häme Beslutet täthetsmål betyder den genomsnittliga älgtätheten på älgförvaltningsområdet. Täthetsmålet räknas genom att använda Naturresursinstitutets antal älgar och totala markyta som de har i sin stamuppskattning. Enligt regionala viltrådets beslut är målen för älgtätheten per älgförvaltningsområde efter jakten följande: Täthet individ/1000 ha Uusimaa 1: 3,3–3,9 Uusimaa 2: 5,2–5,8 Uusimaa 3: 4,2–4,8 Uusimaa 4: 2,7–3,3 Uusimaa – Etelä-Häme: 2,7–3,3 För stammens strukturs del sattes målet till 1,2 kor per en tjur. Målet för kalvandel av kvarblivande vinterstam är 20–25 %. Naturresursinstitutets stamuppskattning för Nylands älgstam är för tillfället ca 4 200 älgar. Vid m