STTK-Opiskelijat esittää loppukokeita ammatilliseen koulutukseen

Jaa

Koulutusohjelmien ja tutkintojen taso vaihtelee paikkakunnittain, joten myös valmistuvien opiskelijoiden ammatillisessa pätevyydessä on suuria eroja, huomauttaa STTK-Opiskelijat.

Suomessa valmistuu eri aloille ammattitaitoisia osaajia ja asiantuntijoita. Koulutuksen järjestäjien resurssit kuitenkin vaikuttavat paljon koulutuksen sisältöön ja laatuun. Koulutusohjelmien ja tutkintojen taso vaihtelee paikkakunnittain, joten myös valmistuvien opiskelijoiden ammatillisessa pätevyydessä on suuria eroja valtakunnallisesti, huomauttaa STTK-Opiskelijat.

- Koulutusohjelmien  ja tutkintojen sisälle on laadittava standardeja seuraamaan ja varmistamaan opiskelijan kehittymistä vuosittain. Lopullinen ammattitaito on tarkistettava loppukokeella.  Loppukokeen tulee käsitellä koko koulutuksen antamia teoriasisältöjä sekä varmistaa, että opiskelijalla on tarvittavat valmiudet työelämään, esittää STTK-Opiskelijoiden uusi puheenjohtaja Jarno Kaukola.

- Erityisesti tutkinnon antaman ammattitaidon tarkistamiseen on tarvetta sosiaali- ja terveysalalla, korostaa Kaukola.

Valtakunnallinen loppukoejärjestelmä täytyy STTK-Opiskelijoiden mielestä kehittää kattamaan kaikki siihen soveltuvat tutkinnot kaikilla koulutusasteilla. Loppukokeen muodosta tulee tiedottaa opiskelijoita koulutuksen alussa ja sen tulee olla koulutusohjelmittain yhdenmukainen opiskelupaikkakunnasta riippumatta.

- Laadun varmistaminen loppukokeilla on tärkeää, jotta koulutus on tasa-arvoista koulutuksen tarjoajasta riippumatta. Myös työvoiman liikkuminen maan sisällä sekä ulkomaille helpottuu, Kaukola painottaa.

STTK-Opiskelijat valitsi vuosikokouksessaan 21. – 22.11. yhdistyksen uudeksi puheenjohtajaksi turkulaisen sairaanhoitajaopiskelijan Jarno Kaukolan (Tehy). Hallituksen jäseniksi valittiin Mervi Haahti (TU), Toni Harjunen, (Pardia), Sirpa Kurikka (SuPer), Teppo Klemetti (TU),  Elisa Luomaranta (STHL) ja  Sanna Viljakainen (ERTO).

Vuonna 2009 STTK-Opiskelijat siirtyvät sääntömuutoksen myötä käyttämään valtuustoa yhdistyksen korkeimpana päättävänä elimenä. STTK-Opiskelijoiden ensimmäiseksi valtuuston puheenjohtajaksi valittiin Janne Lumme, RIA. Valtuuston varapuheenjohtajana vuonna 2009 toimii Kirsi Viljamaa, ERTO.


Lisätietoja:

Jarno Kaukola, puheenjohtaja 2009,  0400 153 990, Antti Luostarinen, puheenjohtaja 2008, 040 548 7938 www.sttkopiskelijat.fi

Tietoja julkaisijasta

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry.
Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry.
Mikonkatu 8 A, 6. krs
00100 HELSINKI

09 131 521 (vaihde)http://www.sttk.fi

STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 16 jäsenliittoa ja noin 505 000 jäsentä. Visiomme on menestyvä Suomi, jossa yhteistyöllä rakennamme maailman parasta työelämää ja hyvinvointia. Olemme työssämme avoimia, oikeudenmukaisia, uudistusmielisiä ja rohkeita.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry.

STTK: Syntyvyyden lasku ei aiheuta välittömiä muutospaineita eläkejärjestelmään19.3.2019 09:15:33 EETTiedote

Eläketurvakeskus (ETK) on päivittänyt pitkän aikavälin laskelmansa lakisääteisten eläkkeiden kehityksestä. Laskelmien perusteella eläkkeiden rahoitusnäkymät ovat lähivuosikymmeninä vakaat, mutta pidemmällä aikavälillä alhainen syntyvyys vaikeuttaa eläkkeiden rahoitusta. STTK korostaa vastuullista, sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden turvaavaa eläkepolitiikkaa. Puheenjohtaja Antti Palola muistuttaa, että eläkejärjestelmän kestävyyteen keskeisesti vaikuttavia tekijöitä ovat paitsi syntyvyys, myös väestön ikääntyminen, työllisten määrä ja pitkän aikavälin sijoitustuotot. - Syntyvyyden lasku on huolestuttavaa, mutta se ei aiheuta välittömiä muutostarpeita työeläkejärjestelmään eikä hätiköityjä päätöksiä järjestelmän uudistamiseksi ole tarpeen tehdä. Syntyvyyden laskun syitä on kuitenkin analysoitava tarkasti. Voimassa olevan eläkeuudistuksen valmistelussa näin suurta syntyvyyden laskun muutosta ei kyetty arvioimaan. Työeläkemaksuista on sovittu vuoteen 2021 asti. - ETK on laskelmissaan

STTK: Sopimusjärjestelmää kehitettävä nykyjärjestelmän pohjalta, työehtojen vähimmäissuoja turvattava16.3.2019 12:38:34 EETTiedote

Yleissitovuudesta ja paikallisesta sopimisesta on viime vuosien aikana käyty kiivastakin keskustelua. On selvää, että sopimusjärjestelmää on kehitettävä vastaamaan työmarkkinoiden ja työelämän muutoksia. -Työ- ja virkaehtosopimukset ja yleissitovuus ovat toimivia järjestelmiä turvaamaan työntekijöiden vähimmäisehdot laajasti. Alakohtaiset sopijaosapuolet kykenevät neuvotellen ja sopien löytämään alalle parhaiten sopivat ratkaisut sekä sopimaan paikallisen sopimisen mahdollisuuksista ja laajentamisesta huomioiden alalle sovitut työehdot kokonaisuudessaan, STTK:n johtaja Katarina Murto sanoo. Yleissitovuuden rajoittaminen tai poistaminen merkitsisi sitä, että järjestäytymättömässä kentässä vähimmäisehdot määräytyisivät sekä lainsäädännön kautta että työpaikkatasolla sopien. - Työehtosopimuksissa muun muassa sovitut lomarahat, vanhempainvapaan ja tilapäisen hoitovapaan palkat, pidemmät lomat sekä palkankorotukset eivät automaattisesti ulottuisi enää järjestäytymättömien yritysten työnteki

STTK selvitti: Enemmistö kansanedustajaehdokkaista laajentaisi työnantajan velvoitetta työntekijöiden osaamisen kehittämiseksi14.3.2019 11:36:00 EETTiedote

Tiedote Selkeä enemmistö (63 %) STTK:n kyselyyn vastanneista kansanedustajaehdokkaista olisi valmis laajentamaan työnantajan velvoitetta työntekijöiden osaamisen kehittämiseksi. Vastaajista 44 prosenttia on valmis laajentamaan velvoitetta jonkin verran, 19 prosenttia haluaisi laajentaa sitä selvästi. Puheenjohtaja Antti Palolan mielestä työantajan velvoitteiden lisääminen on välttämätöntä, jotta mahdollisuus osaamisen päivittämiseen toteutuisi työelämässä aidosti. - STTK:n vuoden 2018 jäsenkyselyyn vastanneista 53 prosentilla ei ollut mahdollisuutta osallistua työnantajan järjestämään koulutukseen edellisen vuoden aikana. 45 prosenttia koki, että koulutus ei ollut riittävää oman osaamisen ylläpitämiseksi. Myös koulutuksen kasautuminen on ongelma. Jos haluamme nostaa kaikkien työikäisten suomalaisten osaamista, seuraavalla hallituskaudella on käynnistettävä merkittäviä toimenpiteitä, Palola toteaa. STTK haluaa luoda koulutukselle vaalikauden ylittävä visio ja strategia. - Koulutuksen ta

STTK:n hallitus: Palkkaratkaisulla vahvistettava ostovoimaa12.3.2019 10:47:04 EETTiedote

STTK:n hallitus keskusteli valmistautumisesta ja tavoitteista seuraavalle työ- ja virkaehtosopimusten neuvottelukierrokselle kevätseminaarissaan Kirkkonummella. - Hajautetulla liittokierroksella perinteisen palkka- ja veropolitiikan yhteensovittaminen on erittäin vaikeaa. Siksi palkkaratkaisuilla on aiempaa suurempi merkitys ostovoiman ja ansiokehityksen turvaamisessa, puheenjohtaja Antti Palola korostaa. Hajautettu liittokierros asettaa haasteita koordinaatiolle. Sopimuskaudet päättyvät yli vuoden kestävällä ajanjaksolla. Tämä tarkoittaa, että ”yleistä linjaa” ei ole ja on vaikea määritellä, mitä sillä ylipäätään tarkoitetaan. - Liittokierroksella toimialakohtaiset tilanteet on huomioitava aiempaa paremmin. Yhteistyötä ja avointa tiedonkulkua kuitenkin tarvitaan. STTK pitää tärkeänä, että tulevaisuuden sopimusmallista ollaan valmiita käymään laajaa keskustelua. STTK:n liitot korostavat, että myös liittokierroksilla on edistettävä palkkatasa-arvoa. Liittojen mielestä palkka-avoimuutta

STTK selvitti: Enemmistö kansanedustajaehdokkaista edistäisi palkka-avoimuutta8.3.2019 09:10:00 EETTiedote

Selkeä enemmistö STTK:n kyselyyn vastanneista kansanedustajaehdokkaista on palkka-avoimuuden kannalla. 76 prosenttia vastaajista on avoimuuden edistämisen kannalla palkkaerojen korjaamiseksi. 47 prosenttia kansanedustajaehdokkaista kannattaa sanktioita yrityksille, jotka eivät maksa miehille ja naisille samaa palkkaa samanarvoisesta työstä. Kyselyyn vastasi 406 ehdokasta. STTK:n mielestä palkka-avoimuutta lisäämällä edistetään sukupuolten välistä palkkatasa-arvoa, korjataan perusteettomia palkkaeroja ja edistetään myös paikallista palkoista sopimista. - Palkka-avoimuutta on edistettävä vaiheittain. Henkilöstön edustajalla olisi oltava oikeus saada yksilöidyt palkkatiedot koko työpaikan henkilöstöstä. Avoimuus lisäisi luottamusta ja edistäisi myös palkankorotuksista sopimista työpaikkatasolla. Perusteettomiin palkkaeroihin on käytännössä erittäin hankala puuttua, jos työpaikalla ei ole riittävää tietoa palkoista, johtaja Katarina Murto korostaa. Myös nykyistä avoimemmat tulos- ja bonusp

STTK: Lakiuudistus tukee työn ja vapaa-ajan yhteensovittamista, raskasta jaksotyötä ei pidä laajentaa7.3.2019 09:50:46 EETTiedote

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan mietintö työaikalain uudistamisesta on valmistunut ja siirtyy seuraavaksi eduskunnan täysistuntoon. STTK on pitänyt työaikalain uudistamista tarpeellisena, jotta laki vastaisi nykyistä paremmin työelämän muutoksiin. Lakimies Inka Douglasin mielestä mietinnössä on hyviä ja huonoja puolia, mutta työntekijän työaikasuojelu toteutuu vain osittain. - On hyvä, että lain soveltamisala säilyy laajana. Se on tärkeää työntekijän työaikasuojelun toteutumisen varmistamiseksi. Perusteluita sen rajoittamiseksi ei ole, Douglas sanoo. Myönteistä esityksessä ovat joustomahdollisuudet, eli liukuvaa työaikaa koskevat tuntimäärien lisäykset, työaikapankki ja uusi joustotyömalli. - Ne mahdollistavat paremman työn ja muun elämän yhteensovittamisen. Ne kuitenkin edellyttävät myös työajan täsmällistä seurantaa liiallisen kuormituksen ehkäisemiseksi, Douglas korostaa. Paikallista sopimista koskevat säännökset säilyvät ennallaan, mitä STTK pitää hyvänä. - Jaksotyön käyttöalaa e

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme