Vastuullinen eläkesijoittaminen kova sana myös finanssikriisin aikana
Riikka Sievänen selvitti väitöstutkimuksessaan eurooppalaisten eläkesijoittajien vastuulliseen sijoittamiseen vaikuttavia tekijöitä. Hän haastatteli eläkerahastojen sijoitusjohtajia Suomessa ja Belgiassa sekä teki kyselytutkimuksen, johon hän sai yli 280 vastausta eläkerahastojen sijoitusjohtajilta 15 Euroopan maassa. Aineisto on laajin laatuaan Euroopassa. Eläkerahastot ovat isoja tekijöitä sijoitusmarkkinoilla: Useissa OECD-maissa eläkerahastot ovat suurimpia instituutiosijoittajia ja niiden varallisuus vastaa yli yhtä kolmasosaa OECD-maiden bruttokansantuotteesta.
- Julkisuus ja vastuullinen sijoittaminen ovat osoittautuneet tehokkaiksi keinoiksi huonolla tolalla olevien asioiden muuttamiseksi parempaan suuntaan, Helsingin yliopiston taloustieteen laitoksella 22.5.2013 väittelevä Sievänen sanoo.
Sijoitusstrategiat liikkumassa vastuullisuuden suuntaan
Sieväsen aineiston vastauksista näkyi vastuullisen sijoittamisen suosio erityisesti Pohjoismaissa sekä Iso-Britanniassa, mutta suosion nousu näyttäisi olevan yleisempikin trendi. Sieväsen vastaajien joukossa oli ”vastuullisesti” ja ”tavanomaisesti” sijoittavien lisäksi vielä huomattava joukko sellaisia vastaajia, joiden vastaus sijoittui näiden väliin.
- Tämä voi kertoa siitä, että eläkerahastojen sijoitusstrategiat ovat liikkumassa tavanomaisesta sijoittamisesta yhä enemmän vastuullisen sijoittamisen suuntaan, Sievänen selittää.
Tutkimuksen mukaan talous- ja finanssisektori, kulttuuri sekä eläkerahastojen piirteet vaikuttavat vastuulliseen sijoittamiseen. Sijoitusjohtajat kokivat vastuullisen sijoittamisen periaatteiden noudattamisen tärkeäksi finanssikriisin aikana. Ne eläkerahastot, jotka eivät tehneet vastuullista sijoittamista, siirsivät sen sijaan päätöstä huomioida vastuullisen sijoittamisen periaatteita myöhemmäksi.
- Vastuullinen sijoittaminen näyttäisi luovan viitekehyksen, joka tukee sijoituspäätöksiä myös haastavissa taloudellisissa tilanteissa.
Määrittely vaikeaa
Vastuullisella sijoittamisella on pitkät perinteet monessa maassa. Suomessa kiinnostus on Sieväsen mukaan kasvanut aivan lähivuosien aikana muun muassa FINSIF:in perustamisen kautta. Vastuullisen sijoittamisen kautta sijoittajat voivat vaikuttaa sijoituskohteidensa vastuullisuuteen.
- Esimerkiksi instituutiosijoittajat voivat käydä vuoropuheluita sijoitusten kohteena olevien yritysten kanssa, tai vaikkapa pankit voivat vaatia riittäviä kannanottoja vastuukysymyksiin ennen lainojen myöntämistä. Vastuullinen sijoittaminen vaikuttaisi siis olevan kätevä työkalu vastuullisuuden lisäämiseen globaalisti, Sievänen pohtii.
Haasteena kasvulle on, että vastuullinen sijoittaminen koetaan osittain hankalaksi määritellä ja toteuttaa. Vastuullista sijoittamista on mahdollista tehdä usealla tavalla, ja keskeistä käytännön haasteiden ratkaisemiselle onkin sijoittajan oman näkemyksen muodostaminen eli vastuullisen sijoittamisen strategiasta päättäminen.
ETM Riikka Sievänen väittelee 22.5.2013 kello 12 Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa aiheesta Exploring the drivers of responsible investment in European pension funds. Väitöstilaisuus järjestetään Viikin kampuksella Metsätieteiden talon luentosalissa B3 (Latokartanonkaari 7). Vastaväittäjänä on professori Henry Schäfer Stuttgartin yliopistosta ja kustoksena on professori John Sumelius.
Väitöskirja julkaistaan Taloustieteen laitoksen julkaisuja -sarjassa ja se on luettavissa E-thesis -palvelussa osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-8793-6
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lisätiedot: Riikka Sievänen riikka.sievanen@helsinki.fi, 0400-653 640
Linkit
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Se sijoittuu kansainvälisissä yliopistovertailuissa maailman sadan parhaan yliopiston joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Mediatilaisuus 20.6.: Monitaiteinen näyttely periferiaan7.6.2023 11:35:49 EEST | Kutsu
Vaeltavia ja itkeviä puita, sateenkaaren sävyt suolla, vanhan metsän kätköihin kaiverrettu runo, hitaasti kehittyvä kukkaniitty ja maan hengitys jykevässä kuusikossa. Kokoelma pysyviä teoksia taiteen huipputekijöiltä aloittaa uuden aikakauden Helsingin yliopiston Hyytiälän metsäasemalla Juupajoella. Media voi tutustua näyttelyyn tiistaina 20.6. klo 14.30 alkaen.
Tuloerojen kasvu ei johtunut täysin tuloverouudistuksesta7.6.2023 08:30:00 EEST | Tiedote
Suomessa 1990-luvulla voimakkaasti kasvaneita tuloeroja on selitetty usein Esko Ahon hallituksen suurella vuoden 1993 tuloverouudistuksella. Sen on nähty alentaneen varsinkin suurituloisten veroasteita. Väitöstutkimuksen mukaan vallitseva tulkinta ei vaikuta perustellulta.
Tarkka pienmolekyyli helpotti reuman oireita hiirillä – atomitason lääkekehityksessä paljon mahdollisuuksia7.6.2023 07:55:00 EEST | Tiedote
Uusi molekyylilöytö auttoi hillitsemään reuman oireita hiirillä. Pienmolekyylien käyttö tekee lääkekehityksestä entistä tarkempaa. Niiden käyttöä tutkitaan parhaillaan myös syövän hoidossa.
Psykedeeleistä apua masennukseen? Uusi löydös voi auttaa ehkäisemään sivuoireita6.6.2023 07:43:27 EEST | Tiedote
Tutkijat ovat tunnistaneet mekanismin, jolla psykedeeleillä voitaisiin saada aikaan samankaltaisia vaikutuksia kuin masennuslääkkeillä, mutta mahdollisesti ilman hallusinogeenisiä haittavaikutuksia.
Terveydelle vaarallisia radioaktiivisia pienhiukkasia löytyi ydinvoimalan läheisestä hylätystä koulurakennuksesta Fukushimassa5.6.2023 12:12:48 EEST | Tiedote
Fukushiman ydinvoimalassa vuonna 2011 sattuneen onnettomuuden seurauksena läheiseen koulurakennukseen tunkeutuneet hiukkaset voivat olla uhka ihmisen terveydelle hengitettynä. Erittäin radioaktiivisia ja huonosti liukenevia cesiumpitoisia mikrohiukkasia löytyi edelleen suuria määriä. Tutkimus osoittaa, että sisätiloissa esiintyvät cesiumpitoiset mikrohiukkaset tulee ottaa huomioon turvallisuusarvioinneissa ja alueen puhdistustöissä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme