Keskuskauppakamari

Pörssiyhtiöiden toimitusjohtajien palkkiokertymä entisellään – yhtiökohtaiset erot suuria

17.5.2017 09:15 | Keskuskauppakamari

Jaa

Suomalaisten pörssiyhtiöiden toimitusjohtajilleen maksamien palkkioiden kokonaissumma on viime vuoden tasolla, mutta ne vaihtelevat merkittävästi yhtiöiden välillä, ilmenee Keskuskauppakamarin selvityksestä. Kiinteän palkan merkitys on vähentymässä, ja varsinkin isoissa yhtiöissä tulossidonnaiset palkkiot muodostavat jo suuremman osuuden kokonaispalkkioista.

Antti Turunen / Kuvaaja: Pasi Murto
Antti Turunen / Kuvaaja: Pasi Murto

Pörssiyhtiöiden toimitusjohtajien palkkoja kartoittanut selvitys osoittaa, että palkitseminen ei kehity yhteen suuntaan, vaan yhtiökohtaiset erot ovat suuret. Myös eri palkkiolajien välillä on eroja. Viime vuonna kiinteät palkat pysyivät suurissa yhtiöissä entisellä tasollaan, mutta kannustinpalkkiot laskivat. Pienissä ja keskisuurissa pörssiyhtiöissä kiinteät palkat keskimäärin laskivat, mutta kannustinpalkkioissa on havaittavissa nousua. Pienissä yhtiöissä kannustinpalkkiot ovat kuitenkin harvinaisia.

“Yhtiön kokoluokka vaikuttaa merkittävästi palkitsemisen rakenteeseen ja tasoon. Lisäkannustimien merkitys korostuu erityisesti suurissa yhtiöissä, kun taas pienissä palkitseminen keskittyy kiinteään palkkaan”, Keskuskauppakamarin lakimies Antti Turunen sanoo.

“Toisaalta lisäkannustimille ei pienissä yhtiöissä ole aina tarvettakaan, jos yhtiön toimitusjohtaja omistaa johtamansa yhtiön osakkeita riittävässä määrin”, arvioi Turunen.

Toimitusjohtajien palkitsemisen painottuu yhä enemmän tulokseen

Pörssiyhtiöiden toimitusjohtajien vuotuinen kiinteä palkka oli vuonna 2016 keskimäärin 408 000 euroa, mutta yhtiökohtaiset erot olivat suuria palkkatason vaihdellessa 78 000 eurosta 1,14 miljoonaan euroon. Suurin vuosipalkka oli siis 15-kertainen pienimpään verrattuna.

Palkitsemistaso seuraa pääosin yhtiön kokoluokkaa. Suurissa pörssiyhtiöissä toimitusjohtajien kiinteän palkan keskiarvo oli viime vuoden tasolla, 699 000 euroa. Keskisuurissa yhtiöissä keskimääräinen kiinteä palkka putosi 3 prosenttia 428 000 euroon. Pienissä yhtiöissä keskimääräinen kiinteä palkka oli 244 000 euroa, mikä merkitsi 15 prosentin pudotusta edelliseen vuoteen nähden.

“Kiinteiden palkkojen lasku osoittaa siitä, että palkitsemisen painotus on siirtymässä yhä enemmän tuloksentekoon. Kannustinpalkkioiden merkitys näkyy erityisesti suurten pörssiyhtiöiden palkitsemisessa, mutta kokoluokasta riippumatta voi löytää yhtiöitä, joissa kiinteä vuosipalkka muodostaa enää pienen osan toimitusjohtajan kokonaispalkasta”, sanoo Turunen.

Vuosipalkan lisäksi pörssiyhtiöiden toimitusjohtajille maksetaan usein niin sanottuja muuttuvia palkkioita, eli lyhyen ja pitkän aikavälin tulospalkkioita. Lyhyen aikavälin tulospalkkiot ovat nousseet 13 prosenttia edellisestä vuodesta ja olivat viime vuonna keskimäärin 150 000 euroa.

Suurissa pörssiyhtiöissä bonukset olivat keskimäärin 339 000 euroa, eli kuusi prosenttia edellisvuotta vähemmän. Keskisuurissa muutaman yhtiön maksama runsas tulospalkkio nostaa keskiarvoa edellisvuodesta 17 prosentilla 132 000 euroon. Pienissä pörssiyhtiöissä selvästi alle puolelle toimitusjohtajista maksetaan bonusta.

Turunen näkee myönteisenä sen, että samojen yhtiöiden maksamissa kannustinpalkkioissa on merkittäviä eroja vuosittain.

“Muuttuvien palkanosien tarkoitus on muuttua. Palkitsemiskriteerien tulee olla asetettu siten, että kannustinpalkkion suuruus vaihtelee saavutettujen tulosten mukaan. Huonosta tai keskinkertaisesta suorituksesta ei pidä maksaa huippupalkkiota.”

Pitkän aikavälin palkitseminen korostuu suurissa yhtiöissä

Kaikki yhtiöt mukaan luettuna keskimääräinen osakekannustinpalkkio laski noin 2 prosenttia edellisestä vuodesta keskimäärin 178 000 euroon. Keskiarvot peittävät alleen sen, että kaikista toimitusjohtajista vain alle puolelle maksettiin lainkaan osakekannustinpalkkiota - pienissä yhtiöissä alle kolmannekselle.

Merkittävä osa suurten pörssiyhtiöiden toimitusjohtajien palkitsemisesta kertyy pitkän aikavälin palkkioista, joita ovat erilaiset osake- ja optiopohjaiset järjestelmät. Suurissa pörssiyhtiöissä maksetut osakekannustinpalkkiot laskivat 10 prosenttia edelliseen vuoteen eli keskimäärin 584 000 euroon. Lisäksi on huomattava, että muutaman suuryhtiön kannustimet nostavat keskiarvoa selvästi. Keskiarvon ylittäviä osakepalkkioita maksettiin ainoastaan 10 yhtiössä, kun tarkasteltujen yhtiöiden määrä oli 123.

“Keskisuurissa ja pienissä yhtiössä tulossidonnaiset palkkiot ylipäätään muodostavat keskimäärin selvästi alle kolmanneksen toimitusjohtajan kokonaispalkkiosta, vaikka yksittäisissä yhtiöissä kannustinpalkkaus voi olla merkittävässäkin roolissa. Sen sijaan suurissa pörssiyhtiöissä tilanne on päinvastainen – keskimäärin yli 60 prosenttia kokonaispalkkiosta muodostuu muusta kuin kiinteästä palkasta.

Keskuskauppakamari selvitti suomalaisten pörssiyhtiöiden palkitsemista osana vuotuista Toimiiko hyvä hallinnointi ja avoimuus pörssiyhtiöissä -selvitystään. Selvitys kattaa kaikki pörssin päälistan yhtiöt, joiden ensisijainen listauspaikka on Helsinki eli yhteensä 123 yhtiötä selvityksen tekoaikaan (28 suurta, 37 keskisuurta ja 58 pientä yhtiötä). Selvityksessä tarkasteltiin hyvää hallinnointia koskevia käytäntöjä, kuten hallinnointikoodin noudattamista ja yhtiöiden hallituspaikkojen jakautumista sekä johdon palkkioita.

Lisätietoja:

Keskuskauppakamarin selvitys 17.5.2017: Toimiiko hyvä hallinnointi ja avoimuus pörssyhtiöissä

Keskuskauppakamarin lakimies Antti Turunen, p. 041 5179707, antti.turunen@chamber.fi

Avainsanat

Kuvat

Antti Turunen / Kuvaaja: Pasi Murto
Antti Turunen / Kuvaaja: Pasi Murto
Lataa
Antti Turunen / Kuvaaja: Pasi Murto
Antti Turunen / Kuvaaja: Pasi Murto
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Keskuskauppakamari
Keskuskauppakamari
PL 1000
00101 Helsinki

http://kauppakamari.fi/

Keskuskauppakamari vaikuttaa valtakunnallisesti elinkeinoelämän hyväksi, elinvoimaisen Suomen puolesta. Haluamme helpottaa yritysten toimintaedellytyksiä verotuksen, liikenteen, kaavoituksen, koulutuksen ja lainsäädännön saralla sekä kansainvälisessä kaupassa. Tuemme työntekoa, yrittäjyyttä ja tuottavuutta. Edistämme vastuullisuutta ja yritysten itsesääntelyä. Tarjoamme monipuolisia asiantuntijapalveluja elinkeinoelämän tarpeisiin, muun muassa yritysten riita-asioiden ratkaisuun, tavarantarkastukseen, kiinteistöarviointiin ja ulkomaankaupan asiakirjoihin. Edistämme naisjohtajuutta kansainvälisesti palkitulla naisjohtajaohjelmallamme. Kehitämme 19 alueellisen kauppakamarin toimintaa Suomessa, ja kansainvälinen FinnCham-verkostomme ulottuu ympäri maailmaa. Lisätietoja: kauppakamari.fi, twitter.com/K3Fin

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme tältä julkaisijalta, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Keskuskauppakamari

Välimiesmenettelyn kärkinimiä palkittiin ansiomerkeillä18.5.2017 22:15

Helsingissä järjestettävä kansainvälinen välimiesmenettelytapahtuma Helsinki International Arbitration Day 2017 keräsi tänä vuonna lähes 250 välimiesmenettelyyn ja riidanratkaisuun erikoistunutta ja niistä kiinnostunutta juristia noin 20 maasta. Keskuskauppakamarin välimieslautakunnan puheenjohtaja Mika Savolalle luovutettiin tapahtuman yhteydessä kauppakamarin ansioristi. Keskuskauppakamari palkitsi lisäksi Suomi 100 -erikoisansiomerkillä Carita Wallgren-Lindholmin tunnustuksena hänen panoksestaan suomalaisen välimiesmenettelyn hyväksi.

Key Actors in Finnish Arbitration Awarded Medals of Merit18.5.2017 22:15

Helsinki International Arbitration Day 2017 attracted close to 250 legal practitioners specialised and interested in arbitration and dispute resolution from approximately 20 countries. The Chair of the Board of the Arbitration Institute of the Finland Chamber of Commerce (FAI), Mr Mika Savola, was awarded The Chamber of Commerce Cross during the event. The Finland Chamber of Commerce also awarded Ms Carita Wallgren-Lindholm the Finland 100 – Special Medal of Merit for her valuable work for the Finnish arbitration.

Suomalaisten pörssiyhtiöiden hallituksissa vaikuttaa 660 henkilöä17.5.2017 09:15

Keskuskauppakamarin selvityksen mukaan pörssiyhtiöiden hallituspaikat jakautuvat laajalle joukolle. Myöskään toimitusjohtajat eivät kansoita hallituksia, sillä vain neljä prosenttia kaikista hallituspaikoista on pörssiyhtiöiden toimitusjohtajilla, ja yhä harvempi toimitusjohtaja istuu oman yhtiönsä hallituksessa. Yhtiöiden väliltä ei löytynyt yhtään ristiinvalvontasuhdetta eli tilannetta, jossa yhtiöiden johtoa istuisi päittäin toistensa hallituksissa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.Tutustu uutishuoneeseemme