Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry.

STTK:n puheenjohtaja Antti Palola Turun Kirkkopäivillä: Yhteiskuntavastuu kärsii maineen menetyksestä

Jaa

Turussa tänään alkaneilla Kirkkopäivillä STTK:n tilaisuudessa keskusteltiin rahan vallasta ja vastuusta. Puheenjohtaja Antti Palolan mielestä yritysten yhteiskuntavastuu on kokenut mainekolauksia ja näyttäytyy bisneksessä joskus vain sanahelinänä.

- Kun yhtiöt takovat hurjaa tulosta ja sen jälkeen ilmoittavat henkilöstövähennyksistä ja johdolle maksettavista bonuksista, se ylittää kansalaisten oikeudentajun. On myös vaikea ymmärtää yrityksiä, jotka laativat vastuullisuusraportteja, mutta jäävät kiinni ympäristönäkökohdat laiminlyövistä teoista tai omaa kilpailuasemaa vahvistavista huijauksista. Ympäristökysymyksissä yritysten vastuu on erityisen kova, sillä tänään tehtävät ratkaisut määrittävät tulevien sukupolvien hyvinvointia, Palola korostaa.

Palolan kanssa Kirkkopäivien keskustelutilaisuuteen osallistuivat hallituksen puheenjohtaja Matti Alahuhta ja toiminnanjohtaja Marianne Heikkilä. Keskustelua johdatteli piispa Kaarlo Kalliala.

Palola muistutti, että Suomi ja pohjoismaat ovat hyvinvointiyhteiskuntia, joissa tuloerot ovat perinteisesti olleet pienet. Verovaroin tuotetut hyvinvointipalvelut ja koulutus kuuluvat kaikille varallisuudesta riippumatta ja ovat perusta ihmisten yhdenvertaisuudelle.

- Pitkään jatkunut talouskriisi on koventanut asenteita. Se on luonut vastakkainasettelua menestyjien ja huono-osaisten kuten työttömien ja terveytensä menettäneiden välille. Kuitenkin kaikkien elämässä on hetkiä, jotka voivat suistaa elämän raiteiltaan. Olisi lyhytnäköistä hylätä yhteisvastuu, sulkea silmät huono-osaisuudelta ja uskoa vahvemman tai rikkaamman oikeuteen. Tämä olisi tuhoisaa yksilöille ja aiheuttaisi yhteiskunnallista levottomuutta, Palola arvioi.

Talouskriisi ja työttömyys ovat vähentäneet poliittisen päätöksenteon ennustettavuutta, voimistaneet populismia, lisänneet vastakkainasettelua ja vahvistaneet ääriliikkeitä.

- Suomikaan ei ole tältä välttynyt, vaikka meillä tilanne on muuta Eurooppaa ja pohjoismaita valoisampi. Aiemmin työllään menestyneet ihmiset kokevat, että talouskriisissä hedelmät eivät ole jakautuneet oikeudenmukaisesti vaan rikkaat ja menestyjät ovat korjanneet potin. Kuilun syveneminen – tai edes kuvitelma siitä – ei ole eduksi yhteiskunnan tasapainoiselle kehittämiselle.

STTK:n mielestä eriarvoistumiselle ei pidä antaa periksi vaan vaalittava suomalaisen yhteiskunnan parhaita perinteitä.

- Tarvitsemme vastuullisempaa markkinataloutta. Yhteinen haasteemme on jättää hyvinvointiyhteiskunta lapsillemme parempana kuin sen itse saimme omilta vanhemmiltamme. Kaikista on pidettävä huolta, vahvistettava nuorten tulevaisuususkoa ja puolustettava kansalaisille tärkeitä arvoja kuten tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sekä huolenpitoa lähimmäisistämme ja ympäristöstämme, puheenjohtaja Antti Palola totesi.

Lisätietoja STTK:ssa: Antti Palola, puhelin 040 509 6030.

STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 17 jäsenliittoa ja noin 520 000 jäsentä. Visiomme on menestyvä Suomi, jossa yhteistyöllä rakennamme maailman parasta työelämää ja hyvinvointia. Olemme työssämme avoimia, oikeudenmukaisia, uudistusmielisiä ja rohkeita.

Avainsanat

Tietoja julkaisijasta

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry.
Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry.
Mikonkatu 8 A, 6. krs
00100 HELSINKI

09 131 521 (vaihde)http://www.sttk.fi

STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 17 jäsenliittoa ja noin 520 000 jäsentä. Visiomme on menestyvä Suomi, jossa yhteistyöllä rakennamme maailman parasta työelämää ja hyvinvointia. Olemme työssämme avoimia, oikeudenmukaisia, uudistusmielisiä ja rohkeita.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme tältä julkaisijalta, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry.

STTK:n Katarina Murto: Henkilöstön edustajien roolia vahvistettava ja yt-laki uudistettava21.9.2017 10:13Tiedote

Työelämän muutos on rajua. Robotisaatio, automatisaatio ja tekoäly ravisuttavat työpaikkoja ja työtehtäviä. Muutoksia ennakoimalla myös niihin sopeutuminen helpottuu. - Työpaikkojen arjessa henkilöstön edustajien merkitys kasvaa. Tulevaisuudessa henkilöstön edustajien pitäisikin olla enemmän kehittäjiä, vuoropuhelun edistäjiä, vaikuttajia, neuvottelijoita ja ennakoijia – ei pelkästään riidan ratkojia, STTK:n johtaja Katarina Murto korostaa. Murto avasi tänään STTK-laisten henkilöstön edustajien seminaarin Helsingissä. Tapahtuman teemana on Uuden ajan henkilöstön edustaja. STTK:n uusimman henkilöstön edustajille suuntaaman barometrin perusteella työnantajien halukkuus edistää yhteistoimintaa on vähentynyt. - Tämä on aivan väärä suunta tilanteessa, jossa työpaikkojen on uudistuttava ja tavoiteltava tuottavuuden kasvua. Esimerkiksi työhyvinvoinnin edistäminen on välttämätöntä, jotta työurat pitenisivät ja osaaminen työelämän muutoksissa voidaan varmistaa, Murto korostaa. STTK on aiemmin t

STTK:n hallitus: Työaikalakiesityksen lykkääminen sotkee työmarkkinaneuvotteluita20.9.2017 11:15Tiedote

STTK:n hallitus lähettää tiukat terveiset maan hallitukselle päätöksestä siirtää esitys uudesta työaikalaista ensi kevääseen. - Lain lykkääminen sotkee ikävällä tavalla käynnissä olevia työmarkkinaneuvotteluita. Liittojen pitäisi syksyn aikana solmia työ- ja virkaehtosopimuksia vailla käsitystä siitä, missä muodossa riitaisa työaikalakiesitys lopulta etenee eduskunnan käsittelyyn. Tämä heikentää sopimisen ilmapiiriä, puheenjohtaja Antti Palola toteaa.   STTK painottaa, että liittojen on voitava luottaa siihen, että uusi työaikalakiesitys on tasapainoinen kokonaisuus. - Nyt tätä luottamusta ei ole, kun keskeiset työaikalain sisällöt ovat avoimia, Palola korostaa.   STTK:n hallitus ei näe perusteita lakivalmistelun lykkäämiselle ja maan hallituksen olisikin pitänyt tehdä keskeiset linjaukset jo nyt. - Pahimmassa tapauksessa tässä synnytetään uutta riitaa työmarkkinajärjestöjen ja hallituksen välille, Palola pohtii.   STTK korostaa uuden työaikalain tarvetta. - Laki tarvitaan vastaamaan

STTK: Työllisyysasteen nostamiseen olisi tarvittu lisää panoksia31.8.2017 14:26Tiedote

Tiedote, vapaa julkaistavaksi Toimihenkilökeskusjärjestö STTK katsoo, että hallituksen budjettiriihessä saavutettiin palkansaajien kannalta myönteisiä päätöksiä. Etenkin pitkään toivottu perhevapaauudistuksen edistyminen on hyvä asia. -          Perhevapaauudistuksen valmistelu on askel oikeaan suuntaan erityisesti naisten työllisyysasteen ja tasa-arvon kannalta. On hyvä asia, että tässä päästään vihdoinkin eteenpäin, STTK:n pääekonomisti Ralf Sund kiittelee. Hallituksella olisi ollut mahdollisuus käyttää taloustilanteen suomaa tilannetta panostamalla enemmän sellaisiin kohteisiin – ja vain sellaisiin – jotka pienentävät kestävyysvajetta. Näitä olisivat olleet tutkimus- ja tuotekehittelyyn ja koulutukseen tehtävät lisäpanostukset sekä aktiivisen työvoimapolitiikan tehostaminen. -          Mahdollisuuden vähentää Suomen velkaantumista pitkällä aikavälillä hallitus jätti käyttämättä. Aktiivisen työvoimapolitiikan osalta tehtiin useita oikeansuuntaisia päätöksiä, kuten työnhakijan oikeus

STTK: Suomalaiset kokevat saavansa vastiketta maksamilleen veroille28.8.2017 09:58Tiedote

Tiedote, vapaa julkaistavaksi Suomalaiset kokevat saavansa vastinetta maksamilleen veroille, selviää STTK:n teettämästä kyselystä. Tyytyväisyyttä verojen vastineelle koetaan laajasti eri tulo- ja ikäryhmissä, etenkin toimihenkilöiden keskuudessa. Vain 3 prosenttia vastaajista ilmoitti, että ei koe lainkaan saavansa vastiketta maksamilleen veroille. -       Tulokset vahvistavat käsitystä, että ajoittaisesta valituksesta huolimatta kansalaiset kokevat julkisen sektorin toimivan pääsääntöisesti kustannustehokkaasti. Julkisen sektorin palkansaajat voivat perustellusti tulkita tulokset kiitoksena ja kannustuksena, kommentoi kyselyn tuloksia STTK:n pääekonomisti Ralf Sund. Kyselyyn vastanneista puolestaan 68 prosenttia katsoi, että veronmaksukyvyn tulisi vaikuttaa nykyistä enemmän veronmaksuun. Näin koettiin varsin laajalti eri tulo- ja ikäryhmissä, myös 4000 – 6000 euroa kuukaudessa ansaitsevien keskuudessa. Vasta yli 6000 euroa kuukaudessa ansaitsevat kokevat, että veronmaksukyvyn ei tulis

STTK:n hallitus: Tuloverokevennyksillä ja palkankorotuksilla vauhditetaan työllisyyttä ja ostovoimaa23.8.2017 11:10Tiedote

STTK:n hallituksen mielestä palkansaajien tuloverotuksen kiristyminen on estettävä vuoden 2018 veroratkaisuilla. - Kilpailukykysopimuksessa sovittu työttömyysvakuutus- ja työeläkemaksun korotus kiristää verotusta ensi vuonna noin 0,4 prosenttia. Se on kompensoitava tuloveroalennuksella, joka tukee myönteistä ostovoiman kehitystä, puheenjohtaja Antti Palola toteaa. STTK:n hallitus esittää veroalennuksen tasoksi 200 – 300 miljoonaa euroa, ja se on kohdistettava pieni- ja keskituloisiin. - Kilpailukykysopimuksen aiheuttama verokompensaatio olisi 400 miljoonaa, mutta maltillisempi kevennys huomioi suhdannetilanteen ja julkisen sektorin rahoitustarpeen. Tuloveroalennukset loisivat osaltaanmyönteisen ilmapiirin syksyn palkkaneuvotteluihin, jotka käydään liittokohtaisesti. Vahvana julkisen sektorin keskusjärjestönä STTK kuitenkin korostaa, että kevennyksistä aiheutuvat kustannukset on kompensoitava täysimääräisinä kunnille, jotta julkisten palveluiden työntekijöiden riittävyys sekä palveluide

STTK: Yritystukirahoista siivu työllisyyden parantamiseen9.8.2017 17:59Tiedote

Tiedote, vapaa julkaistavaksi Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n mielestä valtiovarainministeriön talousarvioesitys on päälinjaltaan oikea, mutta olennaiset yksityiskohdat kuten veroratkaisut jäivät budjettiriiheen. Palkansaajien kannalta olisi olennaista, että tuloverotuksen kiristyminen estetään vuoden 2018 veroratkaisuilla. Työttömyysvakuutusmaksun ja työeläkemaksun nostot kiristävät palkansaajien verotusta noin 0,4 prosenttia. Tämän nousun eliminointi edellyttää noin 400 miljoonan käyttämistä tuloveroalennuksiin. -          Ministeriön esityksessä on asia jäänyt ratkaisematta. Täysimittainen kompensointi olisi tärkeää monesta syystä. Se on kiky-sopimuksen mukaista, se turvaa ostovoiman myönteistä kehitystä omalta osaltaan ja se luo työehtosopimuksien sopimiselle otollista maaperää. Ministeriön esityksestä puuttuu myös yritystukien leikkaaminen ja näiden varojen uudelleensuuntaaminen, STTK:n pääekonomisti Ralf Sund korostaa. Työllisyysasteen nosto on – aivan oikein - hallituksen päät

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme