Vapaaehtoiset ja tutkijat selvittivät, mikä hajottaa lehmän lannan
Maapallolla on yli miljardi nautaa. Ne tuottavat suunnattoman määrän lantaa, joka päivä. Suurin osa näistä jätöksistä vain häviää, sillä onhan maailma yhä vihreä eikä lannan peittämä. Selvittääkseen, kuka Suomen laidunten lannan hajottaa, Helsingin yliopiston tutkijaryhmä ja nuoret vapaaehtoiset yhdistivät voimansa.
Sittiäiset avainasemassa
Suurin osan lantaläjästä hajoaa mikrobitoiminnan seurauksena – tai haihtuu vesihöyrynä ilmaan läjän kuivuessa. Lantaläjän kokonaispainosta selkärangattomat hajottavat noin kahdeksasosan (13 %).
Kaikki selkärangattomat eivät ole yhtä tehokkaita. Lannassa elävistä hyönteisistä suurimmat, maan alle kaivautuvat sittiäiset, hajottavat lantaa kaksi kertaa nopeammin kuin pienemmät lantakuoriaiset ja lierot.
Ilmastolla on yhtä suuri vaikutus lannan hajoamiseen kuin lantaa syövillä selkärangattomilla: Etelä-Suomessa lantaläjä katoaa paljon nopeammin kuin pohjoisessa.
Vapaaehtoiset sen tekivät
Eri eliöiden ja ilmaston vaikutusta lannan hajoamiseen verrattiin lähes 80 tilalla yli Suomen. Jokaisella paikkakunnalla mitattiin, kuinka nopeasti lehmänläjät hajosivat eri selkärangattomien toimesta. Osa läjistä jätettiin paljaiksi, jotta kaikki hajottajat pääsisivät niihin käsiksi. Toiset lantaläjät suojattiin erilaisilla häkeillä. Näin saatiin selville, paljonko lantaa jää jäljelle kun tietty eliöryhmä puuttuu.
Yksittäinen tutkimusryhmä ei pysty toteuttamaan tätä koetta koko Suomen mittakaavassa. Se toteutettiin vapaaehtoisten ”kansalaistutkijoiden” avulla.
“Kansalaistieteessä vapaaehtoiset osallistuvat suoraan tieteellisen aineiston kokoamiseen. Yhdessä pystymme muodostamaan laajan kuvan” selittää Riikka Kaartinen, hankkeen tutkija.
Joukossa on voimaa!
“Kansalaistieteen mahdollisuudet piilevät lukumäärissä”, sanoo Bess Hardwick, joka opasti vapaaehtoisia kokeen tekemisessä. “Monet luonnossa tapahtuvat muutokset voidaan huomata vain monien silmäparien avulla – kuten eläinten levinneisyysalueiden muutokset, tai tiettyjen lajien harvinaistuminen.”
“Tällä kertaa veimme kansalaistieteen askeleen pidemmälle etenemällä ’pelkästä’ luonnon seuraamisesta todelliseen kokeeseen” sanoo Tomas Roslin, tutkimusryhmän johtaja. “Jonkun tekijän muuttaminen ja sen seurauksien havainnointi on kokeellisen tieteen ydin.”
“Hankkeemme osoittaa, että uusi lähestymistapa voi avata uusia ulottuvuuksia tieteessä”, lisää Roslin. “Kansalaistieteessä vain mielikuvitus on rajana sille, mitä voimme yhdessä saavuttaa.”
Lisätietoja antaa Riikka Kaartinen (riikka.kaartinen@slu.se) tai Tomas Roslin (tomas.roslin@helsinki.fi)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
tiedottaja Karin Hannukainen
puh. 050 415 0328
karin.hannukainen@helsinki.fi
Kuvat
Liitteet
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Se sijoittuu kansainvälisissä yliopistovertailuissa maailman sadan parhaan yliopiston joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Järjestys datasykkyrään – Tekoäly oppi visualisoimaan laajaa data-aineistoa30.1.2023 11:00:00 EET | Tiedote
Uusi tekoälykeskus FCAI:n tutkijoiden kehittämä tekoälyalgoritmi pyrkii visualisoimaan data-aineiston mahdollisimman selkeästi. Hankkeessa osoittautui, että algoritmin itsenäisesti valitsema ratkaisu oli usein hyvin lähellä ihmisen tyypillisimmin suosimaa ratkaisua.
”Kotomaamme koko kuva” - Kansalliskirjasto julkaisee uuden tietokannan 1800-luvun suomenkielisistä lukijakirjeistä30.1.2023 10:59:34 EET | Kutsu
Paikalliskirjeet ovat paikallisyhteisön nimissä lehdistöön kirjoitettuja lukijakirjeitä, joita jo Eero Aleksis Kiven Seitsemän veljeksen kuuluisassa kohdassa luki ja lähetti sanomalehtiin ja koki samalla ”kotomaamme koko kuvan – sen ystävällisten äidinkasvojen” painumisen sydämensä syvyyteen. Kansalliskirjailijan kuvaama paikalliskirjeilmiö laajentui suomenkielisessä lehdistössä 1800-luvun puolivälissä kokonaiseksi paikalliskirjekulttuuriksi. Se oli osa varhaisen kansalaisyhteiskunnan muotoutumista.
Lintujen ruokinta on monelle rakas harrastus – osallistu Helsingin yliopiston kyselyyn27.1.2023 09:40:07 EET | Tiedote
Suomessa on jo reilun sadan vuoden ajan ruokittu talvisin pihalintuja. Tutkijat kaipaavat kansalaisilta valokuvia ja tarinoita lintulaudoistaan. Käynnissä oleva kysely avaa näkymän linturuokinnan monimuotoisuuteen.
Helsingin yliopiston hallitus kutsui rehtorin tehtävän haastatteluihin yhdeksän hakijaa26.1.2023 12:00:02 EET | Tiedote
Ensimmäisen haastattelukierroksen jälkeen hallitus valitsee kärkihakijat, joita yliopistokollegio haastattelee maaliskuussa. Yliopiston hallitus valitsee rehtorin enintään viiden vuoden määräajaksi 1.8.2023 alkaen.
Desinficerande UV-lampor kan förvärra inomhusluften26.1.2023 08:56:40 EET | Tiedote
Mätningar vid Helsingfors universitets aerosolfysiklaboratorium påvisar tydligt, att varje gång man tänder UV-lampor som används till desinficering stiger halterna av både gaser och småpartiklar markant. Halterna återgick inte till den ursprungliga nivån förrän omkring 30–40 minuter efter att UV-lamporna hade släckts.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme