Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Tilaa
Seuraa

Tilaa tiedotteet julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Tilaa kaikki tiedotteet julkaisijalta antamalla sähköpostiosoitteesi alla. Voit perua tilauksen milloin tahansa.

ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tiedotteet
56
Valikko

Etla vahvistaa kansainvälisen kaupan tutkimustaan31.5.2017 14:38 | Tiedote

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla vastaa kauppapolitiikan viimeaikaisten muutosten aiheuttamiin tietotarpeisiin aloittamalla uuden monivuotisen tutkimuskokonaisuuden. Tähän liittyen Etlaan on nimitetty tutkimuspäälliköksi Ph.D, dosentti Katariina Nilsson Hakkala 1.9.2017 alkaen vastuualueenaan kansainvälisen kaupan tutkimus. Nilsson Hakkala työskentelee tällä hetkellä erikoistutkijana Valtion taloudellisessa tutkimuskeskuksessa.

Etlan ensimmäinen koodi julki: energia-alalle älykkäitä sopimuksia3.5.2017 15:45 | Tiedote

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos julkistaa ensimmäisen Etlan kehittämän lähdekoodin. Sen avulla sähkömarkkinoiden kysyntää ja tarjontaa voidaan yhdistellä ilman keskitettyä markkinapaikkaa. Lähdekoodin muodostaman lohkoketjusovelluksen avulla kuluttajat ja pientuottajat voisivat esimerkiksi ostaa ja myydä sähköä suoraan keskenään, ilman tarvetta nykyisten markkinatoimijoiden palveluille.

Etla ehdottaa: selvitystyö käyntiin korkeakoulujen lukukausimaksuista31.3.2017 06:00 | Tiedote

Etlan toimitusjohtaja Vesa Vihriälä ja tutkimusjohtaja Niku Määttänen ehdottavat tänään julkaistussa muistiossaan, että hallitus käynnistäisi valmistelutyön korkeakoulujen lukukausimaksuista ja opintotukijärjestelmän uudistamisesta. Lisäksi Tekesin rahoituksesta ja yliopistojen pääomittamisesta tulisi tehdä ratkaisut jo hallituksen ns. puoliväliriihessä huhtikuussa, Vihriälä ja Määttänen kirjoittavat.

Kevät kirkasti näkymät – ETLA nosti kasvuennustettaan22.3.2017 09:30 | Tiedote

Maailmantalous vauhdittaa nyt Suomenkin suhdanteita. Kilpailukyky paranee ja tuottavuus kohoaa niin tänä kuin ensi vuonnakin - jos palkkamaltti pitää. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tänään julkaistun suhdanne-ennusteen mukaan Suomen kokonaistuotanto kasvaa 1,7 prosenttia vuonna 2017. Vuosina 2018 - 2019 kasvu on 1,5 prosentin luokkaa. Työttömyys alenee kituliaasti ja julkisen talouden tasapainottuminen on sopeutustoimista huolimatta hidasta.

Työn murros: joustavuus ja sopeutumiskyky muuttavat uhan mahdollisuudeksi8.10.2015 08:30 | Tiedote

Suomi pystyy kääntämän teknologisen kehityksen aiheuttaman työn murroksen uhasta mahdollisuudeksi, arvioivat Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ETLAn tutkijat kirjassa ”Työn murros – riittääkö dynamiikka?”. Tämä edellyttää kuitenkin taloudelta uudenlaista sopeutumiskykyä. Palkanmuodostusta pitää kehittää nykyistä joustavammaksi. Yritysten rekrytointeihin liittyviä riskejä on syytä pienentää mm. muuttamalla irtisanomista koskevia rajoituksia. Lisäksi pitää huolehtia osaamisesta ja tutkimuksesta, jotka ovat menestyksellisten innovaatioiden perusedellytyksiä. Noin kolmasosan työvoimasta arvioidaan olevan ammateissa, joissa automatiikka ja tietotekniikka korvaavat suurella todennäköisyydellä ihmistyötä seuraavan 10–20 vuoden aikana. Luku ei kuitenkaan ole tavattoman suuri, kun sitä verrataan työmarkkinoilla koko ajan menossa olevan rakennemuutoksen vauhtiin: joka vuosi 10 - 15 prosenttia työpaikoista on uusia ja henkilöstö uusiutuu tätäkin nopeammin. Suomen työmarkkinat ovat olleet pitkään

SUOMEN BKT LISÄÄNTYY HIEMAN TÄNÄ VUONNA - ENSI VUODELLE LUVASSA HIUKKASEN NOPEAMPAA KASVUA23.9.2015 10:16 | Tiedote

Suomen kokonaistuotanto kasvaa 0.2 prosentilla vuonna 2015 ja 1 prosentilla vuonna 2016 Vienti- ja investointivetoisen kasvun toteutuminen edellyttää kilpailukyvyn kohenemista ja vientimarkkinoiden elpymistä odotetusti Yhdysvaltojen talous kasvaa yhä ripeästi, euroalueen varovainen elpyminen jatkuu,Kiinan kasvu hidastuu Suomen viennin määrä vähenee prosentin vuonna 2015, vuodelle 2016 odotetaan noin 2.5 prosentin kasvua Ostovoima lisääntyy hitaasti, joten yksityinen kulutus kasvaa vain 0.7 prosenttia vuonna 2015 ja 0.4 prosenttia vuonna 2016 Heikon kysynnän vuoksi investoinnit supistuvat yhä pari prosenttia vuonna 2015, mutta kääntyvät vuonna 2016 vajaan 3 prosentin kasvuun, kun kysyntä elpyy Työttömyysaste kohoaa 9.6 prosenttiin vuonna 2015, vuonna 2016 se laskee vain 9.5 prosenttiin Suomen kuluttajahinnat alenevat 0.1 prosenttia tänä vuonna öljyn hinnan laskun myötä, ensi vuonna inflaatio kohoaa 0.7 prosenttiin Julkisen talouden tasapainottuminen on hidasta sopeutustoimista huolima

Rakenteellisen rahoitusaseman mittaamisen vaihtoehtoja20.5.2015 09:19 | Kutsu

Euroopan unioni seuraa jäsenmaidensa finanssipolitiikkaa ja valvoo, että niiden julkisen talouden alijäämät ja velkaantuminen pysyvät Maastrichtin sopimuksessa määriteltyjen rajojen puitteissa. Rakenteellinen rahoitusasema on yksi keskeisistä EU:n käyttämistä mittareista. Rakenteellisten muutosten tunnistaminen ja erottaminen suhdannesokeista on tärkeää, koska talouspolitiikan pitää reagoida pysyviin muutoksiin eri tavalla kuin ohimeneviin sokkeihin. ETLAn tutkija Tero Kuusi on selvittänyt, miten mitattuun rakenteelliseen rahoitusasemaan perustuva finanssipolitiikka olisi toiminut Suomessa vuosina 1984 – 2014. Hänen tutkimuksensa Rakenteellisen rahoitusaseman mittaamisen vaihtoehtoja (valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 5/2015) julkistetaan 26.5.2015 klo 10.00 Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksessa, Lönnrotinkatu 4 B, 3 krs. Tutkimuksesta selviää muun muassa, olisiko mitattuun rakenteelliseen alijäämään perustuva finanssipolitiikka parantanut vai pahentanut tilann

Heikentynyt kustannuskilpailukyky jarruttaa rakenteellisten vahvuuksien hyödyntämistä26.8.2014 12:00 | Tiedote

Suomella on useita rakenteellisia vahvuuksia, jotka antavat hyvät edellytykset talouden kasvulle ja hyvinvoinnin lisäykselle. Kustannuskilpailukyvyn heikkous on kuitenkin estänyt tämän potentiaalin hyödyntämistä viime vuosina. Huono tilanne johtuu siitä, että kustannuskilpailukyvyn heikkenemistä on tapahtunut jo kauan ja laajalla rintamalla – käänne huonompaan tapahtui 2000-luvun alkuvuosina ja kehitys on ollut heikkoa monilla toimialoilla. Karkeasti puolet kustannuskilpailukyvyn heikkenemisestä johtuu siitä, että tuottavuuden kasvu on hidastunut suhteessa kilpailijamaihin ja toinen puoli siitä, että työvoimakustannukset ovat kohonneet kilpailijamaita nopeammin.

EU:lla monta mahdollista suuntaa8.5.2014 13:18 | Tiedote

Euroopan talous- ja rahaliitolla on muitakin vaihtoehtoja kuin tiivistyä liittovaltioksi tai hajota, kuten monet väittävät. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ja Ulkopoliittisen instituutin tutkijat Juha Jokela, Markku Kotilainen, Teija Tiilikainen ja Vesa Vihriälä hahmottelevat näiden ääripäiden väliin kaksi muuta päävaihtoehtoa, pankkiunioni-EMUn ja fiskaaliunioni-EMUn, ja arvioivat eri vaihtoehtojen ominaisuuksia ja vakautta sekä vaikutuksia Suomelle juuri valmistuneessa tutkimuksessa ”EU:n suunta – kuinka tiivis liitto?”. Eurokriisi on pakottanut EMUn ulos Maastrichtin sopimuksen maailmasta, jossa jäsenmaiden talouspoliittinen suvereniteetti oli vahva, eikä niillä ollut lainkaan yhteisvastuuta toistensa julkisista talouksista. Rahoitustukimekanismi EVM, uudet talouspolitiikkasäännöt ja syntymässä oleva pankkiunioni vähentävät vakavien kriisien mahdollisuutta. Jos euromaat selviytyvät peritystä ylivelkaantumisestaan vakaalle kasvu-uralle, pankkiunioni-EMU voi muodostua pitkäaikaiseks

Eläkeiän sitominen elinaikaan pienentäisi työeläkemaksua ja kestävyysvajetta7.10.2013 09:57 | Tiedote

Vanhuuseläkeiän sitominen elinajan odotteeseen pidentäisi työuria, alentaisi työeläkemaksua ja pienentäisi julkisen talouden kestävyysvajetta. Vanhuuseläkeiän nostaminen voidaan toteuttaa tavalla, joka ei lisää kansalaisten taloudellista eriarvoisuutta. Nämä tutkimustulokset esitetään Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ETLAn tutkijoiden Jukka Lassilan, Niku Määttäsen ja Tarmo Valkosen kirjassa "Eläkeiän sitominen elinaikaan – miten käy työurien ja tulonjaon?"

Euroalueen taantuma näyttää päättyneen - Suomen bkt kasvaa ensi vuonna 1.6 prosenttia25.9.2013 09:59 | Tiedote

Euroalueen taantuma näyttää päättyneen, mutta kasvu jää hitaaksi. Suomessakin tapahtui suhdannekäänne toisella neljänneksellä, mutta koko vuoden bkt:n taso jää edellisvuotista alhaisemmaksi. Suomen kokonaistuotanto alenee 0.4 prosenttia tänä vuonna, mutta kasvaa 1.6 prosenttia ensi vuonna. Viennin määrä supistuu tänä vuonna vielä lähes prosentin, ensi vuodelle odotetaan 3.5 prosentin kasvua. Yksityinen kulutus supistuu tänä vuonna 0.4 prosenttia, mutta kasvaa ensi vuonna lähes samaa vauhtia kuin reaalinen ostovoima. Yritysten investoinnit supistuvat tänä vuonna heikon kysynnän vuoksi, mutta kääntyvät ensi vuonna lievään kasvuun kysynnän elpyessä. Työttömyysaste nousee tänä ja ensi vuonna 8.2 prosenttiin. Kuluttajahinnat nousevat 1.7 prosenttia sekä tänä että ensi vuonna. Julkisen velan BKT-suhde ylittää 60 prosenttia vuonna 2015.

ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.