Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) on itsenäinen koulutuksen arviointiviranomainen, joka toimii Opetushallituksen erillisyksikkönä. Karvi toteuttaa koulutukseen sekä opetuksen ja koulutuksen järjestäjien toimintaan liittyviä arviointeja varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen. Arviointikeskus koostuu arviointineuvostosta, korkeakoulujen arviointijaostosta ja kolmesta osaamisyksiköstä: yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen, ammatillisen koulutuksen sekä korkeakoulutuksen ja vapaan sivistystyön yksiköstä.

Tiedotteet
51
Valikko

Ekaluokkalaisten kielellisiä ja matemaattisia taitoja arvioidaan nyt ensimmäistä kertaa kansallisesti9.8.2018 08:00 | Tiedote

Noin 7000 ensiluokkalaista osallistuu kielellisten ja matemaattisten taitojen alkumittaukseen elokuussa heti koulutiensä alkajaisiksi. Samojen oppilaiden osaamisen kehittymistä seurataan koko peruskoulun ajan ja mahdollisesti vielä sen jälkeenkin. Huoltajakyselystä puolestaan saadaan tietoa varhaiskasvatuksen vaikutuksista osaamiseen. Arvioinnin tulokset julkaistaan vuodenvaihteessa.

Kutsu tulosten julkistamistilaisuuteen: Millainen on suomalainen lääkäri? – Lääketieteen peruskoulutus arvioitu ensimmäistä kertaa5.6.2018 12:38 | Kutsu

Aika: perjantai 15.6. mediatilaisuus klo 9.00-10.00, julkistamistilaisuus 10.00–13.00 Paikka: Suomen Kansallismuseo, Mannerheimintie 34 Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) on toteuttanut lääketieteen peruskoulutuksen ensimmäisen kansallisen arvioinnin. Arviointi toteutettiin vuosina 2016–2018. Julkistamistilaisuudessa esitellään arvioinnin tuloksia ja suosituksia, jotka heijastavat lääkäreiden työn muuttuvia osaamisvaatimuksia ja tulevaisuuden toimintaympäristöä. Arvioinnissa vastataan muun muassa seuraaviin kysymyksiin: Millainen on lääketieteellisen koulutuksen nykytila? Mitkä ovat sen vahvuudet ja haasteet? Miten lääkärikoulutus vastaa sote-uudistuksen tuomiin osaamistarpeisiin? Julkistamistilaisuudessa kuullaan edustajia kaikista viidestä Suomen yliopistosta, joissa lääketiedettä opetetaan. Tuloksia kommentoi muun muassa sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila. Tutustu seminaarin ohjelmaan. Seminaarin kielenä on englanti. Tilaisuutta voi seurata myös verkosta tämän

Maailman paras amis?18.5.2018 08:45 | Blogi

Suomalainen ammatillinen koulutus on huippuluokkaa, mutta huippuosaajien lisäksi tutkintotodistuksen saa moni opiskelija, joka saavuttaa vain tutkinnon minimivaatimukset. Osaamisten vaatimustasosta on pidettävä huolta, sillä vaatimalla liian vähän ja joustamalla vaatimustasosta muun muassa nuorten syrjäytymisriski lisääntyy. Koulutuksen työelämärelevanssi ja opiskelijalähtöisyys sekä rakentavan keskustelukulttuurin luominen eri toimijatahojen välille ovat ammatillisen koulutuksen kehittämisen lähtökohtia.

KUTSU: Millaista osaamista suomalainen koulutusjärjestelmä tuottaa? – Arviointifoorumi 25.5.17.5.2018 08:00 | Kutsu

Aika: perjantai 25.5. klo 9.00–16.00 Paikka: Musiikkitalon Black Box -sali, Helsinki Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) järjestää toukokuussa ensimmäistä kertaa Arviointifoorumin, jossa tarkastellaan laaja-alaisesti koulutuksen nykytilaa ja tulevaisuutta arviointitiedon pohjalta eri koulutusasteilla: varhaiskasvatuksessa – esi- ja perusopetuksessa – lukiokoulutuksessa – ammatillisessa koulutuksessa – korkeakoulutuksessa – vapaassa sivistystyössä. Puheenvuoroissa, työpajoissa ja keskusteluissa pohditaan esimerkiksi seuraavia kysymyksiä: Millaista osaamista suomalainen koulutusjärjestelmä tuottaa? Toteutuuko koulutuksellinen tasa-arvo ja osallisuus? Mitä tapahtuu oppijan polun nivelvaiheissa? Vastaako osaaminen työelämän vaatimuksia? Millainen on koulujen digitalisaation tila? Päivän muita teemoja ovat muun muassa luottamus suomalaisen koulutus- ja arviointijärjestelmän perustana, maahanmuuttajien koulutus sekä ruotsinkielinen koulutus. Tutustu Arviointifoorumin ohjelmaan. T

Monipuolisilla menetelmillä ja yritysyhteistyöllä hyvät yrittäjyysvalmiudet ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakouluopetuksessa3.5.2018 08:00 | Tiedote

Korkeakouluissa on menossa selkeä yrittäjyysbuumi: yli puolet korkeakouluopiskelijoista kertoi pitävänsä yrittäjyyttä kiinnostavana uravaihtoehtona. Samanlaista buumia ei voida opiskelijakyselyn perusteella sanoa näkyvän ammatillisessa koulutuksessa. Yritysten ja yrittäjyyden vahvistaminen on yksi Sipilän hallituksen tavoitteista.

En kvalitetsstämpel till Polisyrkeshögskola – starka bevis på att utbildningen utvecklas med hjälp av kvalitetssystem18.4.2018 15:12 | Tiedote

Nationella centret för utbildningsutvärdering har genomfört en auditering av Polisyrkeshögskolan och har beviljat yrkeshögskolan en kvalitetsstämpel som gäller i sex år från och med den 18 april 2018. Yrkeshögskolans kvalitetssystem uppfyller de nationella kriterierna för kvalitetshantering som fastställts för högskolor och motsvarar de europeiska principerna och rekommendationerna.

Det är tryggt i skolan och människor trivs där – ändå anser många åttondeklassare att bara några lärare kan upprätthålla arbetsron16.3.2018 13:00 | Tiedote

Arbetsron främjas av trivsel och säkerhet i skolan, differentierad undervisning samt av vårdnadshavarnas intresse för elevernas skolgång. Lärare och elever anser att fostrande samtal är en fungerande metod för att ingripa i problemsituationer. De vanligaste allvarliga störningarna i skolor är mobbning, att avlägsna sig olovligt från skolans område och att läraren förlorar tålamodet.

Omfattade utvärdering: lagen har effektiverat elevhälsan, men de korrigerande åtgärderna har inte minskat14.3.2018 13:00 | Tiedote

Lagen om elev- och studerandevård har i många avseenden effektiviserat elevhälsan och förbättrat elevhälsans tillstånd som en helhet såväl i förskoleundervisning, grundläggande utbildning, gymnasieutbildning som yrkesutbildning. Det finns emellertid utrymme för utveckling när det gäller att stärka generellt inriktad elevhälsa samt en jämlikare tillgång till elevhälsotjänster och tillräcklig personal.

Laaja arviointi: laki tehostanut opiskeluhuoltoa, mutta korjaavat toimenpiteet eivät ole vähentyneet14.3.2018 13:00 | Tiedote

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki on tehostanut monin osin opiskeluhuoltoa ja parantanut opiskeluhuollon tilaa kokonaisuutena niin esi- ja perusopetuksessa, lukiokoulutuksessa kuin ammatillisessa koulutuksessakin. Kehitettävää on kuitenkin edelleen esimerkiksi yhteisöllisen opiskeluhuollon vahvistamisessa sekä opiskeluhuoltopalveluiden saatavuuden ja henkilöstön riittävyyden yhdenvertaistamisessa.

Millainen on koulujen työrauhan ja turvallisen oppimisympäristön tila? - Julkistamis- ja keskustelutilaisuus 16.3. klo 12.30–165.3.2018 08:00 | Kutsu

Karvin toteuttamassa laajassa arvioinnissa on selvitetty vuonna 2014 toteutettujen lakimuutosten vaikutuksia: Esimerkiksi millaisia häiriö- ja ongelmatilanteita kouluissa ja lukioissa esiintyy sekä miten niitä voidaan vähentää ja ennaltaehkäistä? Entä millaiset opetuskäytänteet ja asenteet tukevat, ylläpitävät ja parantavat työrauhaa ja turvallista oppimisympäristöä?

Valtiontalouden säästöjen vaikutukset sivistyksellisiin oikeuksiin - muutokset pieniä, mutta kehityssuunta osin huolestuttava22.11.2017 08:00 | Tiedote

JULKAISUVAPAA - Varhaiskasvatuksen ja yleissivistävän koulutuksen järjestäjät ovat kohdistaneet säästöjä henkilöstökuluihin. Osa koulutuksen järjestäjistä on vähentänyt opetuksen tarjontaa, ja erot opetusmäärissä ovat kasvaneet. Muutokset ovat kuitenkin pieniä, mihin vaikuttaa osittain se, että kunnat ja muut järjestäjät ovat lisänneet omaa rahoitusosuuttaan.

Oppiminen edellyttää monipuolista arviointia20.11.2017 08:00 | Blogi

Perusopetuksen päättöarviointi on jälleen noussut keskusteluun. Suomi tunnetaan kehittävän eikä kontrolloivan arvioinnin maana, jossa koulukokeille ja otosperustaisille päättöarvioinneille on osoitettu oma rajallinen paikkansa. Erityisen tärkeänä perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2004 ja 2014 on nähty opintojen aikainen arviointi. Sen mukaan oppilaille tulee antaa monipuolisin tavoin palautetta oppimisesta, sillä erilaiset arviointimenetelmät mahdollistavat eri tavoin osaamisen esille tulon. Samat menetelmät eivät sovi kaikkiin oppiaineisiin ja kaiken ikäisille koululaisille. Kynä–paperi-kokeilla voidaan tunnistaa eri asioita kuin esimerkiksi portfolioilla, suullisilla esityksillä tai oppilasryhmien osaamista kartoittavilla toiminnallisilla tehtävillä. Kansalliset kokeet, joissa koko ikäluokka testataan perusopetuksen yhdeksännellä luokalla muutamissa oppiaineissa, olisivat harppaus keinovalikoiman typistymisen suuntaan. Ne ovat myös huomattavan kalliita ja työläitä järjest
  • 1
  • 2
  • 3
  • Viimeinen
  • >>

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) on itsenäinen koulutuksen arviointiviranomainen, joka toimii Opetushallituksen erillisyksikkönä. Karvi toteuttaa koulutukseen sekä opetuksen ja koulutuksen järjestäjien toimintaan liittyviä arviointeja varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen. Arviointikeskus koostuu arviointineuvostosta, korkeakoulujen arviointijaostosta ja kolmesta osaamisyksiköstä: yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen, ammatillisen koulutuksen sekä korkeakoulutuksen ja vapaan sivistystyön yksiköstä.