Kuunteluympäristöjen toimimattomuus estää tällä hetkellä kuulovammaisia henkilöitä osallistumasta täysipainoisesti yhteiskunnan eri toimintoihin. Laeista ja asetuksista huolimatta kuulovammaisille soveltuvat äänensiirtojärjestelmät ovat edelleen liian harvinaisia. Kuuloliiton Helppo kuulla -teemaviikko (16.5–20.5.) korostaa esteettömän kuunteluympäristön tärkeyttä kuulovammaisille. Osana teemaviikkoa Kuuloliitto käynnistää Herkällä korvalla -palkinnon haun.

Kuuloliitto haluaa Kansainvälisenä Kuulopäivänä 3.3. korostaa oikea-aikaisen kuulon kuntoutuksen tärkeyttä ikääntyneen muistin ja tiedonkäsittelyn tukemisessa. Kuulonalenema on ikääntyneillä yleistä ja hoitamattomana sen on osoitettu olevan yksi muistisairauksien riskitekijöistä. Ikääntyneiden oikea-aikaisellakuulonkuntoutuksella on toimintakyvyn tukemisen ohella iso merkitys myös kansantaloudellisesti. Muistisairauksien hinnaksi on arvioitu Suomessa useita miljardeja.

Kyselytutkimuksella selvitettiin, kuinka katsojat kokevat kotimaisten tv-ohjelmien ja suoratoistopalvelujen tekstityksen. Selvisi, että tekstityksen laadussa on yhä parantamisen varaa. Monia kotimaisia tv-ohjelmia ei tekstitetä lainkaan, Ylen ohjelmatarjontaa lukuun ottamatta. Tämä rajaa erityisesti kuulovammaisen katsojan valinnanvapautta. Parhaimmillaan kotimainen tv-tekstitys palvelee monia eri käyttäjäryhmiä.

Muistiviikon yhteydessä Kuuloliitto haluaa korostaa kuulonkuntoutuksen tärkeyttä ikääntyneen muistin ja tiedonkäsittelyn tukemisessa ja ylläpitämisessä. Hoitamaton kuulovamma haittaa vuorovaikutustilanteita, mikä voi edesauttaa muistiongelmien syntyä. Ikäihmisten kuulonkuntoutuksen tarpeeseen on kiinnittänyt huomiota myös kansanedustaja ja Muistiliiton puheenjohtaja Merja Mäkisalo-Ropponen (sd).

Maskisuosituksesta luovuttaneen koko maassa, kun riittävä rokotekattavuus on saavutettu. Kuuloliitto pitää tätä hallituksen linjausta erittäin tärkeänä kuulovammaisille. Liiton keväällä tekemästä kyselystä kävi ilmi, että kasvomaskien käyttö tekee kommunikaatiotilanteista vaikeita. Haastavia tilanteita kohtaavat erityisesti asiakastyötä tekevät kuulovammaiset. Pahimmillaan maskien tuomat ongelmat lisäävät työkyvyttömyyttä ja syrjäytymistä.

Kuuloliiton tietoon on tullut, että postitse ikäihmisille lähetetyissä markkinointikirjeissä väitetään myytävän tuotteen, ”Ultrafonisen kuulovahvistimen” olevan monin verroin tavallista kuulokojetta parempi. Todellisuudessa kyse on halvahkosta kuulovahvistimesta, joka ei ominaisuuksiltaan ole kuulokojeen veroinen ja se voi lisäksi vaarantaa jäljellä olevan kuulon.

Kuuloliitto korostaa kansainvälisenä saavutettavuuspäivänä, että digitaalisten palvelujen on oltava saavutettavia kaikille käyttäjäryhmille. Verkossa olevat videot tulisi tekstittää mahdollisimman nopeasti niiden julkaisun jälkeen.

Kuuloliiton tekemästä kyselystä käy ilmi, että kasvomaskien käyttö on vaikeuttanut merkittävästi kuulovammaisten arkea. Puheesta selvän saaminen lääkärin vastaanotolla tai kaupassa hankaloituu, eikä viestintä ole saavutettavaa. Suomessa on arviolta 800 000 henkilöä, jolla on jonkin asteinen kuulonalenema.

Kuuloliitto on valinnut vuoden 2020 Selkeäksi puhujaksi toimittaja Rosa Kettumäen. Hänen puhetapansa on rauhallinen ja hän artikuloi selkeästi.

Tavallisten kasvomaskien käyttö voi vaikeuttaa kuulovammaisten henkilöiden tiedonsaantia ja kommunikaatiota, sillä puheen lukeminen huulilta ei onnistu ja maski vaimentaa lisäksi ääntä. Kuuloliitto esittää, että ikkunallisia maskeja hankittaisiin erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon käyttöön.

Valtiovarainministeriön vuoden 2021 budjettiesityksessä esitetään sosiaali- ja terveysjärjestöiltä leikattavaksi ensi vuonna 127 miljoonaa euroa, mikä on 33 prosenttia tämän vuoden avustussummasta. Leikkaukset heikentäisivät merkittävästi järjestöjen toimintaedellytyksiä ja vaikuttaisivat eniten kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien ihmisten hyvinvointiin. Suomessa arviolta joka kuudennella ihmisellä on jonkinasteinen kuulonalenema. Kuuroja ja huonokuuloisia viittomakielisiä henkilöitä on noin 3000. Kuurosokeita ja vaikeasti kuulonäkövammaisia on noin 1200. Kuulovamma- ja viittomakielialan eri järjestöt ja niiden jäsenyhdistykset kohtaavat ja tukevat vuosittain noin 100.000 apua tarvitsevaa ihmistä. Ilman kuulo- ja viittomakielialan järjestöjen ja niiden jäsenyhdistysten tuottamia tukipalveluja, kuten neuvontaa, ohjausta ja vertaistukea, sekä oikeuksien valvontaa, moni kuulovammainen, viittomakielinen ja kuurosokea henkilö jää yhteiskunnan ulkopuolelle ja toimintaympäristön haast