Syksyllä 2022 toteutetussa lapsiperheiden kotipalvelua käsittelevässä tutkimuksessa nousi esiin useita leskiperheiden vanhempia koskevia epäkohtia. Kotipalvelun hakeminen oli sujunut leskiperheillä selvästi muita perhemuotoja huonommin. Leskiperheiden vanhemmat kokivat kotipalvelun vastaavan heidän tarpeisiinsa huonommin kuin muut perheryhmät. Leskiperheiden vanhemmat pitivät myös kotipalvelun kestoa liian lyhyenä tarpeeseen nähden. Tutkimus osoittaa, että kotipalvelussa olisi leskiperheiden osalta parannettavaa niin tiedottamisen, kotipalvelun sisällön kuin riittävän keston osaltakin.

Eduskunta on 18.11.2021 hyväksynyt hallituksen esityksen perhe-eläketurvan uudistamiseksi. Uusi laki astuu voimaan 1.1.2022. Vaikka laki tuo tullessaan muutamia parannuksia muun muassa avoleskien asemaan, kohtelee se edelleen suurta joukkoa leskiä hyvin epätasa-arvoisesti eikä siinä huomioida riittävästi muuttuneita parisuhde- ja perhemuotoja.

Perhe-eläkettä koskevaa lainsäädäntöä uudistetaan. Uudistuksen tavoitteena on muokata perhe-eläketurvaa vastaamaan yhteiskunnan ja perheiden muuttuneisiin tarpeisiin. Esitys kuitenkin laittaa lesket keskenään epätasa-arvoiseen asemaan.

Hallituksen esitys perhe-eläkeuudistuksesta on lähtenyt lausuntokierrokselle. Nuorille leskille pettymyksenä tuli, että lakiesityksessä ei edelleenkään esitetä korjattavaksi olennaista lain epäkohtaa, jonka vuoksi nuoret lapsettomat lesket jäävät kokonaan ilman eläkettä. Suomen nuoret lesket ry katsoo, että eläkkeen evääminen iän ja lapsettomuuden perusteella on syrjivää ja kohtuutonta. Oikeus eläkkeeseen tulee taata yhdenvertaisesti kaikille leskille.

Työmarkkinajärjestöt esittivät tällä viikolla julkaistussa esityksessään ehdotuksensa perhe-eläkejärjestelmän uudistamiseen. Suomen nuoret lesket ry vastustaa siinä esitettyä leskeneläkkeiden kaavamaista määräaikaistamista, koska se ei huomioi leskien erilaisia taloudellisia tilanteita. Yhdistys myös huomauttaa, että esityksessä ei oteta kantaa nuorena leskeytyneiden kannalta olennaisimpaan epäkohtaan eli siihen, että lapsettomat alle 50-vuotiaat nuoret lesket jäävät kokonaan ilman eläkettä. Suomen nuoret lesket ry vaatii tämän epäkohdan korjaamista. Tervetullutta työmarkkinajärjestöjen esityksessä on se, että siinä esitetään lapseneläkkeen yläikärajan nostoa 20 ikävuoteen. Tärkeä uudistus on myös leskeneläkeoikeuden laajentaminen koskemaan avopuolisoita niissä tilanteissa, kun avopuolisolla on kuolleen puolison kanssa lapsia.

Viime päivinä käyty keskustelu leskeneläkkeistä on koettu harhaanjohtavana nuorena leskeytyneiden keskuudessa. Otsikoissa olleet suuret eläkkeet eivät ole todellisuutta kuin vain ani harvoille. Keskusteluissa tuntuu unohtuneen myös se tosiasia, että suuri joukko nuoria leskiä jää kokonaan ilman eläkettä. Nuorena leskeytyneelle leskeneläke on tärkeä tuki, jolla voidaan ennaltaehkäistä puolison kuoleman aiheuttamia negatiivisia seurauksia.