Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Kommunförbundet har utrett kostnaderna för hälso- och sjukvården i stora städer och kostnaderna för social- och hälsovården i medelstora kommuner år 2019. Enligt utredningen har kostnaderna för hälso- och sjukvården ökat i de stora städerna, medan kostnaderna inom social- och hälsovårdssektorn har minskat något i de medelstora kommunerna år 2019. Befolkningens stigande medelålder och det ökade behov av service och vård som den ger upphov till har ökat kostnaderna för kommunernas social- och hälsovårdssektor. Samtidigt påverkar också de ökade kostnaderna för den specialiserade sjukvården ekonomin på ett betydande sätt i synnerhet i de stora städerna. Kostnaderna på väg uppåt i de stora städerna Alla icke-åldersstandardiserade totalkostnader för hälso- och sjukvården i stora städer uppgick 2019 till sammanlagt 5,5 miljarder euro, medan kostnaderna 2018 uppgick till sammanlagt cirka 4,9 miljarder euro. Enligt utredningens kategorisering uppgick kostnaderna för primärvården till cirka 2,6

Kuntaliitto on selvittänyt suurten kaupunkien terveydenhuollon sekä keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia vuodelta 2019. Selvityksen mukaan terveydenhuollon kustannukset ovat suurissa kaupungeissa kasvaneet, kun taas keskisuurissa kunnissa sosiaali- ja terveystoimen kustannukset olivat vuonna 2019 pienoisessa laskussa. Väestön ikääntyminen ja sen myötä palvelun ja hoidon tarpeiden kasvu ovat lisänneet kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannuksia. Samalla myös erikoissairaanhoidon kasvaneet kustannukset vaikuttavat erityisesti suurten kaupunkien talouteen merkittävällä tavalla. Suurissa kaupungeissa terveydenhuollon kustannukset nousussa Suurten kaupunkien terveydenhuollon kaikki ikävakioimattomat kokonaiskustannukset olivat vuonna 2019 yhteensä 5,5 miljardia euroa, kun vuonna 2018 kustannukset yhteensä olivat noin 4,9 miljardia euroa. Selvityksessä esitetyllä jaottelulla perusterveydenhuollon kustannukset olivat noin 2,6 miljardia euroa ja erikoissairaanhoi

Coronaepidemin kommer att försvaga kommunernas ekonomi med totalt 1,7 miljarder euro år 2021. Merparten, eller 1,4 miljarder euro, förklaras av minskade skatteinkomster. Kommunernas kostnader förväntas år 2021 öka med 200 miljoner euro till följd av coronaepidemin.

Koronaepidemia heikentää kuntataloutta vuonna 2021 kaikkiaan 1,7 miljardia euroa. Valtaosa eli 1,4 miljardia euroa heikentymisestä selittyy kuntien verotulojen romahtamisesta. Kuntien kustannusten arvioidaan kasvavan 200 miljoonaa euroa koronaepidemian takia vuonna 2021.

Seutukaupunkien sisäinen muuttoliike on kasvattanut kaupunkien keskustataajamia 2010-luvulla. Keskustojen muita alueita vahvempi väestönkehitys kaupungistaa ja keskittää seutukaupunkeja, vaikka koko kaupungin väestökehitys ei olisikaan positiivista. Tiedot käyvät ilmi seutukaupunkien aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:ltä tilaamasta selvityksestä.

Flyttningsrörelsen inom regionstäderna har gjort att de centrala tätorterna har vuxit på 2010-talet. Befolkningsutvecklingen, som är starkare i centrum än i övriga områden, leder till en urbanisering och förtätning av regionstäderna, även om hela stadens befolkningsutveckling inte nödvändigtvis är positiv. Uppgifterna framgår av en utredning som regionstäderna beställt av konsultbyrån för regionutveckling MDI.

Kommunerna bedömer att det bästa sättet att utveckla företagarnas verksamhetsförutsättningar är att med planläggning skapa attraktiva boendemiljöer och platser för företag samt att beakta lokala småföretag i upphandlingen. Andra viktiga åtgärder är rådgivning för att stödja företagen, invånar-, turism- och företagsmarknadsföring samt näringspolitiska utvecklingsprojekt.

Kunnat arvioivat, että yrittäjien toimintaedellytyksiä kehitetään parhaiten luomalla kaavoituksella vetovoimaisia asuinympäristöjä ja paikkoja yrityksille sekä huomioimalla paikalliset pienyritykset hankinnoissa. Tärkeiksi toimenpiteiksi nousivat myös yritysten tukeminen neuvonnalla, asukas-, matkailu- ja yritysmarkkinointi sekä elinkeinopoliittiset kehittämishankkeet.

Kommunförbundet bedömer att det stödpaket till kommunerna som regeringen fattat beslut om fortfarande är otillräckligt med tanke på behoven. Positivt är att stödpaketet på minst en miljard euro som det fattades beslut om vid ramförhandlingarna i april trots allt blev större till följd av de preciserade uppgifterna och dialogen med kommunerna.

Kuntaliiton arvion mukaan hallituksen päättämä kuntien tukikokonaisuus jäi vielä vajaaksi tarpeisiin nähden. Myönteistä on, että huhtikuun kehysriihessä linjattu vähintään miljardin paketti kuitenkin kasvoi tarkentuneiden tietojen ja kuntakentän kanssa käydyn vuoropuhelun seurauksena.

Suomen Kuntaliiton hallitus käsitteli kokouksessaan 28.5.2020 lopullista lausuntoa oppivelvollisuuden laajentamisesta. Kuntaliiton hallituksen jäsenet kiinnittivät erityistä huomiota kustannusvaikutuksen arviointiin ja kustannusten täysimääräiseen korvaamiseen kunnille. Keskustelussa korostui myös liian tiukka uudistuksen aikataulu.

Kommunerna har fått omkring 26 000 ansökningar om understöd för ensamföretagare på grund av coronaläget. Under två veckor har det kommit in 6 000 ansökningar. Över 90 procent av kommunerna behandlar ansökningarna inom en vecka och över hälften inom två dagar.

Kunnat ovat vastaanottaneet noin 26 000 yksinyrittäjien tukihakemusta koronatilanteessa. Kahdessa viikossa hakemuksia on tullut lisää 6000. Yli 90 prosenttia kunnista käsittelee hakemukset viikon sisällä niiden saapumisesta ja yli puolet kahden päivän sisällä.

En mångsidig och framgångsrik marknadsföring i kommunerna märks inom både välfärd och livskraft. Bakom en fungerande marknadsföring ligger samarbete och invånarengagemang. Det syns i kampanjerna som valts ut till de bästa bland 49 inlämnade förslag i Kommunförbundets FM i marknadsföring.

Kuntamarkkinoinnin monipuolisuus ja tuloksellisuus näkyvät niin elinvoiman kuin myös hyvinvoinnin alueilla. Yhteistyö ja asukkaiden osallistuminen ovat hyvin toimivan markkinoinnin takana. Tämä näkyy Kuntamarkkinoinnin SM-kilpailun parhaimmistossa, joka nyt on valittu kisaan ilmoitetuista 49 ehdotuksesta.

Om invandringen hålls på minst nuvarande nivå kommer antalet personer med främmande språk som modersmål att ha mer än fördubblats år 2040. Ökningen förklaras främst av flyttningsöverskott från utlandet och den unga åldersstrukturen bland invånare med främmande språk som modersmål.

Maahanmuuton pysyessä vähintään nykyisellä tasolla vieraskielisen väestön määrä enemmän kuin kaksinkertaistuu Suomessa vuoteen 2040 mennessä. Kasvua selittävät etenkin muuttovoitto ulkomailta sekä vieraskielisen väestön nuori ikärakenne.

Kommunförbundets styrelses arbetsutskott behandlade Kommunförbundets preliminära ställ-ningstaganden till utkastet till regeringsproposition om läropliktslag som är på remiss. Samtidigt publicerade Kommunförbundet sin uppskattning av reformens kostnadseffekter. Finlands Kom-munförbunds styrelse ger sitt slutliga utlåtande vid sitt sammanträde 28.5.2020.

Kuntaliiton hallituksen työvaliokunta käsitteli Kuntaliiton alustavia kannanottoja lausunnolla olevasta hallituksen esitysluonnoksesta oppivelvollisuuslaiksi. Samalla Kuntaliitto julkaisi oman arvionsa uudistuksen kustannusvaikutuksista. Suomen Kuntaliiton hallitus antaa lopullisen lausuntonsa seuraavassa kokouksessaan 28.5.2020.

Kommunerna har fått in sammanlagt nästan 20 000 stödansökningar från ensamföretagare. Av de mottagna ansökningarna har 65 procent behandlats och merparten hade godkänts. Omkring 10 procent av ansökningarna har avslagits.