Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Coronaepidemin kommer att försvaga kommunernas ekonomi med minst 1,5 miljarder euro år 2020. Det framgår av Kommunförbundets enkät, där ekonomidirektörerna i de 24 största städerna bedömt de ekonomiska konsekvenserna av coronaviruset. Uppskattningarna baserar sig på respektive stads nuvarande bedömning och uppfattning om epidemins framfart under 2020. Enligt uppskattningarna kommer coronaepidemin att innebära att städernas och kommunernas kommunal- och samfundsskatteinkomster minskar med över 700 miljoner euro. Ökningen av social- och hälsovårdsutgifterna beräknas försvaga den kommunala ekonomin med minst 400 miljoner euro, samtidigt som de krympande avgifts- och försäljningsintäkterna minskar kommunernas inkomster med cirka 200 miljoner euro. De övriga ekonomiska konsekvenserna, till exempel ökade kostnader för räddningsväsendet, uppskattas försvaga den kommunala ekonomin med ytterligare över 100 miljoner euro. – De siffror som nu presenterats är minimiuppskattningar. De faktiska kons

Koronaepidemia heikentää kuntien taloutta vuonna 2020 minimissään 1,5 miljardilla eurolla. Tämä käy ilmi Kuntaliiton kyselystä, jossa 24 suurimman kaupungin talousjohtajat arvioivat koronaviruksen aiheuttamia talousvaikutuksia. Arviot perustuvat kunkin kaupungin tämänhetkiseen arvioon ja käsitykseen koronaepidemian etenemisestä vuoden 2020 aikana.

Kommunförbundets styrelse behandlade coronakrisens konsekvenser för den kommunala ekonomin vid sitt sammanträde den 19 mars. Styrelsen kräver att det vid ramförhandlingarna fattas beslut om mångsidiga korrigerande åtgärder för att stärka den kommunala ekonomin.

Kuntaliiton hallitus käsitteli koronakriisin vaikutuksia kuntatalouteen kokouksessaan 19. maaliskuuta. Hallitus vaatii, että kehysriihessä päätetään monipuolisista korjaustoimista kuntatalouden vahvistamiseksi.

Coronaepidemin försvagar den kommunala ekonomin ytterligare. Konsekvenserna syns med fördröjning, men ekonomin kommer att påverkas länge under de närmaste åren. - Alla projekt som innebär ytterligare uppgifter och kostnader för kommunerna måste omedelbart läggas på is, säger Kommunförbundets vd Minna Karhunen.

Koronaepidemia heikentää kuntataloutta entisestään. Vaikutukset tulevat viiveellä, mutta vaikuttavat pitkään seuraavina vuosina. - Kaikkien kuntien tehtäviä ja kustannuksia lisäävät hankkeet on välittömästi laitettava jäihin, toteaa Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen.

Kommunförbundet och Helsingfors stad har tillsammans berett en ny samarbetsmodell som bättre än tidigare beaktar huvudstadens särskilda behov i fråga om såväl informationsproduktion, intressebevakning som innehållsmässig beredning. Målet för modellen är att stärka den systematiska och täta dialogen mellan förbundet och staden samt att skapa förutsättningar för mer inflytelserik gemensam intressebevakning än tidigare. Resultatet kommer att utvärderas årligen.

Kuntaliitto ja Helsingin kaupunki ovat valmistelleet yhteistyössä uudentyyppisen yhteistyömallin, joka huomioi aiempaa paremmin pääkaupungin erityistarpeet niin tietotuotannon, edunvalvonnan kuin sisällöllisen valmistelun osalta. Mallin tavoitteena on vahvistaa systemaattista ja tiivistä vuoropuhelua liiton ja kaupungin välillä sekä luoda edellytyksiä aiempaa vaikuttavammalle yhteiselle edunvalvonnalle. Sen toteutumista arvioidaan vuosittain.

Kuntatalous näyttää vuoden 2019 tilinpäätösarvioiden valossa edelleen synkältä. Kolme neljästä Manner-Suomen kunnasta, eli yhteensä 225 kuntaa teki vuonna 2019 negatiivisen tuloksen. Vuosikate heikkeni 13,4 prosenttia.

Enligt bokslutsprognoserna för 2019 är läget inom kommunekonomin fortfarande dystert. Tre av fyra fastlandskommuner, totalt 255, uppvisar negativt resultat för 2019. Årsbidraget har försämrats med 13,4 procent.

Räddningsverken bekymrar sig för de ständigt ökande hot- och våldssituationerna som personalen utsätts för. Räddningsverkens partnerskapsnätverk har fört statistik över hot och våld som räddningsverkens personal upplevt sedan 2014. Ökningen har varit cirka 15–25 procent varje år. År 2014 noterades 153 fall och år 2019 rentav 375 fall.

Pelastuslaitosten henkilöstön kokemien uhka- ja väkivaltatilanteiden jatkuva kasvu huolestuttaa pelastuslaitoksia. Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto on tilastoinut vuodesta 2014 lähtien pelastuslaitosten henkilöstön kokemia uhka- ja väkivaltatilanteita. Lähes joka vuosi kasvua on ollut noin 15–25 prosenttia. Vuonna 2014 tilanteita kirjattiin 153 kappaletta ja vuonna 2019 jo 375 kappaletta.

För att utbildad vårdpersonal som flyttar till Finland ska få arbeta här krävs det att Valvira erkänner deras yrkeskvalifikationer. Arene, Kommunförbundet och KT Kommunarbetsgivarna föreslår att de utbildningsmodeller som utvecklats inom olika projekt vid yrkeshögskolorna ska bli bestående.

Suomeen muuttaa koulutettua hoitohenkilöstöä, jonka työllistyminen sosiaali- ja terveysalalle edellyttää ammattipätevyyden saamista Valviralta. Arene, Kuntaliitto ja KT Kuntatyönantajat esittävät, että ammattikorkeakoulujen eri hankkeissa kehitetyt koulutusmallit vakinaistettaisiin

Klash förenar innovatörer i kommunsektorn, organisationerna och företagen för att lösa verkliga problem i kommunerna.

Klash yhdistää kunta-alan, järjestöjen ja yrityskentän innovaattorit ratkomaan kuntien todellisia ongelmia.

Helsinki valittiin Suomen liikkuvimmaksi kunnaksi tänään Urheilugaalassa. Suomen liikkuvin kunta -kilpailu järjestettiin tänä vuonna kolmatta kertaa Kuntaliiton, Urheilugaalan ja opetus- ja kulttuuriministeriön yhteistyönä. Finaalissa palkinnosta kilpailivat Helsingin lisäksi Heinola ja Lieto.

Befolkningens stigande ålder fäller inte kommunernas ekonomi om man reagerar i tid på förändringarna. Enligt nya kalkyler som utgår från Statistikcentralens befolkningsprognos kan alla kommuner klara sig om servicestrukturerna organiseras om inom de närmaste tio åren.

Väestön ikääntyminen ei kaada kuntataloutta, mikäli muutokseen reagoidaan ajoissa. Tilastokeskuksen väestöennusteen pohjalta tehtyjen uusien laskelmien mukaan kuntien on mahdollista selvitä, jos palvelurakenteet organisoidaan uudelleen seuraavan kymmenen vuoden aikana.

Kuntaliitto ja FCG käynnistävät vuoden 2020 alussa yhteishankkeen, jossa kehitetään yhdessä kuntien kanssa kuntatalouden hallintaan ja ennakointiin liittyviä palveluita. Kehittämistyön tavoitteena on tukea kuntia talouden kestävyyden prosessin eri vaiheissa sekä tarjota konkreettisia työkaluja talouden tasapainon ylläpitämiseen ja taloudellisen tehokkuuden parantamiseen.