Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Utredningen om behovet av samarbete mellan social- och hälsovårdstjänsterna och kommunens anknytande uppgifter är klar. I undersökningen, som genomfördes i samarbete mellan Kommunförbundet och Tammerfors universitet, utreddes samarbetsbehoven och vikten av samarbete mellan social- och hälsovården och andra tjänster som kommunen tillhandahåller. – Hittills har kontakten mellan social- och hälsovårdstjänsterna och annan kommunal basservice beaktats endast i begränsad utsträckning i valet av strukturer och arbetsfördelning i vårdreformen. Undersökningen och den information den ger är alltså mer än välkommen, säger Kommunförbundets vice vd Hanna Tainio. Undersökningen visar att främjande av välfärd och hälsa är en central uppgift som förenar olika aktörer. Det samarbetas redan nu kring främjande av välfärd och hälsa, men det är också det område där behovet av samarbete upplevs vara störst. Det vore viktigt att de aktörer som ansvarar för främjandet av välfärd och hälsa kan följa hur målen

Yhteistyötarpeita koskeva selvitys sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista ja niihin liittyvistä kuntien tehtävistä on valmistunut. Kuntaliiton ja Tampereen yliopiston yhteistyössä toteuttamassa tutkimuksessa tarkasteltiin yhteistyötarpeita ja niiden painoarvoa sosiaali- ja terveyspalveluiden ja kunnan muiden tehtävien välillä. - Sosiaali- ja terveyspalveluiden ja muiden kunnallisten peruspalveluiden yhteyttä on toistaiseksi huomioitu vain rajallisilta osin sote-uudistuksen rakenne- ja työnjakoratkaisua valittaessa. Selvitys ja sen tuottama tieto on siis enemmän kuin tervetullutta, toteaa Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Hanna Tainio Tutkimus osoitti, että hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on keskeinen eri tahoja yhdistävä tehtävä. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä yhteistyötä tehdään jo nykyisin, mutta siinä myös koetaan olevan eniten yhteistyön tarvetta. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä vastuussa olevien toimijoiden olisi tärkeää pystyä seuraamaan, kuinka tavoitteet

Den ökade förekomsten av hot och våld mot räddningsverkens personal samt fysiska angrepp vid utryckningar inom den prehospitala akutsjukvården oroar räddningsverken. Räddningsverkens partnerskapsnätverk som koordineras av Kommunförbundet har fört statistik över anmälningar om hot och våld mot räddningsverkens personal sedan år 2014. Från 2016 till 2020 har anmälningarna ökat med 67 procent.

Pelastuslaitosten henkilöstön kokemien uhka- ja väkivaltatilanteiden yleisyys ja fyysisen väkivallan lisääntyminen ensihoitotehtävillä huolestuttaa pelastuslaitoksia. Kuntaliiton koordinoima Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto on tilastoinut pelastuslaitosten henkilöstön kokemia uhka- ja väkivaltatilanteita vuodesta 2014 lähtien. Vuodesta 2016 vuoteen 2020 ilmoitukset ovat lisääntyneen 67 prosenttia.

En stor del av de kommunala beslutsfattarna anser att planläggningen, markanvändningen, samarbetet med lokala företag och bostadspolitiken har stor betydelse när det gäller att bevara och förbättra kommunens livskraft och välfärd. - Planläggningen, bostadspolitiken och samarbetet med företag utgör i stor utsträckning lokala lösningar för att främja livskraften, säger Siv Sandberg, forskare vid Åbo Akademi. Andra högt värderade metoder är att förebygga utslagning och marknadsföra kommunen. Planläggningen och markanvändningen har behållit sin ställning som viktiga åtgärder under en lång tid, eftersom de också under undersökningsåren 2015 och 2017 ansågs vara de viktigaste metoderna att bygga upp livskraften. Planläggningen och markanvändningen betraktas som viktigast i kommuner av alla storleksklasser. – De kommunala beslutsfattarna har en viktig roll i att främja kommunens livskraft. Undersökningen visar att kommunens livskraft och välfärd bygger på många slags åtgärder, som nästan alla

Suuri osa kuntapäättäjistä katsoo kunnan elinvoimaisuuden ja hyvinvoinnin ylläpitämisen ja parantamisen olevan sidoksissa erityisesti kaavoitukseen ja maankäyttöön, yhteistyöhön paikallisten yritysten kanssa sekä asuntopolitiikkaan. - Kaavoitus, asuntopolitiikka ja yhteistyö yritysten kanssa ovat pitkälti juuri paikallisia ratkaisukeinoja elinvoiman edistämiseen, toteaa Åbo Akademin tutkija Siv Sandberg. Suosituimpiin keinovalikoimiin lukeutuvat lisäksi syrjäytymisen ehkäisy sekä kunnan markkinointi. Kaavoitus ja maankäyttö ovat säilyneet suosituimpina läpi vuosien, sillä myös tutkimusvuosina 2015 ja 2017 niiden on katsottu olevan keskeisimpiä tekijöitä elinvoiman rakentumisessa. Kaavoitusta ja maankäyttöä pidettiin tärkeimpänä keinona kaikenkokoisissa kunnissa. - Kuntapäättäjillä on merkittävä rooli kunnan elinvoiman edistämisessä. Tutkimuksesta nähdään, että kunnan elinvoimaisuus ja hyvinvointi rakentuvat monenlaisista toimenpiteistä, joista lähes kaikkia kuntapäättäjät arvottavat ai

Ulf Stenman on Kuntaliiton ruotsinkielisten asioiden yksikön uusi johtaja. Kruunupyyn vs. kunnanjohtajana toimiva Stenman valittiin Kuntaliiton hallituksen kokouksessa 18.2.2021.

Ulf Stenman blir ny direktör för den svenska enheten vid Finlands Kommunförbund. Stenman som är tf. kommundirektör i Kronoby valdes av Kommunförbundets styrelse den 18.2.2021.

Kuntaliiton kaupunkipoliittinen työryhmä ja Kuntaliitto ovat ottaneet kantaa valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman (Liikenne 12) luonnoksessa esitettyyn yhteisrahoitusmalliin. Suunnitelma sisältää 12-vuotisen toimenpideohjelman, joka pitää sisällään valtion ja myös kuntien toimenpiteitä sekä liikennejärjestelmää koskevan valtion rahoitusohjelman.

Enligt bokslutsprognoserna för 2020 stärktes den kommunala ekonomin från en rekordlåg nivå till exceptionellt goda siffror. Kommunernas och samkommunernas sammanräknade resultat var 1,7 miljarder på plus. Årsbidraget stärktes i alla kommunstorleksgrupper, och kommunerna behövde knappast alls ta lån för löpande utgifter.

Vuoden 2020 tilinpäätösarvioiden valossa kuntatalous vahvistui ennätysheikolta tasolta poikkeuksellisen hyviin lukemiin. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu tulos oli 1,7 miljardia euroa ylijäämäinen. Vuosikatteet vahvistuivat kaikissa kuntakokoryhmissä, eikä syömävelkaa jouduttu ottamaan juuri lainkaan.

Den 18 april är det kommunalval i Finland. Då väljer vi kommunfullmäktige att leda det lokala beslutsfattandet i 293 kommuner på fastlandet de fyra följande åren. Kommunalvalet är kommuninvånarnas viktigaste möjlighet att påverka den egna kommunens närdemokrati. Kommunalvalet ordnas våren 2021 under exceptionella omständigheter. Coronapandemin innebär förändringar i valkampanjerna, röstandet och hela atmosfären inför valet. Vi undertecknade förbinder oss att främja valfreden under kommunalvalet 2021. Valfreden innebär för oss att demokratiska rättigheter tryggas i alla bemärkelser under vårens kommunalval. Valfreden innebär allas fria rätt att ge sitt stöd till en åsikt och rösta på sin kandidat, att ställa upp som kandidat och att rösta på ett tryggt sätt. Valfreden innebär yttrandefrihet och en skyldighet att respektera andras åsikter och följa god sed. Vi förbinder oss att under valfreden främja trygga, okränkbara valkampanjer som respekterar olika åsikter. Vi lovar att ingripa vid

Suomessa käydään huhtikuun 18. päivä kuntavaalit, joissa valitaan Manner-Suomen 293 kuntaan valtuustot johtamaan paikallista päätöksentekoa seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Kuntavaalit ovat kuntalaisten merkittävin vaikuttamismahdollisuus omaan lähidemokratiaansa. Kuntavaalit järjestetään keväällä 2021 poikkeuksellisissa olosuhteissa. Koronapandemia aiheuttaa muutoksia niin vaalikampanjointiin, äänestämiseen kuin myös kuntavaalien ilmapiiriin. Me allekirjoittaneet tahot sitoudumme edistämään vaalirauhaa kuntavaaleissa 2021. Vaalirauha tarkoittaa meille demokraattisten oikeuksien loukkaamatonta ja turvallista toteutumista kaikissa muodoissaan kevään kuntavaaleissa. Vaalirauha tarkoittaa jokaisen vapaata oikeutta kannattaa haluamaansa mielipidettä, äänestää haluamaansa ehdokasta, jokaisen oikeutta asettua ehdolle ja jokaisen oikeutta äänestää turvallisesti. Vaalirauha tarkoittaa sananvapautta, johon sisältyy velvollisuus toisten mielipiteiden ja hyvin tapojen kunnioittamiseen. Me sitoudumm

År 2020 använde fullmäktigeledamöter i genomsnitt 6,8 veckotimmar och styrelseledamöter i genomsnitt 9,4 veckotimmar för att sköta sina förtroendeuppdrag. Fullmäktige- och styrelseledamöternas tidsanvändning har minskat något sedan år 2015. Fullmäktigearbetet kräver uppskattningsvis ungefär samma antal veckotimmar i kommuner med 5 000–100 000 invånare. I de minsta kommunerna, med färre än 5 000 invånare, använder en fullmäktigeledamot klart mindre tid än genomsnittet för skötseln av sina förtroendeuppdrag, cirka 3,5 veckotimmar, - I kommuner med över 100 000 invånare ökar fullmäktigeledamöternas tidsanvändning (12,3 vt) och till exempel styrelsearbetet kräver klart mer tid i kommuner med över 50 000 invånare. Skillnaden i den arbetsmängd per vecka som styrelseledamöterna rapporterar är upp till 10 timmar i en jämförelse mellan kommuner med färre än 5 000 invånare och kommuner med över 50 000 invånare, säger Åbo Akademis forskare Siv Sandberg. I styrelseledamöternas fall har skillnadern

Kunnanvaltuutetut käyttivät vuonna 2020 keskimäärin 6,8 viikkotuntia luottamustehtäviensä hoitoon ja kunnanhallituksen jäsenet keskimäärin 9,4 viikkotuntia. Valtuutettujen ja hallitusjäsenten ajankäyttö on laskenut jonkin verran vuodesta 2015. Valtuustotyö vaatii arvioiden mukaan suurin piirtein saman määrän viikkotunteja 5 000–100 000 asukkaan kunnissa. Pienimmissä, Alle 5 000 asukkaan kunnissa valtuutettu käyttää luottamustehtäviensä hoitoon selkeästi keskimääräistä vähemmän aikaa, noin 3,5 viikkotuntia. - Yli 100 000 asukkaan kunnissa valtuutettujen ajankäyttövaatimukset kasvavat (12,3 vt) ja esimerkiksi hallitustyö vaatii selkeästi enemmän aikaa yli 50 000 asukkaan kunnissa. Ero hallitusten jäsenten raportoimassa viikoittaisessa työmäärässä on jopa 10 tuntia alle 5 000 asukkaan ja yli 50 000 asukkaan kuntien välillä, arvioi Åbo Akademin tutkija Siv Sandberg. Hallituksen jäsenten osalta erot suurten ja pienten kuntien välillä ovat kasvaneet viimeisten 25 vuoden aikana. Erityisesti y

Inför den kommande fullmäktigeperioden väljs sammanlagt 8 859 fullmäktigeledamöter i 293 kommuner, dvs. i genomsnitt 30 ledamöter per kommun. Jämfört med det förra valet minskar antalet fullmäktigeledamöter med sammanlagt 140, dvs. 1,6 procent. Antalet platser i de kommande fullmäktige varierar mellan 13 och 85. Två kommuner, Pelkosenniemi och Savukoski, kommer att ha 13 fullmäktigeledamöter. Största fullmäktige har Helsingfors med 85 ledamöter. Kommunförbundets utredning omfattar alla 293 fastlandskommuner. Antalet fullmäktigeledamöter ändras i 34 kommuner Under den kommande fullmäktigeperioden ändras fullmäktiges storlek i 34 kommuner. I de övriga är storleken oförändrad. I 28 kommuner blir fullmäktige mindre och i sex kommuner större. Mest minskar antalet fullmäktigeplatser i Kuhmo, Nokia och Nousis – med åtta platser i respektive kommun. Fullmäktigeplatserna ökar i Vittis, Nurmes, Pello, Toholampi, Utajärvi och Övertorneå. Under den kommande perioden har kommunerna i genomsnitt 622

Tulevalle valtuustokaudelle valitaan yhteensä 8 859 valtuutettua 293 kunnassa, eli keskimäärin 30 valtuutettua per kunta. Valtuutettujen määrä vähenee edellisissä vaaleissa valituista kaikkiaan 140:llä eli 1,6 prosentilla. Tulevien valtuustojen paikkamäärä vaihtelee 13 paikasta 85 paikkaan. Kahdessa kunnassa, Pelkosenniemellä ja Savukoskella, on tulevalla kaudella 13-paikkainen valtuusto. Suurin valtuusto on Helsingissä, jossa paikkoja on 85. Kuntaliiton selvityksessä ovat mukana kaikki Manner-Suomen 293 kuntaa. Valtuutettujen määrä vaihtuu 34 kunnassa Valtuustokoko muuttuu tulevalla valtuustokaudella 34 kunnassa, muissa kunnissa koko pysyy ennallaan. Valtuustokokoa pienennetään 28 kunnassa ja suurennetaan 6 kunnassa. Paikkamäärä pienenee eniten Kuhmossa, Nokialla ja Nousiaisissa - kussakin kahdeksan paikan verran. Valtuuston kokoa suurennetaan Huittisissa, Nurmeksessa, Pellossa, Toholammilla, Utajärvellä ja Ylitorniolla. Kunnissa on tulevalla kaudella keskimäärin 622 asukasta per valt

Kommuninvånarna anser att social- och hälsovårdstjänsterna till största delen skötts bra. Tjänsterna anses också vara lättillgängliga. Nöjdast är kommuninvånarna med sjukskötar- och hälsovårdarmottagningarna samt mödra- och barnrådgivningen. Också sjukhusvården, tandvården, hälsocentralernas läkarmottagning och skolhälsovården får gott betyg. – Även för socialtjänsternas del kan man se att de som använt tjänsterna i allmänhet är mycket nöjdare med hur tjänsterna skötts än de som inte använt tjänsterna. Nöjdast är kunderna med familjerådgivningstjänsterna, säger forskningschef Marianne Pekola-Sjöblom. Kommuninvånarna är mycket nöjda med framför allt hur hälso- och sjukvårdstjänsterna skötts, och tillgången till tjänsterna och deras tillgänglighet får åtminstone medelbetyg i kommuner av alla storlekar. Nöjdast med tillgången och tillgängligheten är invånarna i kommuner med 5 000–20 000 invånare och minst nöjda är invånarna i städer med över 100 000 invånare. De svenskspråkiga är betydlig

Sosiaali- ja terveyspalveluja pidetään kuntalaisten keskuudessa pääosin hyvin hoidettuina. Samalla sote-palveluja pidetään myös hyvin saavutettavina. Tyytyväisyys on suurinta sairaan- ja terveydenhoitajan vastaanottoon sekä äitiys- ja lastenneuvolaan. Tyytyväisyys on korkeaa myös sairaalahoitoon, hammashoitoon, terveysaseman lääkärivastaanottoon ja kouluterveydenhuoltoon. - Myös sosiaalipalvelujen kohdalla ilmenee, että palveluja käyttäneet ovat pääsääntöisesti paljon tyytyväisempiä palvelujen hoitoon kuin ne tahot, jotka palveluja eivät ole käyttäneet. Käyttäjätyytyväisyys on suurinta perheneuvolapalveluihin, toteaa tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom. Tyytyväisyys erityisesti terveyspalvelujen hoitoon on hyvin suurta ja arviot saatavuudesta ja saavutettavuudesta ovat vähintään kohtuullisella tasolla kaiken kokoisissa kunnissa. Parhaat tyytyväisyys- ja saavutettavuusarviot annettiin 5 000–20 000 asukkaan kunnissa, heikoimmat arviot sen sijaan yli 100 000 asukkaan kaupungeissa. R

Kommuninvånarna får sin information om den egna kommunens frågor via lokaltidningar eller gratistidningar. Minst två av tre kommuninvånare följer också radio, TV eller en landskapstidning. Klart över hälften uppger att de läser de informationsblad eller andra meddelanden som kommunen delar ut till hemmen.