Metsälannoitus lisää puiden kasvua ja elinvoimaa, ja on siten tehokas keino kasvattaa talousmetsien hiilinieluja. Lannoitukselle otollisia kohteita olisi selvästi nykyistä enemmän. Tuplaamalla nykyiset lannoituspinta-alat saataisiin aikaan jopa miljoonan kuutiometrin vuotuinen lisäkasvu.

Kuusenjuurikäävän aiheuttama tyvilaho on pahin kuusten vioittaja Suomessa. Tapio on kehittänyt uudenlaisen kuusentaimen, joka hidastaa juurikäävän leviämistä puussa – TaimiSankarin.

Klimatsmart skogsvård handlar att nyttja skogen för att bromsa upp klimatförändringen och att anpassa skogsbruket till ett klimat i förändring. De nya rekommendationerna för skogsvård hjälper skogsägarna och dem som erbjuder skogstjänster att fatta beslut som grundar sig på bästa tillgängliga kunskap. Rekommendationerna har publicerats på både svenska och finska.

TurVI-hankkeessa on seurattu eri syvyyteen kunnostettujen metsäojien vaikutuksia suometsän kasvihuonekaasupäästöihin ja vesistökuormitukseen. Matalampien ojien alueella kuormitus ja päästöt jäivät vähäisemmiksi. Samanaikaisesti pohjaveden pinta pysyi puuston kasvun kannalta suotuisana. Lisäksi hankkeessa seurattiin erilaisten vesiensuojelurakenteiden vaikutusta vedenlaatuun.

Ennallistamisasetus, Fit for 55, uusiutuvan energian direktiivi, LULUCF, biodiversiteettistrategia – mitä ne ovat ja miten niitä viedään käytäntöön? Johtava EU-metsäasiantuntija Jaana Kaipainen Suomen metsäkeskuksesta ja johtava asiantuntija Kati Kontinen Tapiosta selvittävät EU:n ympäristö- ja ilmastopolitiikkaan liittyviä koukeroita, ja käyvät läpi Suomen metsien käyttöön vaikuttavia strategioita, direktiivejä ja asetuksia.

Tapio on tuottanut metsäalan toimijoiden kanssa uuden työoppaan istutus- ja raivaussahatöihin. Opas on suunnattu erityisesti Suomessa työskenteleville ulkomaalaisille työntekijöille sekä heitä palkkaaville suomalaisille ja ulkomaisille yrityksille. Opas on saatavilla suomen, englannin, viron, ukrainan ja venäjän kielillä.

Tapion Metsäntuntijat-podcastin 8. jaksossa Tapion metsäntuntijat pohtivat, mitä heille merkitsee toimia asiantuntijana metsäalalla. Aiheeseen pureutuvat Tapion asiantuntijaliiketoiminnan johtaja Olli Äijälä, johtava luontoasiantuntija Lauri Saaristo, ennallistamistiimin vetäjä ja johtava asiantuntija Kati Kontinen sekä asiakkuusasiantuntija Sini Miettinen. Keskustelua käydään myös suomalaisen metsäosaamisen tasosta, metsien historiasta ja tulevaisuudesta, vallitsevasta metsäkeskustelusta, metsänomistajan roolista ja tavoitteista sekä ilmastonmuutoksen ja luontokadon vaikutuksesta metsiin ja metsäalan kehitykseen.

Komppasuon entisellä turvetuotantoalueella Pohjois-Pohjanmaalla aloitetaan kevään 2023 aikana ennallistamiseen ja jatkokäyttöön tähtäävät työt. Toimilla pyritään palauttamaan alueelle kasvillisuus ja eläinlajistoa sekä pienentämään vesistövaikutuksia ja ilmastopäästöjä. Työt ovat osa MERLIN-hanketta, jossa kehitetään ja testataan erilaisia makean veden ympäristöjen luonnonmukaisia ennallistamisratkaisuja ympäri Eurooppaa.

Ilmastokestävä metsänhoito on sekä ilmastonmuutoksen hillintää metsien avulla että sopeutumista muuttuviin ilmasto-olosuhteisiin. Tuoreet metsänhoidon suositukset auttavat metsänomistajia ja heitä palvelevia metsäammattilaisia tekemään päätöksiä uusimpaan tietoon pohjautuen. Suositukset esiteltiin 13.12. Tapion järjestämässä webinaarissa Ratkaisuja ilmastokestävään metsänhoitoon, jossa oli kuulolla yli 200 aiheesta kiinnostunutta.

"Vastuullista liiketoimintaa tuhkasta" -hanke on tuottanut lisää tietoa tuhkan ympäristövaikutuksista ja tuhkaan liittyvästä liiketoiminnasta. Hankkeessa on kartoitettu lähes 50 yrityksen tuhkaliiketoimintaa. Vastuullisesti käytettynä tuhkan ympäristövaikutukset ovat pieniä metsien tuhkalannoituksessa ja metsätien rakennusmateriaalina. Tuhka lisää myös metsäteiden kantavuutta. Hankkeessa on seurattu tuhkan ympäristövaikutuksia ja kehitetty tuhkan saatavuutta ja käyttöä edistäviä palveluita. Tapion, Suomen metsäkeskuksen ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun kolmivuotinen yhteishanke on nyt saatu päätökseen. Hanketta rahoittivat EU:n maaseuturahasto ja maa- ja metsätalousministeriö.

Mikä innosti ex-huippu-urheilijat Tero Pitkämäen ja Antti Ruuskasen pistämään pystyyn yhteisen metsäalan yrityksen? Entä miten ForestKIT-metsätietojärjestelmä auttaa tuoreita metsäyrittäjiä tavoittelemansa mestarillisen metsänhoidon tarjoamisessa asiakkailleen? Tästä keskustellaan Metsäntuntijat-podcastin uusimmassa jaksossa, johon Tapion metsätietopalveluiden päällikkö Esko Välimäki ja ForestKIT-tuotepäällikkö Juho Lammi saivat keihäänheittäjälegendat vieraikseen.

MERLIN Innovaatiokilpailuun kutsutaan hakemuksia tuotteista ja palveluista, jotka edistävät sisävesien tilan parantamista.

Metsänhoidon suositukset tarjoavat perusteltuja vaihtoehtoja metsien käsittelyyn ja tukea metsänomistajan tavoitteiden yhteensovittamiseen. Tapion metsänhoitotiimin vetäjä ja metsänhoidon suositusten koordinaattori Kalle Vanhatalo sai vieraikseen Metsäntuntijat-podcastiin Metsän jatkuvan kasvatuksen yhdistys Silva ry:n toiminnanjohtaja Annukka Valkeapään ja Finsilva Oy:n toimitusjohtaja Juha Hakkaraisen. Kolmikko pureutuu pohtimaan, miten metsänomistajan tahtotilan toteutumista olisi parasta tukea metsänhoidon toimenpiteissä.

Luontolaatu 2030 -hankkeessa suunnitellaan nykyajan tarpeisiin vastaava luonnonhoidon laadun seurantajärjestelmä, joka tulisi tarjoamaan suomalaisten talousmetsien luonnonhoidon laatutasosta nykyistä kattavampaa ja luotettavampaa sekä vertailukelpoista tietoa metsäalan toimijoille. Luonnonhoidon laatumittareita tarvitaan, jotta metsäsektori pystyy vastaamaan entistä paremmin luontokadon pysäyttämisen haasteisiin. Yhtenäisellä seurantajärjestelmällä pystytään ylläpitämään tilannekuvaa talousmetsien luonnonhoidosta myös valtakunnallisesti.

Odotettu kirjauutuus Luontopäiväkirja on kertomus Katista, joka kulkee metsissä, soilla ja vesillä, tarkkailee luontoa ja pohtii sen arvoituksia. Anni Kytömäen teksti havainnoi ympäristön pieniä ihmeitä. Mari Tuomisen herkkä akvarellikuvitus täydentää tekstin.

Ulkoilumetsät kertoo esimerkiksi metsässä oleskelun hyvinvointivaikutuksista, kaupunkimetsien merkityksestä monimuotoisuudelle sekä ulkoilureittien kulumisesta.

Metsätalouskäytännöt ovat ratkaisevassa asemassa kallioiden luontotyyppien ja lajiston turvaamisessa. HardRock-hankkeen tuore "Kallioelinympäristöt metsänkäsittelyssä" -raportti kokoaa olemassa olevan tiedon kallioelinympäristöjen tilasta, tunnistamisesta ja käsittelystä. Raportti auttaa tekemään perusteltuja päätöksiä sekä metsäluonnon monimuotoisuuden että metsänomistajan talouden kannalta.

Metsäojitusten vaikutuksesta kuivahtaneiden suojelusoiden elinympäristön tilaa parannetaan palauttamalla sinne vesiä alueen ulkopuolelta. Hiili-Vespa-hankkeessa tutkitaan, mitä vaikutuksia vesienpalautuksesta on suojelualueeseen rajoittuvaan talousmetsään ja mikä on palautuksen merkitys alueen hiilensidonnan kannalta. Hanke toteutetaan viidellä pilottikohteella, joilla seurataan pohjaveden korkeutta, hiilidioksidi- ja metaanipäästöjä sekä puuston kasvua. Seurannalla saadaan tietoa siitä, miten vedenpalautus vaikuttaa suojelualueen välittömässä läheisyydessä olevan talousmetsän pohjaveden pinnankorkeuden kehittymiseen ja mitkä ovat sen vaikutukset talousmetsän puustoon, kasvillisuuteen ja hiilensidontaan. Tieto on tärkeä muun muassa neuvoteltaessa maanomistajan kanssa vesienjohtamismahdollisuuksista.

Metsäntuntijat-podcastin 5. jaksossa Tapion metsänhoitotiimin vetäjä ja metsänhoidon suositusten koordinaattori Kalle Vanhatalo, UPM:n metsänhoidon kehityspäällikkö Heli Viiri ja Ilmatieteen laitoksen tieteellinen johtaja Jari Liski keskustelevat metsätuhoista ja miten metsänomistajat voivat parhaiten varautua niihin. Metsänhoidon suosituksiin päivitetään parhaillaan keinoja metsätuhoriskien hallintaan ja tuhojen ennaltaehkäisyyn. Työtä koordinoi Tapio; Liski ja Viiri osallistuvat siihen metsänhoidon suositusten johto- ja ohjausryhmän jäseninä.

Mitä juuri nyt tulisi tietää EU:n vaikutuksista metsiemme käyttöön? Metsäntuntijat-podcastin 4. jaksossa Tapion johtava asiantuntija Kati Kontinen ja senior advisor Risto Päivinen saivat vieraakseen Finanssiala ry:n toimitusjohtaja Piia-Noora Kaupin ja Metsä Groupin yhteiskuntasuhdejohtaja Tomi Salon keskustelemaan EU:n lakialoitteiden ja strategiavalmisteluiden vaikutuksista Suomen metsätalouteen ja -teollisuuteen sekä suomalaisten tekemästä metsäpoliittisesta vaikuttamistyöstä EU:ssa.