Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry.

STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 17 jäsenliittoa ja noin 520 000 jäsentä. Visiomme on menestyvä Suomi, jossa yhteistyöllä rakennamme maailman parasta työelämää ja hyvinvointia. Olemme työssämme avoimia, oikeudenmukaisia, uudistusmielisiä ja rohkeita.

Tiedotteet
456
Valikko

STTK tyrmää aktiivimallit ja vaatii hallitusta lisäämään työvoimapalveluiden resursseja15.1.2018 14:15 | Tiedote

STTK:n hallitus kävi tänään perusteellisen ja kriittisen keskustelun vuoden alusta voimaan tulleesta aktiivimallista eikä tue sitä. - Aktiivimalli kohtelee erittäin epäoikeudenmukaisesti eri puolilla maata ja erilaisissa perhetilanteissa olevia työttömiä. Malli on epäonnistunut eikä STTK hyväksy sitä, puheenjohtaja Antti Palola toteaa. STTK vaatii, että hallituksen on otettava aivan uusi ote työttömille tarkoitettujen työvoimapalvelujen tarjoamiseen. - Kun työttömille asetetaan erilaisia – osin mahdottomia – velvoitteita hakea työtä, hallituksen on sitouduttava merkittävästi vahvistamaan työvoimapalveluita, luomaan kunnissa uusia työpaikkoja ja tarjoamaan työttömille uuteen työhön johtavaa työvoimakoulutusta, Palola esittää. Hallituksen on kerrottu valmistelevan jo uusia aktivointitoimenpiteitä, niin sanottua aktiivimalli kakkosta. - Mallista julkisuuteen tulleiden tietojen perustella se saa STTK:lta täystyrmäyksen. Aktiivimallia koskeva laki tuli voimaan kaikkien työmarkkinajärjestöje

STTK suhtautuu kriittisesti aktiivimalliin20.12.2017 15:03 | Tiedote

STTK on ollut mukana valtiosihteeri Martti Hetemäen kymmenen kohdan listan valmistelussa, jonka pohjalta on valmisteltu työttömyysturvan aktiivimalli. STTK suhtautui alun perin avoimesti aktiivimallin valmisteluun. - Tarkastelimme Hetemäen kymmenen kohdan listaa kuitenkin kokonaisuutena ja edellytimme tasapainoista kokonaisuutta. STTK asetti aktiivimallin ehdoksi sen, että nollatuntisopimusten työajan vakiintuminen ja työttömyysturvalla opiskelu olisivat edistyneet toivotulla tavalla. Näin ei kuitenkaan käynyt, johtaja Katarina Murto korostaa. Lopputulos ei ollut kokonaisuutena tasapainoinen ja tämän vuoksi eilen maan hallituksen hyväksymää aktiivimallia STTK ei hyväksy. - Malli heikentää työttömyysetuuden tasoa 65 maksupäivän jälkeen heillä, joilla edellytetty aktiivisuusvelvoite ei täyty. Se taas heikentäisi työttömän ennestään heikentynyttä taloudellista tilannetta. Ongelmana on myös tasaveroisten palveluiden saatavuus sekä työllistymismahdollisuudet eri alueilla Suomessa. STTK pitä

STTK: Sote-uudistuksen henkilöstöriskeihin ei ole varauduttu15.12.2017 11:20 | Tiedote

STTK on osittain tyytyväinen ehdotuksiin, joita nyt lausuntokierroksella ollut uudistettu sote-valinnanvapausmalli sisältää. - Yhtiöittämisvelvoitteen poistaminen on hyvä asia. Tosin nyt ehdotettu laaja asiakassetelimalli johtaisi osin samoihin vaikeuksiin kuin perustuslakiin törmännyt yhtiöittämispakko: palvelukokonaisuudet pirstoutuvat, säästötavoitteet karkaavat eikä integraation hyötyjä saada käyttöön, STTK:n sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntija Riitta Työläjärvi arvioi. Päätökset asiakassetelin laajuudesta ja kohdentamisesta on jätettävä maakunnille. Näin varmistetaan, että nyt toimivat erikoissairaanhoidon osiot eivät jatkossakaan vaarannu. Jättimäinen sote-uudistus tuo mukanaan henkilöstöriskejä, joihin ei toistaiseksi ole löydetty riittäviä ratkaisuja. - Henkilöstöä uhkaa työsuhteiden pirstoutuminen ja työehtojen heikentyminen. Oireellista on, että laajassa valinnanvapauslausunnon kyselylomakkeessa ei ole ainoatakaan kohtaa henkilöstövaikutuksista, Työläjärvi toteaa. Ki

STTK: Oppisopimuksella edistettävä nuorten työllistymistä, ei heikennettävä työntekijöiden suojaa14.12.2017 14:51 | Tiedote

Hallitus on antanut oppisopimuspaikkojen syntymistä koskevan esityksen eduskunnalle. STTK pitää tärkeänä, että erityisesti nuorten työllistymisen edistämiseksi oppisopimusmahdollisuuksia lisätään. - Koska oppisopimuksen käytön edistäminen on ennen kaikkea koulutuspoliittinen kysymys, ratkaisukeinoja ei pitäisi hakea työntekijän suojan heikentämisen kautta, STTK:n johtaja Katarina Murto korostaa.

STTK:n hallitus valitsi varapuheenjohtajat ja päätti puheenjohtajan työsuhteen ehdot13.12.2017 13:13 | Tiedote

STTK:n hallituksen järjestäytymiskokous valitsi varapuheenjohtajat seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Varapuheenjohtajiksi valittiin Millariikka Rytkönen (Tehy), Jorma Malinen (Ammattiliitto Pro), Silja Paavola (Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer) ja Maija Pihlajamäki (Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty). Hallitus päätti puheenjohtaja Antti Palolan työsuhteen ehdoista. Palkka on 15 000 euroa kuukaudessa. Puheenjohtajalla on puhelin- ja autoetu. Hänellä ei ole lisäeläkettä ja eläkeikä on voimassa olevien eläkelakien mukainen. Lisätietoja: puheenjohtaja Antti Palola, puhelin 040 509 6030.

STTK:n kysely: Suomalaiset eivät lämpene matalapalkkatyölle13.12.2017 10:00 | Tiedote

Tiedote, vapaa julkaistavaksi 13.12 klo 10.00. STTK:n teettämän kyselyn perusteella suomalaiset eivät kannata matalapalkkatyön lisäämistä. 79 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että työttömien ei tulisi ottaa vastaan kokoaikatyötä alle työehtosopimuksen mukaisen vähimmäispalkkatason. 75 prosenttia vastaajista ei myöskään itse ole valmis työskentelemään alle vähimmäispalkkatason. Tiedot ilmenevät Aula Researchin tekemästä kyselystä. STTK:n tänään järjestämässä keskustelutilaisuudessa teemana on matalapalkkatyö. - Työelämän muutos on kovaa ja se haastaa palkansaajaliikkeen edunvalvonnan. Suurimpia muutosvoimia tällä hetkellä ovat digitalisaatio ja tekoäly, jotka samanaikaisesti hävittävät perinteisiä ja luovat aivan uudenlaisia työpaikkoja. Työtehtävät, työn tekemisen tavat ja kokonaiset ammatit muuttuvat vauhdilla, puheenjohtaja Antti Palola tiivistää. Muutos ei aina ole myönteistä, mistä kertoo matalapalkkatyön lipuminen osaksi suomalaista työelämää. - STTK ei kannata matalapalkkat

Antti Palola jatkaa STTK:n puheenjohtajana12.12.2017 11:54 | Tiedote

Antti Palola jatkaa STTK:n puheenjohtajana. Hänen kautensa kestää joulukuuhun 2021 asti. Valinnan teki tänään kokoontunut STTK:n uusi edustajisto eikä Palolalla ollut vastaehdokkaita. Antti Palola (58) valittiin STTK:n puheenjohtajaksi neljä vuotta sitten. Hän on koulutukseltaan merikapteeni ja työskennellyt ennen STTK:ta muun muassa Palkansaajajärjestö Pardian puheenjohtajana ja Suomen Laivanpäällystöliiton varatoiminnanjohtajana. STTK nostaa edunvalvontansa ja yhteiskunnallisen vaikuttamistyönsä kärkihankkeiksi alkaneella edustajistokaudella työelämälainsäädännön, perusturvan uudistamisen, eläkeasiat, tasa-arvotyön ja hallitusohjelmavaikuttamisen. Antti Palola painottaa sopimusyhteiskunnan merkitystä muuttuvassa työmarkkinoiden toimintaympäristössä. - Keskusjärjestöt eivät näillä näkymin neuvottele työehdoista vaan se on liittojen työtä. Työmarkkinatoiminnassa paras tulos saavutetaan pitkäjänteisellä työskentelyllä, ei poukkoilulla tai riitelyllä. Muuttuvissakin oloissa uskon neuvott

Antti Koskela STTK:n ekonomistiksi11.12.2017 14:47 | Tiedote

STTK:n ekonomistiksi on valittu kauppatieteiden maisteri Antti Koskela. Koskela (29) työskentelee tällä hetkellä ekonomistina Palvelualojen ammattiliitto PAMissa. Aiemmin hän on työskennellyt muun muassa SDP:n eduskuntaryhmän talouspoliittisena asiantuntijana. Valinnan teki STTK:n työvaliokunta tänään. Antti Koskela aloittaa työnsä STTK:ssa alkuvuodesta 2018. Tehtävää haki yhdeksän henkilöä. Lisätietoja STTK:ssa: puheenjohtaja Antti Palola, puhelin 040 509 6030.

STTK selvitti: Selkeä enemmistö kannattaa sukupuolten välisen palkkaeron kaventamista31.10.2017 06:00 | Tiedote

Tiedote, vapaa julkaistavaksi 31.10. klo 06.00. STTK:n teettämän kansalaiskyselyn mukaan kolme neljäsosaa suomalaisista (76 %) on sukupuolten välisen palkkaeron kaventamisen kannalla. Kyselyn perusteella vain 16 prosenttia oli eri mieltä ja kahdeksan prosenttia ei ilmoittanut kantaansa. STTK:n yhtenä keskeisenä tavoitteena on palkkatasa-arvon edistäminen työelämässä. Tilastokeskuksen toisen vuosineljänneksen ansiotasoindeksin mukaan naisten keskiansiot ovat tänä vuonna keskimäärin 83,4 prosenttia miesten keskiansioista. Ero on sama kuin viime vuonna. Sukupuolten välinen palkkaero on kaventunut hyvin hitaasti viime vuosina Suomessa. - Tarvitsemme useita samanaikaisesti vaikuttavia keinoja, joilla palkkatasa-arvoa voidaan edistää. Palkkaeroja ei voi hyväksyä, sillä niillä on vaikutus naisten heikomman ansiokehityksen ohella myöhemmin esimerkiksi heikompaan eläkekertymään, STTK:n johtaja Katarina Murto korostaa. STTK pitää palkkojen nykyistä laajempaa avoimuutta tärkeänä keinona palkkatas

STTK: Perhevapaauudistus valmisteltava huolella18.10.2017 11:23 | Tiedote

Tiedote STTK:n hallitus käsitteli tänään perhevapaauudistusta. Järjestö pitää myönteisenä, että uudistustyö on vihdoin lähtenyt liikkeelle, mutta lopputuloksen kanssa ei pidä hätiköidä. - Tarvitaan vaikuttava, ei kosmeettinen uudistus. Uudistuksen vaikutusarviot on tehtävä huolella, puheenjohtaja Antti Palola tiivistää. STTK:lle keskeisiä tavoitteita ovat palkka- ja muun työelämän tasa-arvon edistäminen sekä naisten työmarkkina-aseman ja urakehityksen parantaminen. Perhevapaauudistuksessa on lähtökohtana oltava työn ja perheen yhteensovittaminen, lasten ja perheiden hyvinvointi sekä joustavia vaihtoehtoja tarjoava järjestelmä. - Jotta isät voisivat jatkossa pitää enemmän perhevapaita, vain isille kohdistettavien kiintiöiden kasvattaminen on välttämätöntä. Vanhemmuudesta aiheutuvien kustannusten on jakauduttava tasaisemmin nais- ja miesvaltaisten alojen kesken. Uudistuksen tulisi mahdollistaa myös nykyistä laajempi osa-aikatyö, Palola linjaa. STTK arvioi, että harvasta asiasta vallitsee

STTK Unelmien työpäivänä: Työhyvinvoinnin merkitys oivallettu, mutta vielä riittää tehtävää5.10.2017 07:00 | Tiedote

Tiedote Tänään vietetään ensimmäisen kerran valtakunnallista Unelmien työpäivää, jonka tavoitteena on työhyvinvoinnin edistäminen. Kyseessä on pop up –tapahtuma, johon kuka tahansa voi osallistua. STTK on tyytyväinen, että työhyvinvointi on noussut vahvasti yhteiskunnalliseen keskusteluun. - Työhyvinvoinnin merkitys tuottavuuden, työkyvyn ja työurien pidentämisen kannalta on oivallettu laajasti. Pitäisi muistaa, että työhyvinvointi kumpuaa usein aivan pienistä arjen teoista, myönteisestä ilmapiiristä, kommunikaatioista ja yhdessä tekemisen ilosta. Jokainen voi omalla asenteellaan ja käyttäytymisellään vaikuttaa työyhteisön draiviin ja jokainen on siitä vastuussa, STTK:n johtaja Katarina Murto muistuttaa. Yhteistoiminta on avainasemassa työhyvinvoinnin edistämisessä. STTK esittää yhteistoimintalain kokonaisuudistusta, sillä nykyinen on käytännössä irtisanomislaki eikä auta kehittämään yhteistoimintaa työpaikoilla. - Lain painopistettä on siirrettävä jatkuvan vuorovaikutuksen ja aidon yh

STTK:n Katarina Murto: Henkilöstön edustajien roolia vahvistettava ja yt-laki uudistettava21.9.2017 10:13 | Tiedote

Työelämän muutos on rajua. Robotisaatio, automatisaatio ja tekoäly ravisuttavat työpaikkoja ja työtehtäviä. Muutoksia ennakoimalla myös niihin sopeutuminen helpottuu. - Työpaikkojen arjessa henkilöstön edustajien merkitys kasvaa. Tulevaisuudessa henkilöstön edustajien pitäisikin olla enemmän kehittäjiä, vuoropuhelun edistäjiä, vaikuttajia, neuvottelijoita ja ennakoijia – ei pelkästään riidan ratkojia, STTK:n johtaja Katarina Murto korostaa. Murto avasi tänään STTK-laisten henkilöstön edustajien seminaarin Helsingissä. Tapahtuman teemana on Uuden ajan henkilöstön edustaja. STTK:n uusimman henkilöstön edustajille suuntaaman barometrin perusteella työnantajien halukkuus edistää yhteistoimintaa on vähentynyt. - Tämä on aivan väärä suunta tilanteessa, jossa työpaikkojen on uudistuttava ja tavoiteltava tuottavuuden kasvua. Esimerkiksi työhyvinvoinnin edistäminen on välttämätöntä, jotta työurat pitenisivät ja osaaminen työelämän muutoksissa voidaan varmistaa, Murto korostaa. STTK on aiemmin t

STTK:n hallitus: Työaikalakiesityksen lykkääminen sotkee työmarkkinaneuvotteluita20.9.2017 11:15 | Tiedote

STTK:n hallitus lähettää tiukat terveiset maan hallitukselle päätöksestä siirtää esitys uudesta työaikalaista ensi kevääseen. - Lain lykkääminen sotkee ikävällä tavalla käynnissä olevia työmarkkinaneuvotteluita. Liittojen pitäisi syksyn aikana solmia työ- ja virkaehtosopimuksia vailla käsitystä siitä, missä muodossa riitaisa työaikalakiesitys lopulta etenee eduskunnan käsittelyyn. Tämä heikentää sopimisen ilmapiiriä, puheenjohtaja Antti Palola toteaa. STTK painottaa, että liittojen on voitava luottaa siihen, että uusi työaikalakiesitys on tasapainoinen kokonaisuus. - Nyt tätä luottamusta ei ole, kun keskeiset työaikalain sisällöt ovat avoimia, Palola korostaa. STTK:n hallitus ei näe perusteita lakivalmistelun lykkäämiselle ja maan hallituksen olisikin pitänyt tehdä keskeiset linjaukset jo nyt. - Pahimmassa tapauksessa tässä synnytetään uutta riitaa työmarkkinajärjestöjen ja hallituksen välille, Palola pohtii. STTK korostaa uuden työaikalain tarvetta. - Laki tarvitaan vastaamaan muuttuv

STTK: Työllisyysasteen nostamiseen olisi tarvittu lisää panoksia31.8.2017 14:26 | Tiedote

Tiedote, vapaa julkaistavaksi Toimihenkilökeskusjärjestö STTK katsoo, että hallituksen budjettiriihessä saavutettiin palkansaajien kannalta myönteisiä päätöksiä. Etenkin pitkään toivottu perhevapaauudistuksen edistyminen on hyvä asia. - Perhevapaauudistuksen valmistelu on askel oikeaan suuntaan erityisesti naisten työllisyysasteen ja tasa-arvon kannalta. On hyvä asia, että tässä päästään vihdoinkin eteenpäin, STTK:n pääekonomisti Ralf Sund kiittelee. Hallituksella olisi ollut mahdollisuus käyttää taloustilanteen suomaa tilannetta panostamalla enemmän sellaisiin kohteisiin – ja vain sellaisiin – jotka pienentävät kestävyysvajetta. Näitä olisivat olleet tutkimus- ja tuotekehittelyyn ja koulutukseen tehtävät lisäpanostukset sekä aktiivisen työvoimapolitiikan tehostaminen. - Mahdollisuuden vähentää Suomen velkaantumista pitkällä aikavälillä hallitus jätti käyttämättä. Aktiivisen työvoimapolitiikan osalta tehtiin useita oikeansuuntaisia päätöksiä, kuten työnhakijan oikeus käyttää työttömyys

STTK: Suomalaiset kokevat saavansa vastiketta maksamilleen veroille28.8.2017 09:58 | Tiedote

Tiedote, vapaa julkaistavaksi Suomalaiset kokevat saavansa vastinetta maksamilleen veroille, selviää STTK:n teettämästä kyselystä. Tyytyväisyyttä verojen vastineelle koetaan laajasti eri tulo- ja ikäryhmissä, etenkin toimihenkilöiden keskuudessa. Vain 3 prosenttia vastaajista ilmoitti, että ei koe lainkaan saavansa vastiketta maksamilleen veroille. - Tulokset vahvistavat käsitystä, että ajoittaisesta valituksesta huolimatta kansalaiset kokevat julkisen sektorin toimivan pääsääntöisesti kustannustehokkaasti. Julkisen sektorin palkansaajat voivat perustellusti tulkita tulokset kiitoksena ja kannustuksena, kommentoi kyselyn tuloksia STTK:n pääekonomisti Ralf Sund. Kyselyyn vastanneista puolestaan 68 prosenttia katsoi, että veronmaksukyvyn tulisi vaikuttaa nykyistä enemmän veronmaksuun. Näin koettiin varsin laajalti eri tulo- ja ikäryhmissä, myös 4000 – 6000 euroa kuukaudessa ansaitsevien keskuudessa. Vasta yli 6000 euroa kuukaudessa ansaitsevat kokevat, että veronmaksukyvyn ei tulisi vaik

STTK:n hallitus: Tuloverokevennyksillä ja palkankorotuksilla vauhditetaan työllisyyttä ja ostovoimaa23.8.2017 11:10 | Tiedote

STTK:n hallituksen mielestä palkansaajien tuloverotuksen kiristyminen on estettävä vuoden 2018 veroratkaisuilla. - Kilpailukykysopimuksessa sovittu työttömyysvakuutus- ja työeläkemaksun korotus kiristää verotusta ensi vuonna noin 0,4 prosenttia. Se on kompensoitava tuloveroalennuksella, joka tukee myönteistä ostovoiman kehitystä, puheenjohtaja Antti Palola toteaa. STTK:n hallitus esittää veroalennuksen tasoksi 200 – 300 miljoonaa euroa, ja se on kohdistettava pieni- ja keskituloisiin. - Kilpailukykysopimuksen aiheuttama verokompensaatio olisi 400 miljoonaa, mutta maltillisempi kevennys huomioi suhdannetilanteen ja julkisen sektorin rahoitustarpeen. Tuloveroalennukset loisivat osaltaanmyönteisen ilmapiirin syksyn palkkaneuvotteluihin, jotka käydään liittokohtaisesti. Vahvana julkisen sektorin keskusjärjestönä STTK kuitenkin korostaa, että kevennyksistä aiheutuvat kustannukset on kompensoitava täysimääräisinä kunnille, jotta julkisten palveluiden työntekijöiden riittävyys sekä palveluide

STTK: Yritystukirahoista siivu työllisyyden parantamiseen9.8.2017 17:59 | Tiedote

Tiedote, vapaa julkaistavaksi Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n mielestä valtiovarainministeriön talousarvioesitys on päälinjaltaan oikea, mutta olennaiset yksityiskohdat kuten veroratkaisut jäivät budjettiriiheen. Palkansaajien kannalta olisi olennaista, että tuloverotuksen kiristyminen estetään vuoden 2018 veroratkaisuilla. Työttömyysvakuutusmaksun ja työeläkemaksun nostot kiristävät palkansaajien verotusta noin 0,4 prosenttia. Tämän nousun eliminointi edellyttää noin 400 miljoonan käyttämistä tuloveroalennuksiin. - Ministeriön esityksessä on asia jäänyt ratkaisematta. Täysimittainen kompensointi olisi tärkeää monesta syystä. Se on kiky-sopimuksen mukaista, se turvaa ostovoiman myönteistä kehitystä omalta osaltaan ja se luo työehtosopimuksien sopimiselle otollista maaperää. Ministeriön esityksestä puuttuu myös yritystukien leikkaaminen ja näiden varojen uudelleensuuntaaminen, STTK:n pääekonomisti Ralf Sund korostaa. Työllisyysasteen nosto on – aivan oikein - hallituksen päätavoite. T

  • 1
  • 2
  • 3
  • 4
  • 5
  • Viimeinen
  • >>

STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 17 jäsenliittoa ja noin 520 000 jäsentä. Visiomme on menestyvä Suomi, jossa yhteistyöllä rakennamme maailman parasta työelämää ja hyvinvointia. Olemme työssämme avoimia, oikeudenmukaisia, uudistusmielisiä ja rohkeita.