Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry.

STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 17 jäsenliittoa ja noin 505 000 jäsentä. Visiomme on menestyvä Suomi, jossa yhteistyöllä rakennamme maailman parasta työelämää ja hyvinvointia. Olemme työssämme avoimia, oikeudenmukaisia, uudistusmielisiä ja rohkeita.

Tiedotteet
523
Valikko

Työllisyyden vahvistaminen tarvitsee kestävää politiikkaa ja toimivaa vuoropuhelua8.4.2019 13:30:22 EEST | Tiedote

Tämä viikko päättyy eduskuntavaalipäivään. Suomi ja suomalainen työelämä ovat suurten muutosten äärellä. STTK:n hallitus on tyytyväinen siihen, että päättyvän hallituskauden aikana työllisyysaste on kehittynyt myönteisesti ja tällä tiellä meidän on jatkettava. - Työllisyyden parantamiseksi ei kuitenkaan tarvita tehottomia temppuja vaan kestävää ja oikeudenmukaista politiikkaa, puheenjohtaja Antti Palola korostaa. STTK:n hallitus toivoo seuraavalta hallitukselta parempaa ymmärrystä työmarkkinatoiminnasta sekä kolmikantaisen valmistelun ja sopimusyhteiskunnan merkityksestä. - Työelämän epävarmuuksien vähentäminen ja myönteisen työelämäkuvan luominen erityisesti nuorille on tärkeää työllisyyden, työssä jaksamisen, työurien pidentymisen ja työelämän tasa-arvon kannalta. Työmarkkinaosapuolten ja hallituksen välillä tarvitaan avointa ja edistyksellistä vuoropuhelua siitä riippumatta, mitkä puolueet hallituksen muodostavat, Palola sanoo. Työllisyysasteen nostaminen edellyttää sekä rakenteelli

STTK: Syntyvyyden lasku ei aiheuta välittömiä muutospaineita eläkejärjestelmään19.3.2019 09:15:33 EET | Tiedote

Eläketurvakeskus (ETK) on päivittänyt pitkän aikavälin laskelmansa lakisääteisten eläkkeiden kehityksestä. Laskelmien perusteella eläkkeiden rahoitusnäkymät ovat lähivuosikymmeninä vakaat, mutta pidemmällä aikavälillä alhainen syntyvyys vaikeuttaa eläkkeiden rahoitusta. STTK korostaa vastuullista, sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden turvaavaa eläkepolitiikkaa. Puheenjohtaja Antti Palola muistuttaa, että eläkejärjestelmän kestävyyteen keskeisesti vaikuttavia tekijöitä ovat paitsi syntyvyys, myös väestön ikääntyminen, työllisten määrä ja pitkän aikavälin sijoitustuotot. - Syntyvyyden lasku on huolestuttavaa, mutta se ei aiheuta välittömiä muutostarpeita työeläkejärjestelmään eikä hätiköityjä päätöksiä järjestelmän uudistamiseksi ole tarpeen tehdä. Syntyvyyden laskun syitä on kuitenkin analysoitava tarkasti. Voimassa olevan eläkeuudistuksen valmistelussa näin suurta syntyvyyden laskun muutosta ei kyetty arvioimaan. Työeläkemaksuista on sovittu vuoteen 2021 asti. - ETK on laskelmissaan

STTK: Sopimusjärjestelmää kehitettävä nykyjärjestelmän pohjalta, työehtojen vähimmäissuoja turvattava16.3.2019 12:38:34 EET | Tiedote

Yleissitovuudesta ja paikallisesta sopimisesta on viime vuosien aikana käyty kiivastakin keskustelua. On selvää, että sopimusjärjestelmää on kehitettävä vastaamaan työmarkkinoiden ja työelämän muutoksia. -Työ- ja virkaehtosopimukset ja yleissitovuus ovat toimivia järjestelmiä turvaamaan työntekijöiden vähimmäisehdot laajasti. Alakohtaiset sopijaosapuolet kykenevät neuvotellen ja sopien löytämään alalle parhaiten sopivat ratkaisut sekä sopimaan paikallisen sopimisen mahdollisuuksista ja laajentamisesta huomioiden alalle sovitut työehdot kokonaisuudessaan, STTK:n johtaja Katarina Murto sanoo. Yleissitovuuden rajoittaminen tai poistaminen merkitsisi sitä, että järjestäytymättömässä kentässä vähimmäisehdot määräytyisivät sekä lainsäädännön kautta että työpaikkatasolla sopien. - Työehtosopimuksissa muun muassa sovitut lomarahat, vanhempainvapaan ja tilapäisen hoitovapaan palkat, pidemmät lomat sekä palkankorotukset eivät automaattisesti ulottuisi enää järjestäytymättömien yritysten työnteki

STTK selvitti: Enemmistö kansanedustajaehdokkaista laajentaisi työnantajan velvoitetta työntekijöiden osaamisen kehittämiseksi14.3.2019 11:36:00 EET | Tiedote

Tiedote Selkeä enemmistö (63 %) STTK:n kyselyyn vastanneista kansanedustajaehdokkaista olisi valmis laajentamaan työnantajan velvoitetta työntekijöiden osaamisen kehittämiseksi. Vastaajista 44 prosenttia on valmis laajentamaan velvoitetta jonkin verran, 19 prosenttia haluaisi laajentaa sitä selvästi. Puheenjohtaja Antti Palolan mielestä työantajan velvoitteiden lisääminen on välttämätöntä, jotta mahdollisuus osaamisen päivittämiseen toteutuisi työelämässä aidosti. - STTK:n vuoden 2018 jäsenkyselyyn vastanneista 53 prosentilla ei ollut mahdollisuutta osallistua työnantajan järjestämään koulutukseen edellisen vuoden aikana. 45 prosenttia koki, että koulutus ei ollut riittävää oman osaamisen ylläpitämiseksi. Myös koulutuksen kasautuminen on ongelma. Jos haluamme nostaa kaikkien työikäisten suomalaisten osaamista, seuraavalla hallituskaudella on käynnistettävä merkittäviä toimenpiteitä, Palola toteaa. STTK haluaa luoda koulutukselle vaalikauden ylittävä visio ja strategia. - Koulutuksen ta

STTK:n hallitus: Palkkaratkaisulla vahvistettava ostovoimaa12.3.2019 10:47:04 EET | Tiedote

STTK:n hallitus keskusteli valmistautumisesta ja tavoitteista seuraavalle työ- ja virkaehtosopimusten neuvottelukierrokselle kevätseminaarissaan Kirkkonummella. - Hajautetulla liittokierroksella perinteisen palkka- ja veropolitiikan yhteensovittaminen on erittäin vaikeaa. Siksi palkkaratkaisuilla on aiempaa suurempi merkitys ostovoiman ja ansiokehityksen turvaamisessa, puheenjohtaja Antti Palola korostaa. Hajautettu liittokierros asettaa haasteita koordinaatiolle. Sopimuskaudet päättyvät yli vuoden kestävällä ajanjaksolla. Tämä tarkoittaa, että ”yleistä linjaa” ei ole ja on vaikea määritellä, mitä sillä ylipäätään tarkoitetaan. - Liittokierroksella toimialakohtaiset tilanteet on huomioitava aiempaa paremmin. Yhteistyötä ja avointa tiedonkulkua kuitenkin tarvitaan. STTK pitää tärkeänä, että tulevaisuuden sopimusmallista ollaan valmiita käymään laajaa keskustelua. STTK:n liitot korostavat, että myös liittokierroksilla on edistettävä palkkatasa-arvoa. Liittojen mielestä palkka-avoimuutta

STTK selvitti: Enemmistö kansanedustajaehdokkaista edistäisi palkka-avoimuutta8.3.2019 09:10:00 EET | Tiedote

Selkeä enemmistö STTK:n kyselyyn vastanneista kansanedustajaehdokkaista on palkka-avoimuuden kannalla. 76 prosenttia vastaajista on avoimuuden edistämisen kannalla palkkaerojen korjaamiseksi. 47 prosenttia kansanedustajaehdokkaista kannattaa sanktioita yrityksille, jotka eivät maksa miehille ja naisille samaa palkkaa samanarvoisesta työstä. Kyselyyn vastasi 406 ehdokasta. STTK:n mielestä palkka-avoimuutta lisäämällä edistetään sukupuolten välistä palkkatasa-arvoa, korjataan perusteettomia palkkaeroja ja edistetään myös paikallista palkoista sopimista. - Palkka-avoimuutta on edistettävä vaiheittain. Henkilöstön edustajalla olisi oltava oikeus saada yksilöidyt palkkatiedot koko työpaikan henkilöstöstä. Avoimuus lisäisi luottamusta ja edistäisi myös palkankorotuksista sopimista työpaikkatasolla. Perusteettomiin palkkaeroihin on käytännössä erittäin hankala puuttua, jos työpaikalla ei ole riittävää tietoa palkoista, johtaja Katarina Murto korostaa. Myös nykyistä avoimemmat tulos- ja bonusp

STTK: Lakiuudistus tukee työn ja vapaa-ajan yhteensovittamista, raskasta jaksotyötä ei pidä laajentaa7.3.2019 09:50:46 EET | Tiedote

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan mietintö työaikalain uudistamisesta on valmistunut ja siirtyy seuraavaksi eduskunnan täysistuntoon. STTK on pitänyt työaikalain uudistamista tarpeellisena, jotta laki vastaisi nykyistä paremmin työelämän muutoksiin. Lakimies Inka Douglasin mielestä mietinnössä on hyviä ja huonoja puolia, mutta työntekijän työaikasuojelu toteutuu vain osittain. - On hyvä, että lain soveltamisala säilyy laajana. Se on tärkeää työntekijän työaikasuojelun toteutumisen varmistamiseksi. Perusteluita sen rajoittamiseksi ei ole, Douglas sanoo. Myönteistä esityksessä ovat joustomahdollisuudet, eli liukuvaa työaikaa koskevat tuntimäärien lisäykset, työaikapankki ja uusi joustotyömalli. - Ne mahdollistavat paremman työn ja muun elämän yhteensovittamisen. Ne kuitenkin edellyttävät myös työajan täsmällistä seurantaa liiallisen kuormituksen ehkäisemiseksi, Douglas korostaa. Paikallista sopimista koskevat säännökset säilyvät ennallaan, mitä STTK pitää hyvänä. - Jaksotyön käyttöalaa e

MEDIAKUTSU: STTK:n naistenpäivä - Palkkasalaisuudesta palkka-avoimuuteen4.3.2019 13:15:00 EET | Kutsu

Perjantai 8.3.2019 klo 8.30‒10.00 Helsingin Musiikkitalo, Musiikkitalon Ravintola (sisäänkäynti Kansalaistori 2 G) Naistenpäivän tilaisuudessamme keskustellaan tänä vuonna palkka-avoimuudesta. Aihe on tärkeä, sillä sukupuolten välinen palkkaero on Suomessa yhä Euroopan suurimpia. Tervetuloa kuuntelemaan ja keskustelemaan kanssamme siitä, miten palkka-avoimuuden avulla voidaan edistää palkkatasa-arvoa. Paneelikeskustelussa pohditaan myös mitä mahdollisia riskejä palkka-avoimuuteen liittyy ja millaisia kokemuksia siitä on muista Pohjoismaista. Ohjelma klo 8.30 Aamiaisbuffet tarjolla klo 9.00 Avauspuheenvuoro Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko Paneelikeskustelu Jukka Maarianvaara, tasa-arvovaltuutettu Mika Maliranta, tutkimusjohtaja, ETLA Kristiina Markelin, henkilöstöjohtaja, Handelsbanken Elina Pylkkänen, johtaja, Palkansaajien tutkimuslaitos Paneelin vetäjänä toimii toimittaja Eeva Lehtimäki. klo 10.00 Tilaisuuden päätössanat STTK:n puheenjohtaja Antti Palola Ilmoittautumi

STTK: EU:n ja Suomen otettava johtava rooli ilmastopolitiikassa - Eduskuntavaaliehdokkaat haluavat Suomen täyttävän kansainväliset velvoitteensa27.2.2019 10:00:00 EET | Tiedote

STTK:n teettämän kyselyn mukaan 54 prosenttia eduskuntavaaliehdokkaista haluaa Suomen täyttävän ilmastonmuutoksen torjuntaan liittyvät kansainväliset velvoitteensa määräajassa. Ehdokkaista 27 prosenttia haluaa, että asetetut tavoitteet saavutetaan määräaikaa nopeammin. Vain 8 prosenttia katsoo, että Suomen ei tulisi ollenkaan pyrkiä saavuttamaan asetettuja tavoitteita. Jos Suomi haluaa toteuttaa allekirjoittamansa Pariisin sopimuksen velvoitteet, hiilidioksidipäästöjä tulisi vähentää 60 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990-tasosta. Vuoteen 2035 mennessä päästöjä tulee vähentää 70-90 prosenttia ja hiilineutraalius tulee saavuttaa 2030-luvun kuluessa. - Suomen seuraavan hallituksen agendalle tulee Pariisin ilmastosopimuksen ja sen tavoitteiden väliarviointi. Suomen on varmistettava oma kilpailukykynsä ja parhaiten se onnistuu pyrkimällä aktiivisesti ilmastonmuutoksen torjunnan edelläkävijäksi. Meidän on myös varmistettava, että Euroopan unioni ottaa kansainvälisessä ilmastopoliti

STTK: Sosiaaliturvauudistus käyntiin palvelut edellä25.2.2019 14:00:28 EET | Tiedote

Tiedote, vapaa julkaistavaksi Palvelulähtöinen sosiaaliturvauudistus saa laajaa kannatusta eduskuntavaaliehdokkailta. STTK:n vuoden alussa teettämän kyselyn mukaan eduskuntavaaliehdokkaat kannattavat laajasti sosiaaliturvan uudistamista palvelulähtöiseen suuntaan. Sosiaaliturvan uudistamista palvelulähtöiseen suuntaan pitää erittäin tärkeänä 44 prosenttia ja jokseenkin tärkeänä 47 prosenttia ehdokkaista. Palvelulähtöisyyden tärkeyttä korostavat eduskuntavaaliehdokkaat yli puoluerajojen. Kyselyyn vastasi yhteensä 406 eduskuntavaaliehdokasta. - Kysely osoittaa varsin selvästi, että palvelulähtöinen sosiaaliturvauudistus nauttii laajaa kannatusta eri puolueiden keskuudessa. STTK on julkaissut oman kannustinmallinsa sosiaaliturvan uudistamiseksi, jonka mukaan uudistus tulisi aloittaa nimenomaan palvelujärjestelmän sekä työttömyysturvan perusturvan uudistuksella, STTK:n johtaja Katarina Murto painottaa. Kyselyn mukaan ehdokkaat kannattavat laajasti etuusjärjestelmän selkeyttämistä ja henkil

MEDIAKUTSU: Ilmastokestävän talouspolitiikan aika - riittääkö Suomessa työtä ja hyvinvointia 2035?25.2.2019 13:40:00 EET | Kutsu

MEDIAKUTSU: Ilmastokestävän talouspolitiikan aika - riittääkö Suomessa työtä ja hyvinvointia 2035? Ilmastonmuutos vaikuttaa talouden rakenteisiin, työllisyyteen, sääntelyyn ja verotukseen. Millä keinoin Suomi siirtyy muutoksen torjunnassa edelläkävijöiden joukkoon? Miten varmistetaan, että muutos on mahdollisimman hallittu ja oikeudenmukainen kaikille? Mitä se tarkoittaa kansantalouden kestävyydelle? Näistä teemoista keskustellaan STTK:n talouspoliittisessa seminaarissa. Aika: Ke 27.2.2019 klo 9.00-11.00 Paikka: Pörssitalo, Pörssisali, 2. krs Fabianinkatu 14, Helsinki Ohjelma klo 8.30 Aamiainen tarjolla (Linnanpiha, katutaso) klo 9.00 Seminaarin avaus, Antti Palola, STTK:n puheenjohtaja klo 9.05 Keynote speaker, Olli Rehn, Suomen Pankin pääjohtaja Keynote speaker, Topi Manner, Finnairin toimitusjohtaja klo 10.00 Paneelikeskustelu Antero Vartia, kansanedustaja, Vihreät Elina Pylkkänen, johtaja, Palkansaajien tutkimuslaitos Jaana Kurjenoja, pääekonomisti, Kaupan Liitto Ralf Sund, pääekon

STTK: Eläkejärjestelmien yhdistämisessä varmistettava kuntahenkilöstön lisäeläketurva19.2.2019 14:42:37 EET | Tiedote

Kunnallisen ja yksityisen sektorin eläkejärjestelmien erillisyyttä selvittänyt työryhmä on luovuttanut raporttinsa. Eläkejärjestelmien yhdistäminen on työryhmän mukaan mahdollista ja tarkoituksenmukaista. Jos yhdistäminen toteutuu, kunta-alan työntekijät vakuutettaisiin yhdistämisen jälkeen työntekijän eläkelain (TyEL) mukaisesti. STTK on kunnallisen ja yksityisen sektorin eläkejärjestelmien yhdistämisen kannalla ja pitää yhdistämistä perusteltuna. - Yhdistämisellä parannettaisiin muun muassa eläkejärjestelmän ja eläkkeiden rahoituspohjan vakautta varsinkin toimintaympäristön muutosten ja tulevaisuuden riskien varalta. Jatkovalmistelussa on silti täsmennettävä useita yksityiskohtia. Yhdistämisen valmistelu on tehtävä huolellisesti ja valmistelulle varattava riittävä aika, lakimies Samppa Koskela sanoo. STTK korostaa, että ansaittuja eläkeoikeuksia ja eläketurvan tasoa ei muutoksen yhteydessä saa heikentää. - Kunta-alan henkilöstön nykyinen oikeus kunnallisen eläkejärjestelmän lisäeläke

STTK laski: Palkansaaja on tänään tienannut pörssijohtajan päiväpalkan18.2.2019 06:00:00 EET | Tiedote

Tiedot vuodelta 2017 osoittavat, että palkansaaja on 18. helmikuuta tienannut pörssiyhtiön toimitusjohtajan päiväpalkan verran. Vuonna 2017 tähän tarvittiin 34 työpäivää kun vuotta aiemmin suhdeluku oli 33 päivää. STTK on jo useamman vuoden seurannut, miten suurten pörssiyhtiöiden toimitusjohtajien ja palkansaajien välinen ansioiden suhde kehittyy. Seuranta on saanut alkunsa vastaavasta ”Fat Cat Daystä”. STTK:n laskelmat perustuvat yhtiöiden julkisiin vuosikertomuksiin ja tilastokeskuksen tietoihin. Suurten yhtiöiden toimitusjohtajien kokonaisansiot olivat vuonna 2017 yhteensä 1 600 704 miljoonaa euroa kun vastaavana aikana yksityisen sektorin palkansaaja tienasi 40 250 euroa. STTK:n tuoreessa jäsenbarometrissä kysyttiin, mitä asioita jäsenet pitävät tärkeimpinä tulevassa edunvalvonnassa. Peräti 97 prosenttia vastaajista pitää edunvalvonnassa tärkeänä palkkoja ja palkitsemista. Jäseniltä kysyttiin myös tuloeroista. 35 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että tuloeroja pitää pienentä

STTK:n hallitus: Vanhustenhoito ei parane puheilla vaan rahalla11.2.2019 14:09:10 EET | Tiedote

Vanhustenhoidosta, sen puutteista ja laiminlyönneistä käydään parhaillaan vilkasta yhteiskunnallista keskustelua. Aiheesta keskusteltiin tänään myös STTK:n hallituksessa. STTK:n terveys- ja sosiaalialan liittojen piirissä vanhustenhoidon ongelmat on tunnistettu, tiedetty ja niistä on raportoitu vuosikausia. - Vanhusten, hoitohenkilökunnan ja läheisten hoitolaitoksissa, sairaaloissa ja kotihoidossa kohtaamiin ongelmiin on suhtauduttu liian välinpitämättömästi. STTK:n viesti päättäjille on selkeä; ongelmien korjaaminen vaatii lisää resursseja ja ilman rahaa mikään ei muutu, puheenjohtaja Antti Palola tiivistää. STTK korostaa, että julkinen tai yksityinen vanhustenhoito ei itsessään ole hyvää tai huonoa. - Hyvä hoito perustuu riittäviin resursseihin, joiden pohjalta rakennetaan hyvää johtamista, mitoitetaan henkilöstö riittävällä tavalla, kohdennetaan henkilöstö oikein ja varaudutaan yllättäviin tilanteisiin. Suomessa tarvitaan sekä julkista, yksityistä että kotona tapahtuvaa hoitoa, mutt

STTK: Kasvu ja työllisyys kestävyysvajeen sijaan talouspolitiikan ohjenuoraksi4.2.2019 11:29:30 EET | Tiedote

Tiedote Valtiovarainministeriö on julkaissut arvionsa tulevan vaalikauden talouskehityksestä ja haasteista. STTK:n mielestä on erittäin tärkeää arvioida ja käydä vuoropuhelua tulevan politiikan sisällöistä. - Raportti on tasapainoinen kokonaisuus ja hyvä pohja seuraavan hallituksen politiikan lähtökohdiksi. Painotuksen soisi kuitenkin olevan enemmän kehittämistoimissa kuin leikkauksissa. Suomi poikkeaa muista EU-maista siinä, että kestävyysvajetta käytetään talouspolitiikan määrittäjänä. Kestävyysvaje on tämänkin puheenvuoron taustalaskelmien ytimessä. Laskelmiin sisältyy paljon laskennallista epävarmuutta ja siksi kestävyysvajeeseen kiinnittyminen lukitsee talouspoliittista liikkumavaraa, pääekonomisti Ralf Sund arvioi. Kokonaissopeutuksen määrä asettuu seitsemään miljardiin euroon. Osa esitetään katettavaksi nopeavaikutteisilla menosäästöillä tai veronkorotuksilla, osa katettaisiin kasvua ja työllisyyttä tukevilla toimilla ja loppu arvioidaan saavutettavan sote-uudistuksella. - STTK:

STTK: Sosiaali- ja terveyspolitiikka, työllisyys ja osaaminen kiinnostavat äänestäjiä21.1.2019 13:59:34 EET | Tiedote

STTK: Sosiaali- ja terveyspolitiikka, työllisyys ja osaaminen kiinnostavat äänestäjiä Tiedote Seuraavan hallituksen tärkeimpinä kehittämiskohteina pidetään sosiaali- ja terveyspolitiikkaa (52 %), työllisyyttä (43 %) sekä koulutusta- ja osaamista (42 %). Neljänneksi tärkein teema on talous- ja veropolitiikka (39 %). Kolmannes (30 %) nostaa ympäristö- ja ilmastopolitiikan tärkeimpien kehittämiskohteiden joukkoon. STTK:n viime syksynä Aula Researchilla teettämään kyselyyn vastasi yli 2 000 suomalaista. STTK:n hallituksen mielestä sosiaali- ja terveyspolitiikan, työllisyyden sekä koulutuksen ja osaamisen sijoittuminen kärkeen kertovat vastaajien huolista ja odotuksista. Tämä on hyvä pitää mielessä, vaikka juuri tällä hetkellä yhteiskunnallinen keskustelu pyörii vahvasti maahanmuuton ja siihen liittyvien ikävien tapahtumien ympärillä. - Suomalaiset odottavat, että seuraava hallitus vie keskeiset rakenteelliset uudistukset maaliin ja luo edellytykset hyvälle työllisyyskehitykselle suhdanteis

STTK: Perhevapaauudistus käyntiin tasa-arvo ja joustavuus edellä8.1.2019 10:56:25 EET | Tiedote

STTK esittää, että perhevapaauudistus on laitettava liikkeelle heti seuraavan hallituskauden alussa. Uudistus on valmisteltava kolmikannassa ja sille on varattava riittävä aika. Johtaja Katarina Murron mielestä pienillä muutoksilla ei saada aikaan tarpeeksi vaikuttavaa uudistusta. - Perhevapaauudistus on toteutettava ennen kaikkea perhemyönteisellä tavalla, jolla olisi myönteinen vaikutus myös syntyvyyteen. Työelämän epävarmuus vaikuttaa kielteisesti nuorten aikuisten perheen perustamiseen. Uudistuksessa onkin otettava huomioon työelämän kehittäminen niin, että työelämän epävarmuutta voidaan karsia. Nuorilla pitää olla vakaa usko oman työuran kehittymiseen, Murto korostaa. Perhevapaauudistuksen tavoitteina on oltava tasa-arvon edistäminen sekä työn ja perheen yhteensovittamisen helpottaminen. Niiden myötä naisten työmarkkina-asema kohenee. - Äideille ja isille tulee kiintiöidä yhtä suuret vapaat, ja siksi isien kiintiötä on lisättävä nykyisestä. Tämä ohjaa asenteita yhteiskunnassa ja t

STTK:n puheenjohtaja Antti Palola: Eläkejärjestelmän kehittämisen ydin on nuorten eläkelupauksen varmistaminen27.12.2018 09:29:09 EET | Tiedote

Eläkeuudistus on ollut voimassa kaksi vuotta. - Suomen eläkejärjestelmä on kunnossa eikä siihen liittyviä nopeita muutos- tai uudistustarpeita ole. Aiemmin sovituista asioista käydään tarvittavat neuvottelut, mutta mittavampaan uudistukseen tai eläkemaksujen korottamiseen tähtääviä neuvotteluja ei ole näköpiirissä. Maksutasosta on sovittu vuoteen 2021 asti eikä asiaa ole tarpeen vielä arvioida, puheenjohtaja Antti Palola toteaa. Parhaillaan selvitetään yksityisen ja julkisen työeläkejärjestelmän yhdistämistä. - Tämä työ on vielä kesken eikä johtopäätöksiä pidä tehdä ennen kuin työryhmän työ ja esitykset ovat valmistuneet. Useat selvitykset ovat osoittaneet, että suomalaista työeläkejärjestelmää on vuosikymmenien aikana hoidettu vastuullisesti ja eläkelupaus on pidetty. - Keskustelu tulevaisuuden eläkkeistä on tärkeää, sillä myös tulevien sukupolvien eläkelupaus on lunastettava. Vastakkainasettelua jo eläkkeellä olevien ja nuorten välillä on kuitenkin vältettävä. Ratkaisu ei voi olla se

STTK torjuu perustulon, sosiaaliturvan rahoituspohja varmistettava14.12.2018 12:30:00 EET | Tiedote

Tiedote STTK järjesti tänään suurimpien eduskuntapuolueiden vaalipaneelin, jossa pääteema oli sosiaaliturvan uudistaminen. STTK esitteli myös oman mallinsa sosiaaliturvan uudistamiseksi. STTK:n mielestä sosiaaliturvan kokonaisuudistus on välttämätön, se on saatava vauhtiin seuraavalla vaalikaudella ja uudistusta on vietävä eteenpäin kokonaisuus kerrallaan. - Keskeinen asia on työn ja työllisyyden edistäminen sekä syrjäytymisen torjunta. STTK:n kannustinmalli keskittyy palvelujärjestelmän ja työttömyyden aikaisen perusturvan uudistamiseen. Parhaiten työllisyyttä ja osallisuutta tehostetaan uudistamalla työllisyyspalveluita, työttömän henkilökohtaisella kohtaamisella sekä vaikuttavilla, yksilölähtöisillä ja oikein kohdennetuilla palveluilla, puheenjohtaja Antti Palola korostaa. STTK uskoo sanktioiden sijaan kannustavuuteen. - Työn vastaanottamisen pitää jatkossa olla nykyistä kannattavampaa. STTK on suhtautunut ennakkoluulottomasti perustulokokeiluun ja kannattanut sen selvitystä, mutta
  • 1
  • 2
  • 3
  • 4
  • 5
  • Viimeinen
  • >>

STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 17 jäsenliittoa ja noin 505 000 jäsentä. Visiomme on menestyvä Suomi, jossa yhteistyöllä rakennamme maailman parasta työelämää ja hyvinvointia. Olemme työssämme avoimia, oikeudenmukaisia, uudistusmielisiä ja rohkeita.