Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry.

STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 17 jäsenliittoa ja noin 505 000 jäsentä. Visiomme on menestyvä Suomi, jossa yhteistyöllä rakennamme maailman parasta työelämää ja hyvinvointia. Olemme työssämme avoimia, oikeudenmukaisia, uudistusmielisiä ja rohkeita.

Tiedotteet
512
Valikko

STTK: Eläkejärjestelmien yhdistämisessä varmistettava kuntahenkilöstön lisäeläketurva19.2.2019 14:42:37 | Tiedote

Kunnallisen ja yksityisen sektorin eläkejärjestelmien erillisyyttä selvittänyt työryhmä on luovuttanut raporttinsa. Eläkejärjestelmien yhdistäminen on työryhmän mukaan mahdollista ja tarkoituksenmukaista. Jos yhdistäminen toteutuu, kunta-alan työntekijät vakuutettaisiin yhdistämisen jälkeen työntekijän eläkelain (TyEL) mukaisesti. STTK on kunnallisen ja yksityisen sektorin eläkejärjestelmien yhdistämisen kannalla ja pitää yhdistämistä perusteltuna. - Yhdistämisellä parannettaisiin muun muassa eläkejärjestelmän ja eläkkeiden rahoituspohjan vakautta varsinkin toimintaympäristön muutosten ja tulevaisuuden riskien varalta. Jatkovalmistelussa on silti täsmennettävä useita yksityiskohtia. Yhdistämisen valmistelu on tehtävä huolellisesti ja valmistelulle varattava riittävä aika, lakimies Samppa Koskela sanoo. STTK korostaa, että ansaittuja eläkeoikeuksia ja eläketurvan tasoa ei muutoksen yhteydessä saa heikentää. - Kunta-alan henkilöstön nykyinen oikeus kunnallisen eläkejärjestelmän lisäeläke

STTK laski: Palkansaaja on tänään tienannut pörssijohtajan päiväpalkan18.2.2019 06:00:00 | Tiedote

Tiedot vuodelta 2017 osoittavat, että palkansaaja on 18. helmikuuta tienannut pörssiyhtiön toimitusjohtajan päiväpalkan verran. Vuonna 2017 tähän tarvittiin 34 työpäivää kun vuotta aiemmin suhdeluku oli 33 päivää. STTK on jo useamman vuoden seurannut, miten suurten pörssiyhtiöiden toimitusjohtajien ja palkansaajien välinen ansioiden suhde kehittyy. Seuranta on saanut alkunsa vastaavasta ”Fat Cat Daystä”. STTK:n laskelmat perustuvat yhtiöiden julkisiin vuosikertomuksiin ja tilastokeskuksen tietoihin. Suurten yhtiöiden toimitusjohtajien kokonaisansiot olivat vuonna 2017 yhteensä 1 600 704 miljoonaa euroa kun vastaavana aikana yksityisen sektorin palkansaaja tienasi 40 250 euroa. STTK:n tuoreessa jäsenbarometrissä kysyttiin, mitä asioita jäsenet pitävät tärkeimpinä tulevassa edunvalvonnassa. Peräti 97 prosenttia vastaajista pitää edunvalvonnassa tärkeänä palkkoja ja palkitsemista. Jäseniltä kysyttiin myös tuloeroista. 35 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että tuloeroja pitää pienentä

STTK:n hallitus: Vanhustenhoito ei parane puheilla vaan rahalla11.2.2019 14:09:10 | Tiedote

Vanhustenhoidosta, sen puutteista ja laiminlyönneistä käydään parhaillaan vilkasta yhteiskunnallista keskustelua. Aiheesta keskusteltiin tänään myös STTK:n hallituksessa. STTK:n terveys- ja sosiaalialan liittojen piirissä vanhustenhoidon ongelmat on tunnistettu, tiedetty ja niistä on raportoitu vuosikausia. - Vanhusten, hoitohenkilökunnan ja läheisten hoitolaitoksissa, sairaaloissa ja kotihoidossa kohtaamiin ongelmiin on suhtauduttu liian välinpitämättömästi. STTK:n viesti päättäjille on selkeä; ongelmien korjaaminen vaatii lisää resursseja ja ilman rahaa mikään ei muutu, puheenjohtaja Antti Palola tiivistää. STTK korostaa, että julkinen tai yksityinen vanhustenhoito ei itsessään ole hyvää tai huonoa. - Hyvä hoito perustuu riittäviin resursseihin, joiden pohjalta rakennetaan hyvää johtamista, mitoitetaan henkilöstö riittävällä tavalla, kohdennetaan henkilöstö oikein ja varaudutaan yllättäviin tilanteisiin. Suomessa tarvitaan sekä julkista, yksityistä että kotona tapahtuvaa hoitoa, mutt

STTK: Kasvu ja työllisyys kestävyysvajeen sijaan talouspolitiikan ohjenuoraksi4.2.2019 11:29:30 | Tiedote

Tiedote Valtiovarainministeriö on julkaissut arvionsa tulevan vaalikauden talouskehityksestä ja haasteista. STTK:n mielestä on erittäin tärkeää arvioida ja käydä vuoropuhelua tulevan politiikan sisällöistä. - Raportti on tasapainoinen kokonaisuus ja hyvä pohja seuraavan hallituksen politiikan lähtökohdiksi. Painotuksen soisi kuitenkin olevan enemmän kehittämistoimissa kuin leikkauksissa. Suomi poikkeaa muista EU-maista siinä, että kestävyysvajetta käytetään talouspolitiikan määrittäjänä. Kestävyysvaje on tämänkin puheenvuoron taustalaskelmien ytimessä. Laskelmiin sisältyy paljon laskennallista epävarmuutta ja siksi kestävyysvajeeseen kiinnittyminen lukitsee talouspoliittista liikkumavaraa, pääekonomisti Ralf Sund arvioi. Kokonaissopeutuksen määrä asettuu seitsemään miljardiin euroon. Osa esitetään katettavaksi nopeavaikutteisilla menosäästöillä tai veronkorotuksilla, osa katettaisiin kasvua ja työllisyyttä tukevilla toimilla ja loppu arvioidaan saavutettavan sote-uudistuksella. - STTK:

STTK: Sosiaali- ja terveyspolitiikka, työllisyys ja osaaminen kiinnostavat äänestäjiä21.1.2019 13:59:34 | Tiedote

STTK: Sosiaali- ja terveyspolitiikka, työllisyys ja osaaminen kiinnostavat äänestäjiä Tiedote Seuraavan hallituksen tärkeimpinä kehittämiskohteina pidetään sosiaali- ja terveyspolitiikkaa (52 %), työllisyyttä (43 %) sekä koulutusta- ja osaamista (42 %). Neljänneksi tärkein teema on talous- ja veropolitiikka (39 %). Kolmannes (30 %) nostaa ympäristö- ja ilmastopolitiikan tärkeimpien kehittämiskohteiden joukkoon. STTK:n viime syksynä Aula Researchilla teettämään kyselyyn vastasi yli 2 000 suomalaista. STTK:n hallituksen mielestä sosiaali- ja terveyspolitiikan, työllisyyden sekä koulutuksen ja osaamisen sijoittuminen kärkeen kertovat vastaajien huolista ja odotuksista. Tämä on hyvä pitää mielessä, vaikka juuri tällä hetkellä yhteiskunnallinen keskustelu pyörii vahvasti maahanmuuton ja siihen liittyvien ikävien tapahtumien ympärillä. - Suomalaiset odottavat, että seuraava hallitus vie keskeiset rakenteelliset uudistukset maaliin ja luo edellytykset hyvälle työllisyyskehitykselle suhdanteis

STTK: Perhevapaauudistus käyntiin tasa-arvo ja joustavuus edellä8.1.2019 10:56:25 | Tiedote

STTK esittää, että perhevapaauudistus on laitettava liikkeelle heti seuraavan hallituskauden alussa. Uudistus on valmisteltava kolmikannassa ja sille on varattava riittävä aika. Johtaja Katarina Murron mielestä pienillä muutoksilla ei saada aikaan tarpeeksi vaikuttavaa uudistusta. - Perhevapaauudistus on toteutettava ennen kaikkea perhemyönteisellä tavalla, jolla olisi myönteinen vaikutus myös syntyvyyteen. Työelämän epävarmuus vaikuttaa kielteisesti nuorten aikuisten perheen perustamiseen. Uudistuksessa onkin otettava huomioon työelämän kehittäminen niin, että työelämän epävarmuutta voidaan karsia. Nuorilla pitää olla vakaa usko oman työuran kehittymiseen, Murto korostaa. Perhevapaauudistuksen tavoitteina on oltava tasa-arvon edistäminen sekä työn ja perheen yhteensovittamisen helpottaminen. Niiden myötä naisten työmarkkina-asema kohenee. - Äideille ja isille tulee kiintiöidä yhtä suuret vapaat, ja siksi isien kiintiötä on lisättävä nykyisestä. Tämä ohjaa asenteita yhteiskunnassa ja t

STTK:n puheenjohtaja Antti Palola: Eläkejärjestelmän kehittämisen ydin on nuorten eläkelupauksen varmistaminen27.12.2018 09:29:09 | Tiedote

Eläkeuudistus on ollut voimassa kaksi vuotta. - Suomen eläkejärjestelmä on kunnossa eikä siihen liittyviä nopeita muutos- tai uudistustarpeita ole. Aiemmin sovituista asioista käydään tarvittavat neuvottelut, mutta mittavampaan uudistukseen tai eläkemaksujen korottamiseen tähtääviä neuvotteluja ei ole näköpiirissä. Maksutasosta on sovittu vuoteen 2021 asti eikä asiaa ole tarpeen vielä arvioida, puheenjohtaja Antti Palola toteaa. Parhaillaan selvitetään yksityisen ja julkisen työeläkejärjestelmän yhdistämistä. - Tämä työ on vielä kesken eikä johtopäätöksiä pidä tehdä ennen kuin työryhmän työ ja esitykset ovat valmistuneet. Useat selvitykset ovat osoittaneet, että suomalaista työeläkejärjestelmää on vuosikymmenien aikana hoidettu vastuullisesti ja eläkelupaus on pidetty. - Keskustelu tulevaisuuden eläkkeistä on tärkeää, sillä myös tulevien sukupolvien eläkelupaus on lunastettava. Vastakkainasettelua jo eläkkeellä olevien ja nuorten välillä on kuitenkin vältettävä. Ratkaisu ei voi olla se

STTK torjuu perustulon, sosiaaliturvan rahoituspohja varmistettava14.12.2018 12:30:00 | Tiedote

Tiedote STTK järjesti tänään suurimpien eduskuntapuolueiden vaalipaneelin, jossa pääteema oli sosiaaliturvan uudistaminen. STTK esitteli myös oman mallinsa sosiaaliturvan uudistamiseksi. STTK:n mielestä sosiaaliturvan kokonaisuudistus on välttämätön, se on saatava vauhtiin seuraavalla vaalikaudella ja uudistusta on vietävä eteenpäin kokonaisuus kerrallaan. - Keskeinen asia on työn ja työllisyyden edistäminen sekä syrjäytymisen torjunta. STTK:n kannustinmalli keskittyy palvelujärjestelmän ja työttömyyden aikaisen perusturvan uudistamiseen. Parhaiten työllisyyttä ja osallisuutta tehostetaan uudistamalla työllisyyspalveluita, työttömän henkilökohtaisella kohtaamisella sekä vaikuttavilla, yksilölähtöisillä ja oikein kohdennetuilla palveluilla, puheenjohtaja Antti Palola korostaa. STTK uskoo sanktioiden sijaan kannustavuuteen. - Työn vastaanottamisen pitää jatkossa olla nykyistä kannattavampaa. STTK on suhtautunut ennakkoluulottomasti perustulokokeiluun ja kannattanut sen selvitystä, mutta

STTK: Hallitusohjelmaan kirjattava laaja työperäisen maahanmuuton ohjelma13.12.2018 11:23:00 | Tiedote

Tiedote STTK esittää seuraavaan hallitusohjelmaan laajaa yhteiskuntapoliittista ohjelmaa työperäisen maahanmuuton vahvistamiseksi. - Siinä on huomioitava maahanmuutto kokonaisvaltaisesti. Tarvitsemme suunnitelman maahanmuuttajien integroimiseksi suomalaiseen työelämään, mutta myös esimerkiksi kielitaitoon, päivähoitoon, koulunkäyntiin, opiskeluun, asumiseen ja kulttuuriin liittyviä toimenpiteitä. Ulkomailta opiskelemaan tulleiden jäämistä Suomeen on helpotettava ripeän työlupamenettelyn kautta, puheenjohtaja Antti Palola esittää. Tänään STTK:n edustajistossa puhuneen Palolan mielestä perustelu löytyy Tilastokeskuksen marraskuussa julkaisemasta väestöennusteesta. - Syntyvyys on Suomessa laskussa jo kahdeksatta vuotta. Työikäisten määrä vähenee 57 000 henkilöllä vuoteen 2030 mennessä. Työelämän ulkopuolella on enemmän suomalaisia kuin työelämässä. Väestö ikääntyy. Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuden näkökulmasta yhtälö on mahdoton: rahat loppuvat, jos muutosta ei tapahdu ja työllisten

STTK torjuu ansioperusteisen työttömyysturvan muuttamisen yleiseksi ansioturvaksi30.11.2018 10:41:50 | Tiedote

Tiedote Sosiaali- ja terveysministeriö asetti viime keväänä selvityshenkilön selvittämään siirtymistä yleiseen ansioperusteiseen työttömyysturvaan. Tänään julkaistussa selvityksessä on esitelty kolme vaihtoehtoista tapaa siirtyä yleiseen ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan. STTK pitää työttömyysturvaan liittyvien selvitysten tekemistä tarpeellisena, mutta ei kannata selvityksessä ehdotettuja muutoksia. - Torjumme ehdotuksen yleiseen ansioturvaan siirtymisestä. Perustelu on, että kaikki selvityksessä esitetty kasvattaisi julkisen talouden menoja. Tämä merkitsisi käytännössä etuuksien leikkaamista tai työttömyysvakuutusmaksun korottamista. Yleiseen ansioturvaan siirtyminen tarkoittaisi myös huomattavia muutoksia ansiosidonnaisen työttömyysturvan rahoitukseen, STTK:n lakimies Samppa Koskela toteaa. Nykyisessä työttömyysturvajärjestelmässä jokaisella on oikeus ja mahdollisuus liittyä työttömyyskassan jäseneksi ja varautua näin kohtuullisen toimeentulon suojaan työttömyyden varalta. - Ansio

STTK:n kannustinmalli uudistaa sosiaaliturvan palvelut edellä21.11.2018 07:00:00 | Tiedote

Tiedote, julkaisuvapaa 21.11 klo 07.00. Suomalainen sosiaaliturvajärjestelmä on muodostunut kymmenistä eri etuuksista. Järjestelmä on pirstaleinen ja monimutkainen. Tarvitaan sosiaaliturvauudistus, joka etenee kokonaisuus kerrallaan. - Pidämme työn ja työllistymisen edistämistä sekä syrjäytymisen ehkäisemistä keskeisinä ja ensisijaisina lähtökohtina. Haluamme myös varmistaa järjestelmän rahoituspohjan kestävyyden, johtaja Katarina Murto sanoo. Kannustinmallin tavoitteena on pitää huolta jokaisesta työttömästä ja kannustaa eri elämäntilanteissa olevia työllistymään ja olemaan osallisena yhteiskunnassa. - Esitämme ensimmäisessä vaiheessa palvelujärjestelmän ja työttömyyden aikaisen perusturvan uudistamista. Palvelut ovat tällä hetkellä aivan liian hajanaiset, osin toimimattomat ja resurssit riittämättömät. Aktiivista työvoimapolitiikkaa on resursoitava nykyistä voimakkaammin, jotta Suomen työllisyysaste saadaan nousuun. - Tämä onnistuu vain riittävän laaja-alaisilla, oikein kohdennetuill

STTK laski hiilijalanjälkensä ja haastaa muut järjestöt mukaan hankkeeseen14.11.2018 08:59:50 | Tiedote

STTK on yhtenä ensimmäisistä järjestöistä maailmassa todentanut oman hiilijalanjälkensä. Helsingin yliopiston Metsätieteiden osaston ja Sitran Hiilifiksu järjestö -hankkeessa erityisesti järjestösektorin tarpeisiin kehittämä hiilijalanjälkilaskuri auttaa päästöjen todentamisessa ja vähentämisessä. Kyseessä on tiettävästi ensimmäinen, erityisesti järjestöille räätälöity hiilijalanjälkilaskuri maailmassa. - Ennen tätä hanketta vain harva järjestö on selvittänyt hiilijalanjälkeään. Olemme STTK:ssa iloisia siitä, että pääsimme ensimmäisten joukossa testaamaan uutta laskuria, joka tuottaa vertailukelpoista dataa toimintamme ilmastovaikutuksista, puheenjohtaja Antti Palola toteaa. STTK:n hiilijalanjälki muodostuu tällä hetkellä pääasiassa matkustamisesta (44 %), energiakulutuksesta (27 %) ja ostopalveluista (24 %). - Toiminnassamme on asioita, joita voimme heti muuttaa ilmastoystävällisemmiksi. Esimerkiksi hankinnoissa voimme vaikuttaa siihen, mitä ja millä ehdoilla ostamme - ja ennen kaikke

STTK:n hallitus: Työsopimuslain aiheuttamat muutokset tuskin merkittäviä12.11.2018 14:19:29 | Tiedote

STTK:n hallitus keskusteli tänään maan hallituksen esityksestä henkilöperusteisen irtisanomisen helpottamiseksi pienissä yrityksissä. STTK:n hallitus arvioi, että esitys ei paranna työllisyyttä. - Edelleenkään STTK ei hyväksy henkilöperusteisen irtisanomissuojan heikentämistä, puheenjohtaja Antti Palola tiivistää. STTK on tyytyväinen siihen, että maan hallitus palasi lopulta kolmikantaiseen valmisteluun. Työryhmässä oli rakentava henki, mutta STTK ei valmistelun päätyttyä hyväksynyt irtisanomisesityksen perusteluja.Yksimielisyydestä ei voida puhua. - Totesimme ainoastaan, että työryhmän työ päättyi toimeksiannon ja aikataulun puitteissa. Irtisanominen edellyttää jatkossakin asiallista ja painavaa syytä. STTK arvioi, että vasta oikeuskäytäntö muodostaa myöhemmin linjan. Merkittäviin muutoksiin oikeuskäytännössä emme kuitenkaan usko, Palola toteaa. STTK:n hallitus toteaa, että työsopimuslain muutosta koskeva hallituksen esitys antaa edellytykset työtaistelutoimien lopettamiseen. - Jäsenl

STTK kannattaa yhteistoimintalain täysremonttia5.11.2018 15:08:23 | Tiedote

Työ- ja elinkeinoministeriön selvityshenkilöt ehdottavat yhteistoimintalain kokonaisvaltaista uudistamista työpaikoilla tapahtuvan vuoropuhelun ja yhteistoiminnan kehittämiseksi. Katarina Murto ja Rauno Vanhanen luovuttivat tänään työministeri Jari Lindströmille selvityksensä yhteistoimintalain muutostarpeista. - Selvitys osoittaa sen, mikä on yleisesti tiedossa, eli nykyinen yhteistoimintalaki mielletään lähinnä irtisanomislaiksi. Tästä syystä yt-laki tulisi uudistaa sekä rakenteeltaan että sisällöltään, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola toteaa. Selvityshenkilöt ehdottavat yhteistoimintalain kokonaisuudistusta ja että uutta lakia sovellettaisiin vähintään kymmenen hengen yrityksissä, kun henkilöraja nyt on 20. - Uudet työpaikat syntyvät yhä useammin pieniin yrityksiin. Henkilörajan asettaminen kymmenen hengen yrityksiin vahvistaisi nykyistä suuremman työntekijäjoukon tiedonsaantia ja vaikutusmahdollisuuksia, Palola arvioi. Työvoiman vähentämistä koskevat säännökset ehdotetaan siirrett

STTK: Hallituksen kompromissiesitys irtisanomislaiksi luo edellytykset järjestöllisten toimien keskeyttämiseen, ei lopettamiseen26.10.2018 15:26:41 | Tiedote

STTK:n hallitus keskusteli maan hallituksen esityksestä, jolla pyritään irtisanomiskiistan ratkaisemiseen ja järjestöllisten toimien lopettamiseen. STTK:n hallitus totesi, että maan hallituksen esitys antaa edellytykset järjestöllisten toimien keskeyttämiseen, ei lopettamiseen. STTK:n hallitus edellyttää, että työsopimuslain muuttamiseen liittyvät perustelut on valmisteltava kolmikantaisesti. Järjestöllisiin toimiin liittyvät päätökset tehdään jokaisessa jäsenliitossa. STTK:n hallituksen keskustelussa todettiin, että lopullinen arvio on mahdollista tehdä vasta kun muutosehdotuksen perustelut ovat tiedossa. Maan hallituksen esitys on STTK:n mielestä osoitus kompromissihalusta ja kyvystä hakea ratkaisua hyvin tulehtuneessa työmarkkinailmapiirissä.
  • 1
  • 2
  • 3
  • 4
  • 5
  • Viimeinen
  • >>

STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 17 jäsenliittoa ja noin 505 000 jäsentä. Visiomme on menestyvä Suomi, jossa yhteistyöllä rakennamme maailman parasta työelämää ja hyvinvointia. Olemme työssämme avoimia, oikeudenmukaisia, uudistusmielisiä ja rohkeita.