Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry.

STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 17 jäsenliittoa ja noin 505 000 jäsentä. Visiomme on menestyvä Suomi, jossa yhteistyöllä rakennamme maailman parasta työelämää ja hyvinvointia. Olemme työssämme avoimia, oikeudenmukaisia, uudistusmielisiä ja rohkeita.

Tiedotteet
479
Valikko

STTK:n Antti Palola: Digitalisaation ja tekoälyn luomat osaamistarpeet ratkotaan parhaiten työelämän osapuolten vuoropuhelulla20.6.2018 11:10 | Tiedote

STTK:n Antti Palola: Digitalisaation ja tekoälyn luomat osaamistarpeet ratkotaan parhaiten työelämän osapuolten vuoropuhelulla Tiedote Elinkeinoministeri Mika Lintilä esitti tänään Tekoälyajan työ -raportin julkistamistilaisuudessa digitalisaatiota ja tekoälyä käsittelevää toimialakohtaista vuoropuhelua, jonka tavoitteena on kartoittaa muun muassa teknologian kehityksen tuottamia osaamistarpeita. STTK:n puheenjohtaja Antti Palola pitää tärkeänä, että mahdollisuuksia ja ratkaisuja etsitään työelämän osapuolten yhteistyöllä. - Ministeri Lintilän käynnistämä vuoropuhelu on erinomainen tapa arvioida uusien teknologioiden luomia mahdollisuuksia ja haasteita eri aloilla. Sen kautta voidaan viedä asioita eteenpäin ruohonjuuritasolla, mutta myös hälventää tekoälyyn liittyviä uhkakuvia, kuten pelkoja työpaikkojen häviämisestä, Palola toteaa. STTK:n puheenjohtaja Palola pitää tärkeänä, että Tekoälyajan työ -raportti sisältää myös konkreettisia esityksiä keinoista, joilla osaamistarpeisiin voidaa

STTK antaa hallitukselle kouluarvosanaksi ehdot11.6.2018 14:23 | Tiedote

STTK:n hallitus keskusteli kesäkuun kokouksessa maan hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen välisestä yhteistyöstä. - Kesän alkaessa jaetaan monenlaisia todistuksia ja arvosanoja. STTK:n hallitus antaa maan hallitukselle työmarkkinaosaamisesta ehdot. Kolme vuotta istunut hallitus ei ole kehittynyt osaajaksi työmarkkina-asioissa. Sen sijaan useimmissa asioissa se on ollut kovakorvainen, käskyttävä ja joustamaton, puheenjohtaja Antti Palola sanoo. Palola muistuttaa, että kolmeen vuoteen on mahtunut monia ongelmia. - Jyrkimmän vastakkainasettelun aiheuttivat uuden hallituksen ideoimat pakkolait, eli tavoite heikentää työehtoja ja rajoittaa työmarkkinajärjestöjen sopimusoikeutta. Toinen iso riitely liittyi aktiivimalliin, jolla heikennetään työttömien toimeentuloa ilman, että heille tosiasiassa tarjotaan mahdollisuutta työhön tai sitä vastaavaan aktiivisuuteen. Parhaillaan hallitus kaavailee irtisanomisperusteiden heikentämistä alle 20 työntekijän yrityksissä. Hallitus on myös törmäyskurssi

STTK: Työaikalain uudistus osin onnistunut, jaksotyön laajentaminen ei tyydytä21.5.2018 16:19 | Tiedote

Työ- ja elinkeinoministeriö on julkaissut työaikalakia koskevan hallituksen esityksen. STTK on pitänyt työaikalain uudistamista tarpeellisena ja on sitä mieltä, että lain lähtökohtana tulee jatkossakin olla työaikasuojelun toteutuminen. Uudistus on melko tasapainoinen kokonaisuus sekä rakenteeltaan selkeä ja looginen. - Mielestämme uudistuksessa on kyetty huomioimaan muuttuvan työelämän tarpeet joustojen lisäämisen osalta melko hyvin, sillä siinä on huomioitu sekä työntekijöiden että työnantajien näkökulmat. Muun muassa liukuvan työajan, joustotyön ja työaikapankin säännökset tuovat toivottuja joustoja työntekijöille työn ja perhe-elämän paremmaksi yhteensovittamiseksi. Käytännössä näiden hyödyntäminen edellyttää hyvää osaamista työpaikkatasolla, johtaja Katarina Murto arvioi. STTK on koko valmistelun ajan pitänyt tärkeänä, että työaikalain soveltamisala säilyy mahdollisimman laajana ja järjestö on tältä osin tyytyväinen esitykseen. - On hyvä, että työaikalaissa ei paikallista sopimist

STTK: Suomi tarvitsee lisää maahanmuuttoa, saatavuusharkinnasta voidaan luopua17.5.2018 11:20 | Tiedote

Tiedote Huoltosuhteen ja hyvinvointipalvelujen turvaamiseksi Suomessa on tehtävä enemmän työtä ja saavutettava nykyistä korkeampi työllisyysaste. Jos tai kun suomalaisia ei riitä tätä tarvetta täyttämään, pitkällä aikavälillä tarvitsemme työvoimaa myös Suomen ulkopuolelta. - Asia on poliittisesti ja myös työmarkkinoiden näkökulmasta herkkä. Myös yhteiskunnallinen keskustelu kulkee usein ääripäissä maahanmuuton puolesta tai sitä vastaan. STTK haluaa pidemmällä aikavälillä hallittua maahanmuuttoa ja sen varmistamiseksi laajan yhteiskuntapoliittisen ohjelman, puheenjohtaja Antti Palola totesi tänään järjestön edustajiston kokouksessa Helsingissä. Palola perustelee esitystä Suomen ikärakenteella ja heikentyvällä huoltosuhteella. - Työelämän ulkopuolella on koko ajan kasvava joukko ihmisiä ja samanaikaisesti monia aloja vaivaa paha työvoimapula. Suomalaisia syntyy ennätysvähän, eikä syntyvyyden noususta ole nopeaksi lääkkeeksi työmarkkinoiden haasteisiin. Hyvinvointivaltio ei kestä näitä yh

STTK:n hallitus: Jyrkät asenteet palkansaajia kohtaan heikentävät luottamusta ja yhteistyötä14.5.2018 13:28 | Tiedote

STTK:n hallitus keskusteli tänään työmarkkinoiden jyrkentyneistä asenteista. - Suomi on pieni maa, jossa kiistaton merkitys on eri osapuolten hyvillä suhteilla ja niiden kautta kehittyvällä luottamuksella. Vain luottamuksen pohjalta erilaisia näkemyksiä ja uusia avauksia voidaan sovittaa yhteen. Joidenkin yhteiskunnallisten vaikuttajien ja poliitikkojen asenne työmarkkinajärjestelmäämme kohtaan on jatkuvasti silmiinpistävän vihamielinen. Se sulkee heidät pois yhteistyöstä, puheenjohtaja Antti Palola arvioi. STTK:n hallitus korostaa, että edunvalvonta on pitkäjänteistä työtä. Neuvottelupöydissä pärjää yhteistyökyvyllä, luottamuksella, sitkeydellä ja hyvällä pelisilmällä. - Sanelulla, selkävoitoilla ja kiukuttelulla sen sijaan pelaa itsensä ulos. Näkemyseroista huolimatta vastapuolta on kunnioitettava. Kukaan ei voi toimia yksin eikä kukaan voi saada kaikkea. Suomella on takana pitkä huonon talouden ja työllisyyden aika. - Tänä aikana on tehty eläkeratkaisu, useita erittäin maltillisia p

LEHDISTÖKUTSU: Reilumpaa yritysverotusta EU:ssa – Mikä on Suomen linja?9.5.2018 10:47 | Kutsu

Monikansalliset yritykset pystyvät välttelemään veroja, ja EU-maiden välinen verokilpailu uhkaa muuttua kujanjuoksuksi kohti nollaverotusta. Mitä EU voi tehdä verotulojen turvaamiseksi? Mikä rooli Suomen tulee ottaa yhteistyössä? Näistä kysymyksistä keskustellaan maanantaina 14. toukokuuta klo 9.00 alkaen palkansaajakeskusjärjestöjen SAK:n, Akavan ja STTK:n, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n ja kehitysyhteistyön kattojärjestö Kepan järjestämässä tilaisuudessa. Samassa yhteydessä järjestöt julkaisevat yhteisen kannanoton reilumman yritysverotuksen puolesta. Keskustelun pääpuhuja on elinkeinoministeri Mika Lintilä. Tilaisuuden avaa ja järjestöjen verokannanoton esittelee SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta, päätöspuheenvuoron pitää Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder. Tilaisuudessa käydään myös paneelikeskustelu, johon osallistuvat kansanedustajat Harri Jaskari (kok) ja Eero Heinäluoma (sd), Vesa-Pekka Poutanen (EU-komissio) ja Taina Vallander (STTK). Paneelin juontaa Laura Häkli

STTK toivoo kehysriihestä lisäpanostuksia osaamisen kehittämiseen ja työllisyysasteen nostoon4.4.2018 11:14 | Tiedote

STTK mielestä hallituksen tulisi kohdistaa kehysriihen panostukset osaamisen kehittämiseen ja työllisyyden hoitoon. – Hallitukselta kaivataan nyt toimia työikäisten osaamisen päivittämisen helpottamiseksi. Suomi tarvitsee aikuiskoulutuksen kokonaistarkastelua tarjonnan, koulutusmuotojen ja osaamiskokonaisuuksien uudistamisen osalta. Meidän tulisi päästää irti tutkintokeskeisestä ajattelusta ja siirtyä tarkastelemaan osaamisen päivittämistä joustavasti moduulien tai osaamisportfolioiden kautta, Palola korostaa. STTK:n mielestä työpaikoilla tarvitaan kipeästi lisävauhtia osaamisen ja tuottavuuden kehittämiseen. Työelämän kehittämisen puitteet pitäisi luoda lainsäädännöllä. – Vanhat keinot on käytetty loppuun ja nyt tarvitaan jotain uutta. Nykyinen yt-laki ei palvele tarkoitustaan. Sen tilalle tarvitaan parempi, osaamisen, tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kehittämisen mahdollistava lainsäädäntö. Lainsäädännön uudistaminen palvelisi myös paikallisen sopimisen edistämistä käytännössä, Palola

STTK: Nuorten työmarkkina-asemaa vahvistettava, työelämätieto opetussuunnitelmiin22.3.2018 09:16 | Tiedote

STTK on huolestunut nuorten heikoista työelämävalmiuksista ja esittää työelämätiedon sisällyttämistä opetussuunnitelmiin. - Heikot tiedot ja valmiudet heikentävät nuorten pääsyä työmarkkinoille ja heidän asemaansa siellä. Nuorten työmarkkina-asemaa on vahvistettava jo ennen työelämään siirtymistä ja työuran alussa. Heikot työelämätiedot voivat olla rasite myös työnantajille, johtaja Katarina Murto arvioi. STTK selvitti kansalaistutkimuksella nuorten työelämään liittyviä tietoja ja taitoja. Kysymykset suunnattiin iältään 18-29-vuotiaille nuorille ja nuorille aikuisille. Työelämätietojen hankkiminen näyttää tutkimuksen perusteella jäävän pitkälti nuoren omalle vastuulle ja oman aktiivisuuden varaan. - Enemmistö nuorista kokee, että omaan tutkintoon liittyvään opetukseen sisältyi vain vähän tai ei ollenkaan työelämätietoa ja -käytäntöjä. Näin arvioi 55 prosenttia STTK:n Aula Researchilla teettämään kansalaistutkimukseen vastanneista. Varhain opitut kattavat työelämätiedot ovat sekä nuorte

STTK selvitti: Seksuaalisesta häirinnästä vaietaan, työpaikoille tarvitaan selkeät säännöt häirinnän estämiseen8.3.2018 06:00 | Tiedote

Tiedote Viime syksystä asti maailmalla näkynyt Me too –kampanja on nostanut esille seksuaalisen häirinnän yleisyyden yhteiskunnan eri alueilla myös Suomessa. Lisäksi useat kansalaiskyselyt ovat vahvistaneet seksuaalisen häirinnän olevan ongelma myös suomalaisessa työelämässä. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK vaatiikin työpaikoille selkeämpiä sääntöjä seksuaalisen häirinnän estämiseksi. Teemasta keskustellaan myös tänään järjestön perinteisessä naistenpäivän aamutilaisuudessa. STTK:n teettämän kyselyn mukaan 23 prosenttia vastaajista katsoo, että omalla työpaikalla ei ole seksuaalisen häirinnän suhteen nollatoleranssia. 29 prosenttia ei osaa sanoa, onko työpaikalla voimassa nollatoleranssi. Lisäksi 42 prosenttia vastaajista ilmoitti, että omalla työpaikalla ei ole yhteisiä sääntöjä seksuaalisen häirinnän estämiseksi. Vain 37 prosenttia vastasi, että omalla työpaikalla on luotu säännöt seksuaalisen häirinnän estämiseksi. - Luvut ovat hälyttävän huonoja. STTK vaatii, että jokaisella työpai

STTK:n puheenjohtaja Antti Palola: Nykyinen ansiosidonnainen työttömyysturva kannustaa vastuuseen omasta sosiaaliturvasta5.3.2018 13:11 | Tiedote

Sosiaali- ja terveysministeri on nimittänyt selvitysmiehen kartoittamaan siirtymistä yleiseen ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan. STTK:n puheenjohtajan Antti Palolan mielestä on sinänsä tärkeää päivittää suomalaiseen sosiaaliturvaan liittyvää tietoa ja tarvittaessa tehdä uudistuksia. Palola kuitenkin hämmästelee, miksi yksi ansioperusteiseen sosiaaliturvaan liittyvä elementti halutaan nostaa tässä vaiheessa erilliseen tarkasteluun. - Parhaillaan on käynnissä hallituksen asettama perusturvan ja toimeliaisuuden kokonaisuudistushanke. Sen tavoitteena on työllisyyden ja toimeliaisuuden parantaminen sekä eriarvoisuutta vähentävä perusturvan kokonaisuudistus. Hanke auttaa puolueita muodostamaan laajan käsityksen sosiaaliturvan uudistamistarpeista niiden valmistautuessa eduskuntavaaleihin ja sen jälkeisiin linjauksiin. - Yksittäinen, vain ansioperusteiseen sosiaaliturvaan kohdistuva kartoitus herättää kummastusta. Yleinen ansiosidonnainen työttömyysturva merkitsisi huomattavaa muutosta järje

Lehdistökutsu: STTK:n naistenpäivän "Seksuaalinen häirintä työelämässä" –paneelikeskustelu5.3.2018 10:46 | Kutsu

Torstai 8.3.2018 klo 8.30‒10.00 Helsingin Musiikkitalo, Musiikkitalon Ravintola (sisäänkäynti Kansalaistori 2 G) STTK:n perinteisessä naistenpäivän tilaisuudessa etsimme ratkaisuja seksuaalisen häirinnän kitkemiseksi työpaikoilta. Ohjelma klo 8.30 Aamiaisbuffet klo 9.00 Tilaisuuden avaus, puheenjohtaja Antti Palola klo 9.05 Puheenvuoro, oikeusministeri Antti Häkkänen Klo 9.15 "Seksuaalinen häirintä työelämässä” -paneelikeskustelu Helena Häkkänen-Nyholm (oikeuspsykologian dosentti), Elina Knihtilä (näyttelijä, professori), Merja Koistinen (varapääluottamusmies, If) Jukka Maarianvaara (tasa-arvovaltuutettu). Paneelin vetäjänä toimittaja Johanna Korhonen Ilmoittautumiset: jaakko.haikonen@sttk.fi 0400 273 385

STTK: Palkansaaja tienannut tänään pörssipomon päiväpalkan – ero tuloissa kasvanut rajusti14.2.2018 06:00 | Tiedote

Suomalaisella palkansaajalla on tänään 14. helmikuuta takanaan 33 arkityöpäivää. STTK on laskenut, että vuonna 2016 palkansaaja tarvitsi tämän verran työpäiviä ansaitakseen saman kuin suuren, pörssilistatun yhtiön toimitusjohtaja päivässä. Vuonna 2015 vastaava luku oli 26 päivää. Johtajien ansiot ovat siis nousseet yli 23 prosenttia verrattua palkansaajien palkkaan. - Vaikka Suomessa on kansainvälisesti tarkasteltuna suhteellisen pienet tuloerot, niiden kasvu nousukauden aikana on hyvin todennäköistä. Tuloerot ovat jatkuvasti yhteiskunnallisen keskustelun aihe ja niiden kasvusta ovat huolissaan myös useat kansainväliset talouden ja politiikan tutkijat, STTK:n ekonomisti Antti Koskela toteaa. STTK:n laskelmien perustana ovat yhtiöiden julkiset vuosikertomukset ja tilastokeskuksen tiedot. Helsingin pörssin listattujen suurten yhtiöiden toimitusjohtajien kokonaiskompensaatioiden mediaani oli vuonna 2016 yhteensä 1 591 206 euroa. Yksityisen sektorin palkansaajien kokonaisansioiden mediaani

STTK: Merkittävät uudistukset tehty työmarkkinajärjestöjen, ei hallituksen pöydässä12.2.2018 13:35 | Tiedote

STTK:n hallituksen mielestä perhevapaauudistuksen karilleajo on iso takaisku tasa-arvon edistämisen tiellä. Hallituspuolueet asettivat itse uudistukselle reunaehdot, jotka eivät sitten kelvanneetkaan. - Väitteetsiitä, että työmarkkinajärjestöt olisivat kaataneet hankkeen, ovat epäasiallisia ja epäloogisia. Perhevapaauudistus kaatui poliittiseen riitelyyn ja epärealistiseen aikatauluun. Poliitikkojen velvollisuus on saada hankkeelle nopeasti jatkoa ja viedä uudistus maaliin tällä hallituskaudella, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola esittää. STTK:n hallitus keskusteli tänään myös loppusuoralle kääntyneestä työmarkkinoiden neuvottelukierroksesta. - Työnantajat ovat puhuneet vuosia tarpeesta huomioida ala- ja tuottavuuskohtaiset erot palkoissa. Tämän kierroksen koordinointi ja ratkaisut eivät anna viitteitä siitä, että tuottavuuserot olisi aidosti otettu huomioon siten, että palkkatasa-arvo edistyisi. Erityisesti kummastuttaa rahoitusalan työnantajia vaivaava jääräpäisyys. Paikallisen sopim

STTK: Perhevapaauudistuksesta tuli farssi9.2.2018 14:46 | Tiedote

STTK on äärettömän pettynyt perhevapaauudistuksen kaatumiseen. - Tavoitteenamme oli perhevapaiden uudistamisessa työelämän tasa-arvon lisääminen, työn ja perheen yhteensovittaminen, joustavuus ja naisten työmarkkina-aseman parantaminen. Kun hallitus päätti keskeyttää hankkeen valmistelun, tarpeelliset uudistukset jäivät hamaan tulevaisuuteen, johtaja Katarina Murto tiivistää. STTK oli hyvin sitoutunut uudistuksen toteuttamiseen ja valmis myös etsimään kompromisseja eri vaihtoehtojen välillä. - Isien kiintiöiden kasvattaminen olisi välttämätöntä, koska sillä on ohjaava vaikutus siihen, että isät myös käytännössä tarttuisivat perhevapaamahdollisuuteen. STTK:lle on tärkeää pyrkiä takaamaan riittävät joustot työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseksi eri perhemuodot ja lapsen etu huomioiden. Uudistusyrityksessä painotettiin heti aluksi liikaa kustannusten neutraaliutta. - Se ei ole inhimillinen lähtökohta, kun kyse on viime kädessä perheiden hyvinvoinnista. Isäkiintiön kasvattaminen olisi l
  • 1
  • 2
  • 3
  • 4
  • 5
  • Viimeinen
  • >>

STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 17 jäsenliittoa ja noin 505 000 jäsentä. Visiomme on menestyvä Suomi, jossa yhteistyöllä rakennamme maailman parasta työelämää ja hyvinvointia. Olemme työssämme avoimia, oikeudenmukaisia, uudistusmielisiä ja rohkeita.