Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry.

STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 17 jäsenliittoa ja noin 505 000 jäsentä. Visiomme on menestyvä Suomi, jossa yhteistyöllä rakennamme maailman parasta työelämää ja hyvinvointia. Olemme työssämme avoimia, oikeudenmukaisia, uudistusmielisiä ja rohkeita.

Tiedotteet
472
Valikko

STTK toivoo kehysriihestä lisäpanostuksia osaamisen kehittämiseen ja työllisyysasteen nostoon4.4.2018 11:14 | Tiedote

STTK mielestä hallituksen tulisi kohdistaa kehysriihen panostukset osaamisen kehittämiseen ja työllisyyden hoitoon. – Hallitukselta kaivataan nyt toimia työikäisten osaamisen päivittämisen helpottamiseksi. Suomi tarvitsee aikuiskoulutuksen kokonaistarkastelua tarjonnan, koulutusmuotojen ja osaamiskokonaisuuksien uudistamisen osalta. Meidän tulisi päästää irti tutkintokeskeisestä ajattelusta ja siirtyä tarkastelemaan osaamisen päivittämistä joustavasti moduulien tai osaamisportfolioiden kautta, Palola korostaa. STTK:n mielestä työpaikoilla tarvitaan kipeästi lisävauhtia osaamisen ja tuottavuuden kehittämiseen. Työelämän kehittämisen puitteet pitäisi luoda lainsäädännöllä. – Vanhat keinot on käytetty loppuun ja nyt tarvitaan jotain uutta. Nykyinen yt-laki ei palvele tarkoitustaan. Sen tilalle tarvitaan parempi, osaamisen, tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kehittämisen mahdollistava lainsäädäntö. Lainsäädännön uudistaminen palvelisi myös paikallisen sopimisen edistämistä käytännössä, Palola

STTK: Nuorten työmarkkina-asemaa vahvistettava, työelämätieto opetussuunnitelmiin22.3.2018 09:16 | Tiedote

STTK on huolestunut nuorten heikoista työelämävalmiuksista ja esittää työelämätiedon sisällyttämistä opetussuunnitelmiin. - Heikot tiedot ja valmiudet heikentävät nuorten pääsyä työmarkkinoille ja heidän asemaansa siellä. Nuorten työmarkkina-asemaa on vahvistettava jo ennen työelämään siirtymistä ja työuran alussa. Heikot työelämätiedot voivat olla rasite myös työnantajille, johtaja Katarina Murto arvioi. STTK selvitti kansalaistutkimuksella nuorten työelämään liittyviä tietoja ja taitoja. Kysymykset suunnattiin iältään 18-29-vuotiaille nuorille ja nuorille aikuisille. Työelämätietojen hankkiminen näyttää tutkimuksen perusteella jäävän pitkälti nuoren omalle vastuulle ja oman aktiivisuuden varaan. - Enemmistö nuorista kokee, että omaan tutkintoon liittyvään opetukseen sisältyi vain vähän tai ei ollenkaan työelämätietoa ja -käytäntöjä. Näin arvioi 55 prosenttia STTK:n Aula Researchilla teettämään kansalaistutkimukseen vastanneista. Varhain opitut kattavat työelämätiedot ovat sekä nuorte

STTK selvitti: Seksuaalisesta häirinnästä vaietaan, työpaikoille tarvitaan selkeät säännöt häirinnän estämiseen8.3.2018 06:00 | Tiedote

Tiedote Viime syksystä asti maailmalla näkynyt Me too –kampanja on nostanut esille seksuaalisen häirinnän yleisyyden yhteiskunnan eri alueilla myös Suomessa. Lisäksi useat kansalaiskyselyt ovat vahvistaneet seksuaalisen häirinnän olevan ongelma myös suomalaisessa työelämässä. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK vaatiikin työpaikoille selkeämpiä sääntöjä seksuaalisen häirinnän estämiseksi. Teemasta keskustellaan myös tänään järjestön perinteisessä naistenpäivän aamutilaisuudessa. STTK:n teettämän kyselyn mukaan 23 prosenttia vastaajista katsoo, että omalla työpaikalla ei ole seksuaalisen häirinnän suhteen nollatoleranssia. 29 prosenttia ei osaa sanoa, onko työpaikalla voimassa nollatoleranssi. Lisäksi 42 prosenttia vastaajista ilmoitti, että omalla työpaikalla ei ole yhteisiä sääntöjä seksuaalisen häirinnän estämiseksi. Vain 37 prosenttia vastasi, että omalla työpaikalla on luotu säännöt seksuaalisen häirinnän estämiseksi. - Luvut ovat hälyttävän huonoja. STTK vaatii, että jokaisella työpai

STTK:n puheenjohtaja Antti Palola: Nykyinen ansiosidonnainen työttömyysturva kannustaa vastuuseen omasta sosiaaliturvasta5.3.2018 13:11 | Tiedote

Sosiaali- ja terveysministeri on nimittänyt selvitysmiehen kartoittamaan siirtymistä yleiseen ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan. STTK:n puheenjohtajan Antti Palolan mielestä on sinänsä tärkeää päivittää suomalaiseen sosiaaliturvaan liittyvää tietoa ja tarvittaessa tehdä uudistuksia. Palola kuitenkin hämmästelee, miksi yksi ansioperusteiseen sosiaaliturvaan liittyvä elementti halutaan nostaa tässä vaiheessa erilliseen tarkasteluun. - Parhaillaan on käynnissä hallituksen asettama perusturvan ja toimeliaisuuden kokonaisuudistushanke. Sen tavoitteena on työllisyyden ja toimeliaisuuden parantaminen sekä eriarvoisuutta vähentävä perusturvan kokonaisuudistus. Hanke auttaa puolueita muodostamaan laajan käsityksen sosiaaliturvan uudistamistarpeista niiden valmistautuessa eduskuntavaaleihin ja sen jälkeisiin linjauksiin. - Yksittäinen, vain ansioperusteiseen sosiaaliturvaan kohdistuva kartoitus herättää kummastusta. Yleinen ansiosidonnainen työttömyysturva merkitsisi huomattavaa muutosta järje

Lehdistökutsu: STTK:n naistenpäivän "Seksuaalinen häirintä työelämässä" –paneelikeskustelu5.3.2018 10:46 | Kutsu

Torstai 8.3.2018 klo 8.30‒10.00 Helsingin Musiikkitalo, Musiikkitalon Ravintola (sisäänkäynti Kansalaistori 2 G) STTK:n perinteisessä naistenpäivän tilaisuudessa etsimme ratkaisuja seksuaalisen häirinnän kitkemiseksi työpaikoilta. Ohjelma klo 8.30 Aamiaisbuffet klo 9.00 Tilaisuuden avaus, puheenjohtaja Antti Palola klo 9.05 Puheenvuoro, oikeusministeri Antti Häkkänen Klo 9.15 "Seksuaalinen häirintä työelämässä” -paneelikeskustelu Helena Häkkänen-Nyholm (oikeuspsykologian dosentti), Elina Knihtilä (näyttelijä, professori), Merja Koistinen (varapääluottamusmies, If) Jukka Maarianvaara (tasa-arvovaltuutettu). Paneelin vetäjänä toimittaja Johanna Korhonen Ilmoittautumiset: jaakko.haikonen@sttk.fi 0400 273 385

STTK: Palkansaaja tienannut tänään pörssipomon päiväpalkan – ero tuloissa kasvanut rajusti14.2.2018 06:00 | Tiedote

Suomalaisella palkansaajalla on tänään 14. helmikuuta takanaan 33 arkityöpäivää. STTK on laskenut, että vuonna 2016 palkansaaja tarvitsi tämän verran työpäiviä ansaitakseen saman kuin suuren, pörssilistatun yhtiön toimitusjohtaja päivässä. Vuonna 2015 vastaava luku oli 26 päivää. Johtajien ansiot ovat siis nousseet yli 23 prosenttia verrattua palkansaajien palkkaan. - Vaikka Suomessa on kansainvälisesti tarkasteltuna suhteellisen pienet tuloerot, niiden kasvu nousukauden aikana on hyvin todennäköistä. Tuloerot ovat jatkuvasti yhteiskunnallisen keskustelun aihe ja niiden kasvusta ovat huolissaan myös useat kansainväliset talouden ja politiikan tutkijat, STTK:n ekonomisti Antti Koskela toteaa. STTK:n laskelmien perustana ovat yhtiöiden julkiset vuosikertomukset ja tilastokeskuksen tiedot. Helsingin pörssin listattujen suurten yhtiöiden toimitusjohtajien kokonaiskompensaatioiden mediaani oli vuonna 2016 yhteensä 1 591 206 euroa. Yksityisen sektorin palkansaajien kokonaisansioiden mediaani

STTK: Merkittävät uudistukset tehty työmarkkinajärjestöjen, ei hallituksen pöydässä12.2.2018 13:35 | Tiedote

STTK:n hallituksen mielestä perhevapaauudistuksen karilleajo on iso takaisku tasa-arvon edistämisen tiellä. Hallituspuolueet asettivat itse uudistukselle reunaehdot, jotka eivät sitten kelvanneetkaan. - Väitteetsiitä, että työmarkkinajärjestöt olisivat kaataneet hankkeen, ovat epäasiallisia ja epäloogisia. Perhevapaauudistus kaatui poliittiseen riitelyyn ja epärealistiseen aikatauluun. Poliitikkojen velvollisuus on saada hankkeelle nopeasti jatkoa ja viedä uudistus maaliin tällä hallituskaudella, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola esittää. STTK:n hallitus keskusteli tänään myös loppusuoralle kääntyneestä työmarkkinoiden neuvottelukierroksesta. - Työnantajat ovat puhuneet vuosia tarpeesta huomioida ala- ja tuottavuuskohtaiset erot palkoissa. Tämän kierroksen koordinointi ja ratkaisut eivät anna viitteitä siitä, että tuottavuuserot olisi aidosti otettu huomioon siten, että palkkatasa-arvo edistyisi. Erityisesti kummastuttaa rahoitusalan työnantajia vaivaava jääräpäisyys. Paikallisen sopim

STTK: Perhevapaauudistuksesta tuli farssi9.2.2018 14:46 | Tiedote

STTK on äärettömän pettynyt perhevapaauudistuksen kaatumiseen. - Tavoitteenamme oli perhevapaiden uudistamisessa työelämän tasa-arvon lisääminen, työn ja perheen yhteensovittaminen, joustavuus ja naisten työmarkkina-aseman parantaminen. Kun hallitus päätti keskeyttää hankkeen valmistelun, tarpeelliset uudistukset jäivät hamaan tulevaisuuteen, johtaja Katarina Murto tiivistää. STTK oli hyvin sitoutunut uudistuksen toteuttamiseen ja valmis myös etsimään kompromisseja eri vaihtoehtojen välillä. - Isien kiintiöiden kasvattaminen olisi välttämätöntä, koska sillä on ohjaava vaikutus siihen, että isät myös käytännössä tarttuisivat perhevapaamahdollisuuteen. STTK:lle on tärkeää pyrkiä takaamaan riittävät joustot työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseksi eri perhemuodot ja lapsen etu huomioiden. Uudistusyrityksessä painotettiin heti aluksi liikaa kustannusten neutraaliutta. - Se ei ole inhimillinen lähtökohta, kun kyse on viime kädessä perheiden hyvinvoinnista. Isäkiintiön kasvattaminen olisi l

STTK-Opiskelijat: Oppilaitokset eivät riittävästi kykene auttamaan seksuaalista häirintää kokeneita9.2.2018 11:17 | Tiedote

Työelämässä työsuojelu hoitaa häirintätapauksia ja niitä varten on olemassa käytäntöjä ja ohjausta. Oppilaitoksissa häirintätapauksia varten ei aina ole järjestelmää, johon nuori voisi turvautua kohdatessaan esimerkiksi seksuaalista häirintää. - Nuoret joutuvat kokemaan valitettavan paljon seksuaalista häirintää opettajien ja muiden opiskelijoiden taholta. Yksikin häirintätapaus on liikaa. Julkisuudessa esiin nousseiden tapausten valossa syntyy myös vaikutelma, että koulun maine on häirintätapauksen julkituomista tärkeämpi. Tämä edesauttaa häirinnän jatkumista, STTK-Opiskelijoiden puheenjohtaja Hanna Turpeinen sanoo. Seksuaalisesta häirinnästä puhuminen on Turpeisen arvion mukaan edelleen ja myös opiskelijoille tabu. - Häirintää kokevat saattavat syyttää itseään tai kokevat, että apua ei saa tai asiaan ei puututa sen vaatimalla vakavuudella. Varsinkin ammattikorkeakouluissa opiskelijajärjestöt ovat vuosia ylläpitäneet häirintäyhdyshenkilötyötä. Tällä työllä ei STTK-Opiskelijoiden miele

STTK: Suomen kilpailukyky parantunut merkittävästi, sosiaalimaksujen korotukset kompensoitava veroratkaisulla31.1.2018 10:21 | Tiedote

Tänään julkistetun Tulo- ja kustannuskehityksen selvitystoimikunnan raportin mukaan Suomen kilpailukyky on parantunut merkittävästi. Yksikkötyökustannukset alenivat vuonna 2017 lähes viisi prosenttia suhteessa euroalueeseen. – Kilpailukykysopimus ja työn tuottavuuden nopea kasvu ovat parantaneet Suomen hintakilpailukykyä suhteessa kilpailijamaihin. Kun mukaan otetaan vuoden 2016 hyvä kehitys, hallituksen asettama kilpailukykytavoite on kurottu umpeen ja jopa ylitetty, STTK:n ekonomisti Seppo Nevalainen toteaa. – Kilpailukykyä pitää toki tarkkailla, mutta päävastuu kilpailukykyloikan jatkotoimista on nyt yritysten vastuulla. Nyt tarvitaan investointeja ja tuotekehitystä, Nevalainen painottaa. Raportin mukaan palkansaajien yhteenlaskettu ostovoima kasvaa tänä vuonna reilun prosentin. – STTK esittää, että hallitus tekee vuodelle 2019 veroratkaisun, joka kompensoi palkansaajille kilpailukykysopimuksen aiheuttamat sosiaalivakuutusmaksujen korotukset, Nevalainen sanoo. Tulo- ja kustannuskehi

STTK tyrmää aktiivimallit ja vaatii hallitusta lisäämään työvoimapalveluiden resursseja15.1.2018 14:15 | Tiedote

STTK:n hallitus kävi tänään perusteellisen ja kriittisen keskustelun vuoden alusta voimaan tulleesta aktiivimallista eikä tue sitä. - Aktiivimalli kohtelee erittäin epäoikeudenmukaisesti eri puolilla maata ja erilaisissa perhetilanteissa olevia työttömiä. Malli on epäonnistunut eikä STTK hyväksy sitä, puheenjohtaja Antti Palola toteaa. STTK vaatii, että hallituksen on otettava aivan uusi ote työttömille tarkoitettujen työvoimapalvelujen tarjoamiseen. - Kun työttömille asetetaan erilaisia – osin mahdottomia – velvoitteita hakea työtä, hallituksen on sitouduttava merkittävästi vahvistamaan työvoimapalveluita, luomaan kunnissa uusia työpaikkoja ja tarjoamaan työttömille uuteen työhön johtavaa työvoimakoulutusta, Palola esittää. Hallituksen on kerrottu valmistelevan jo uusia aktivointitoimenpiteitä, niin sanottua aktiivimalli kakkosta. - Mallista julkisuuteen tulleiden tietojen perustella se saa STTK:lta täystyrmäyksen. Aktiivimallia koskeva laki tuli voimaan kaikkien työmarkkinajärjestöje

STTK suhtautuu kriittisesti aktiivimalliin20.12.2017 15:03 | Tiedote

STTK on ollut mukana valtiosihteeri Martti Hetemäen kymmenen kohdan listan valmistelussa, jonka pohjalta on valmisteltu työttömyysturvan aktiivimalli. STTK suhtautui alun perin avoimesti aktiivimallin valmisteluun. - Tarkastelimme Hetemäen kymmenen kohdan listaa kuitenkin kokonaisuutena ja edellytimme tasapainoista kokonaisuutta. STTK asetti aktiivimallin ehdoksi sen, että nollatuntisopimusten työajan vakiintuminen ja työttömyysturvalla opiskelu olisivat edistyneet toivotulla tavalla. Näin ei kuitenkaan käynyt, johtaja Katarina Murto korostaa. Lopputulos ei ollut kokonaisuutena tasapainoinen ja tämän vuoksi eilen maan hallituksen hyväksymää aktiivimallia STTK ei hyväksy. - Malli heikentää työttömyysetuuden tasoa 65 maksupäivän jälkeen heillä, joilla edellytetty aktiivisuusvelvoite ei täyty. Se taas heikentäisi työttömän ennestään heikentynyttä taloudellista tilannetta. Ongelmana on myös tasaveroisten palveluiden saatavuus sekä työllistymismahdollisuudet eri alueilla Suomessa. STTK pitä

STTK: Sote-uudistuksen henkilöstöriskeihin ei ole varauduttu15.12.2017 11:20 | Tiedote

STTK on osittain tyytyväinen ehdotuksiin, joita nyt lausuntokierroksella ollut uudistettu sote-valinnanvapausmalli sisältää. - Yhtiöittämisvelvoitteen poistaminen on hyvä asia. Tosin nyt ehdotettu laaja asiakassetelimalli johtaisi osin samoihin vaikeuksiin kuin perustuslakiin törmännyt yhtiöittämispakko: palvelukokonaisuudet pirstoutuvat, säästötavoitteet karkaavat eikä integraation hyötyjä saada käyttöön, STTK:n sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntija Riitta Työläjärvi arvioi. Päätökset asiakassetelin laajuudesta ja kohdentamisesta on jätettävä maakunnille. Näin varmistetaan, että nyt toimivat erikoissairaanhoidon osiot eivät jatkossakaan vaarannu. Jättimäinen sote-uudistus tuo mukanaan henkilöstöriskejä, joihin ei toistaiseksi ole löydetty riittäviä ratkaisuja. - Henkilöstöä uhkaa työsuhteiden pirstoutuminen ja työehtojen heikentyminen. Oireellista on, että laajassa valinnanvapauslausunnon kyselylomakkeessa ei ole ainoatakaan kohtaa henkilöstövaikutuksista, Työläjärvi toteaa. Ki

STTK: Oppisopimuksella edistettävä nuorten työllistymistä, ei heikennettävä työntekijöiden suojaa14.12.2017 14:51 | Tiedote

Hallitus on antanut oppisopimuspaikkojen syntymistä koskevan esityksen eduskunnalle. STTK pitää tärkeänä, että erityisesti nuorten työllistymisen edistämiseksi oppisopimusmahdollisuuksia lisätään. - Koska oppisopimuksen käytön edistäminen on ennen kaikkea koulutuspoliittinen kysymys, ratkaisukeinoja ei pitäisi hakea työntekijän suojan heikentämisen kautta, STTK:n johtaja Katarina Murto korostaa.
  • 1
  • 2
  • 3
  • 4
  • 5
  • Viimeinen
  • >>

STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 17 jäsenliittoa ja noin 505 000 jäsentä. Visiomme on menestyvä Suomi, jossa yhteistyöllä rakennamme maailman parasta työelämää ja hyvinvointia. Olemme työssämme avoimia, oikeudenmukaisia, uudistusmielisiä ja rohkeita.