Työeläkevakuuttajat Tela

Pääministeri Petteri Orpon hallitus ei puuttunut kehysriihessä työeläkejärjestelmän rakenteisiin, kuten esimerkiksi jäädyttänyt työeläkeindeksiä tai nostanut eläkeikää. Tämä oli hyvä uutinen, sillä kauempana eläketurvan horisontissa siintää haasteita, joiden ratkaisut vaativat pitkäjänteistä kehittämistä. Mikäli järjestelmän rakenteisiin olisi puututtu kehysriihessä, se olisi voinut häiritä käynnissä olevia neuvotteluja seuraavasta eläkeuudistuksesta.

Hallituksen kehysriihen alla vahvasti esiin nousseet työeläkkeiden indeksileikkaukset voivat uhata työeläkejärjestelmän pitkäaikaista ja harkittua kehittämistä. Ne saattavat näyttää sukupolvinäkökulmasta oikeudenmukaisilta, mutta todellisuudessa ne kohtelisivat eri ikäluokkia hyvin sattumanvaraisesti. Pitkällä aikavälillä leikkausten eläkkeeseen tuoma lovi voi olla merkittävästi suurempi kuin ensinäkemältä voisi kuvitella.

Kehysriihen ympärillä vellovassa eläkekeskustelussa menevät sekaisin lyhyen aikavälin ja pitkän aikavälin uudistaminen. Hallitus on antanut työmarkkinaosapuolille tehtävän neuvotella pitkäjänteisestä eläkeuudistuksesta, jota ei kannattaisi nyt häiritä. Indeksileikkauksia pidetään usein helppoina ja nopeina keinoina julkisen talouden tasapainottamiseen, vaikka tämä ei ole ongelmatonta. Sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden kysymystä ei myöskään voi typistää pelkästään eläkkeiden indeksileikkauksiin.

Työeläkevakuuttajat Telan Salaisuuksien jäljillä -videosarjan uusi jakso pureutuu sukupolvien väliseen oikeudenmukaisuuteen, jonka nimissä on perusteltu tekeillä olevaa eläkeuudistusta. Mutta mitä sillä oikein tarkoitetaan, kun sukupolvien sisällä erot ovat jopa merkittävämmät kuin niiden välillä? Eri sukupolvien yhteiskunnalle maksamien maksujen ja siitä saatujen kokonaishyötyjen vertailu ei ole yksinkertaista, sanoo sosiaali- ja terveyspolitiikan professori Juho Saari Telan Janne Pelkosen haastattelussa.

Tradenomi (AMK) Eemeli Rajala (29) on nimitetty Työeläkevakuuttajat Telan yhteiskuntavaikuttamisen asiantuntijaksi.

Suomalaisten työeläkevarat kasvoivat yhteensä 13 miljardia euroa vuoden 2023 aikana. Kasvua vuoden viimeisellä neljänneksellä oli noin seitsemän miljardia, ja varoja oli vuoden päättyessä yhteensä 251 miljardia euroa.

Yrittäjien YEL-työtulotarkistukset vuodelta 2023 ovat valmistuneet. Työeläkevakuuttajien oli määrä tarkistaa viime vuoden aikana niiden yrittäjien työtulot, joilla työtulo oli alle 15 000 euroa. Tarkistamiset koskivat lopulta lähes 56 000 yrittäjää. Heistä noin 83 prosentilla työtulo nousi. Tiedot käyvät ilmi Työeläkevakuuttajat Telan joulukuussa keräämistä luvuista.

Suomalaisten työeläkevarat kasvoivat miljardilla vuoden kolmannella neljänneksellä. Varoja oli syyskuun päättyessä yhteensä 244 miljardia euroa.

Eläkkeistä ei tarinoitu vaalikentillä juuri mitään, mutta hallitusohjelmaan kirjattiin silti merkittävä uudistus. Hallituksen narratiivissa työeläkejärjestelmää halutaan sopeuttaa osana julkisen talouden tervehdyttämistä. Lisäksi pöydällä on kalevalaisen sammon kaltainen rahoituksen vakautuksen ihmemylly, joka jauhaisi vastauksia tulevaisuuden eläkeuudistuksiin. Tämänkertaisen eläkeuudistuksen kertomus on varsin ohut, mutta valmistelu on jo käynnissä.

Uudessa Salaisuuksien jäljillä -jaksossa Työeläkevakuuttajat Telan Janne Pelkonen haastattelee Kevan pääekonomisti Joonas Rahkolaa. Jakso pureutuu hallituksen vaatimaan työeläkerahoituksen ”sääntöpohjaiseen vakautusjärjestelmään”. Vielä täsmentymättömän vakautusjärjestelmän malli ja mittaristo ovat tärkeitä arvovalintoja: lopputulos voi tarkoittaa Suomessa isoakin muutosta työeläkkeiden rahoituksen riskienjakoon työntekijöiden, työnantajien ja eläkkeensaajien välillä. Julkisalojen työeläkevakuuttaja Kevan pääekonomisti Joonas Rahkola sanoo, että esimerkiksi Ruotsissa käytettyjen automaattivakauttajien seurauksiin ruotsalaisten eläkkeissä on puututtu poliittisilla päätöksillä.

Hallitus haluaa Suomeen eläkeuudistuksen tammikuun 2025 loppuun mennessä. Yhdeksi keinoksi on kirjattu sääntöpohjainen vakautusjärjestelmä, jonka pitäisi vakauttaa eläkevakuutusmaksun taso pitkällä aikavälillä. Se voi olla iso muutos suomalaiseen etuusperusteiseen vanhuudenturvaan, jossa on voinut luottaa siihen, että ansaittu raha pysyy ja eläkkeellä ollessa ei kanneta suoria rahoitusriskejä. Työeläkevakuuttajat Telan Q&A-paketti vastaa jo nyt olennaisiin kysymyksiin.

Hallitus antoi maanantaina työmarkkinajärjestöille toimeksiannon neuvotella Suomen seuraava eläkeuudistus.

Suomelta puuttuu strateginen suunta, joka vastaa päivänpolitiikan ja vaalikausien yli nouseviin ikääntyvän yhteiskunnan haasteisiin. Työeläkevakuuttajat Telan ja sosiaali- ja terveysalan kattojärjestö SOSTEn kokoama aivoriihi pureutui tähän ongelmaan. Tuloksena syntyi raportti ”Suomi vuonna 2049: Ikääntyvän yhteiskunnan strategiset valinnat”.

Tervetuloa kuulemaan, kun asiantuntijat ja päättäjät debatoivat Suomen tulevaisuuskuvista keskiviikkona 27.9. Työeläkevakuuttajat Telan ja sosiaali- ja terveysalan kattojärjestö SOSTEn keskustelutilaisuudessa!

Valtiotieteiden maisteri Mikko Koskinen (42) on nimitetty Työeläkevakuuttajat Telan viestinnästä ja yhteiskuntasuhteista vastaavaksi johtajaksi. Nimitys vahvistaa Telan uuden, keväällä 2023 hyväksytyn strategian mukaisia rooleja eli edunvalvontaa, yhteistyön rakentamista ja ymmärryttämistä.

Suomalaisten työeläkevarat kasvoivat kaksi miljardia vuoden toisella neljänneksellä. Varoja oli kesäkuun päättyessä yhteensä 243 miljardia euroa. Kasvu oli pitkälti kansainvälisen osakemarkkinan hyvän kehityksen ansiota.

Työeläkevakuuttajat Telan Salaisuuksien jäljillä -videosarjan uudessa jaksossa työmarkkinakonkari Lasse Laatunen sanoo, että hallituksen giljotiini uhkaa murentaa pienen kansantalouden elinehdon: yhteiskunnallisen luottamuksen. Samalla eläkepolitiikassa on tapahtumassa hiljainen vallankaappaus.

Jos työeläkejärjestelmän varallisuuden ajatellaan olevan käytettävissä muun julkisen talouden alijäämien paikkaamiseen, se hämärtää finanssipolitiikan vastuita ja altistaa työeläkkeet poliittisille suhdanteille.

Työeläkevakuuttajat Telan Salaisuuksien jäljillä -videosarjan uusi jakso pureutuu hallitusohjelmaan sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden näkökulmasta.

Eläke- ja sosiaaliturva-asioiden eurooppalaisen edunvalvontajärjestö AEIP:n puheenjohtajaksi on valittu Telan edustajana Työeläkeyhtiö Elon yhteiskuntasuhdejohtaja Katja Veirto. Valinta tehtiin eilen AEIP:n yleiskokouksessa. Veirron toimikausi puheenjohtajana kestää kaksi vuotta, kesään 2025 saakka.