Holtittomalle humalakäyttäytymiselle altistava geenimutaatio löytyi
17.11.2015 17:00:00 EET | Helsingin yliopisto | Tiedote
Moni suomalainen tuntee jonkun henkilön, jonka käytös aina humaltuessa muuttuu silmiinpistävän oudoksi ja hillitsemättömäksi. Puhutaan ihmisistä, joille ”viina ei sovi” tai ihmetellään, miten joiltakin menee tolkku vähäisestäkin määrästä alkoholia. Koska kysymyksessä näyttää olevan pysyvä ominaisuus, on loogista ajatella, että taustalla on biologisia tekijöitä.
Psykiatrian erikoislääkäri, tutkija Roope Tikkasen johdolla tehdyssä tutkimuksessa onkin nyt osoitettu, että pistemutaatio serotoniini 2B -reseptorin geenissä voi altistaa impulsiiviselle käyttäytymiselle erityisesti humalassa. Nature Publishing Group:in Translational Psychiatry -tiedelehdessä julkaistu löydös (Tikkanen et al., 2015) on jatkoa vuonna 2010 tehdylle alkuperäiselle havainnolle serotoniini 2B -reseptorin geenimutaatiosta suomalaisissa (Bevilacqua & al, 2010).
– Tulokset viittaavat myös siihen, että henkilöt joilla on tämä mutaatio, ovat perusluonteeltaan impulsiivisempia myös selvin päin ja heillä esiintyy tavallista yleisemmin tunne-elämän säätelyongelmia ja mielialahäiriöitä, Tikkanen kertoo.
Serotoniini 2B -reseptorin tehtävästä ihmisessä ei vielä tiedetä kovinkaan paljon, mutta sen toiminta saattaa liittyä impulsiivisuuteen, joka on useita mielenterveyshäiriötä yhdistävä piirre. Nyt tunnistettua mutaatiota esiintyy 2,2 prosentilla väestöstä, joten suomalaisista yli satatuhatta on mutaation kantajia.
– Yhden geenin vaikutus monimutkaisiin ilmiöihin on yleensä pieni. Suomalaisväestössä tällaisen geenimutaation vaikutusten havaitseminen on mahdollista, koska historiallisen eristäytymisemme vuoksi perimämme on niin yhtenäinen, Tikkanen sanoo.
Jos tämän tutkimuksen tulokset vahvistuvat laajemmissa kliinisissä tutkimuksissa, on mahdollista kehittää ehkäiseviä toimenpiteitä impulssikontrollihäiriöstä kärsivien potilaiden auttamiseksi.
– Olennaista on tietysti alkoholinkäytön hallinta, mutta on myös mahdollista pyrkiä psykoterapian tai lääkehoidon avulla auttamaan potilasta hallitsemaan paremmin omaa käyttäytymistään.
Tutkimus lisää myös ymmärrystä serotoniini 2B -reseptorin toiminnasta ja merkityksestä ihmisen terveydelle muissakin väestöissä, sillä geenimutaation suoran vaikutuksen lisäksi geenien ilmentymistä säätelevät monet muutkin mekanismit. Serotoniini 2B -reseptorin roolin ymmärtäminen voi ennen pitkää johtaa uusiin lääkeinnovaatioihin.
Tutkimuksessa on hyödynnetty Helsingin yliopiston oikeuspsykiatrian emeritusprofessori Matti Virkkusen keräämää ainutlaatuista aineistoa, joka koostuu impulsiivisista alkoholisoituneista henkilöistä ja heidän sukulaisistaan. Löydös perustuu pitkäaikaiseen tutkimusyhteistyöhön Helsingin yliopiston psykiatrian klinikan ja Yhdysvaltojen National Institute on Alcohol Abuse and Alcoholism -tutkimuslaitoksen välillä.
Lisätietoja:
LT Roope Tikkanen
Puh. 040 515 5869
Sähköposti: roope.tikkanen@helsinki.fi
Viitteet:
Tikkanen R, Tiihonen J, Rautiainen M-R, Paunio T, Bevilacqua L, Panarsky R, Goldman D, Virkkunen M. (2015) Impulsive alcohol-related risk-behavior and emotional dysregulation among individuals with a serotonin 2B receptor stop codon. 17 November 2015. Translational Psychiatry. (Open Access)
Bevilacqua L, Doly S, Kaprio J, Yuan Q, Tikkanen R, Paunio T, Zhou Z, Wedenoja J, Maroteaux L, Diaz S, Belmer A, Hodgkison CA, Dell’Osso L, Suvisaari J, Coccaro E, Rose RJ, Peltonen L, Virkkunen M, Goldman D. (2010) A population-specific HTR2B stop codon predisposes to severe impulsivity. Nature. 468:1061-1066. doi:10.1038/nature09629
Aiheesta aikaisemmin:
Suomalaisilta löytyi vaikeaa impulsiivisuutta aiheuttava perimän muutos (2010)
http://www.med.helsinki.fi/uutiset/2010/20101227_HTR2B.htm
Alkoholi voi laukaista geeneissä piilevän väkivaltaisuuden (2008)
http://www.med.helsinki.fi/uutiset/2008/20081216_MAOA-geeni.htm
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Mäntypistiäiset paljastavat, miksi yhteistyö on elämän voima11.6.2026 07:15:00 EEST | Tiedote
Mäntypistiäisten toukat puolustautuvat yhteistuumin saalistajia vastaan pusertamalla suustaan pihkaista nestettä. Yhteistyö on yksi voimakkaimmista elämää muovaavista tekijöistä, ja ymmärrystä sen perusmekanismeista hyödynnetään jo monilla aloilla antibioottiresistenssin ehkäisystä syövän hoitoon.
Metsästys ja silakan koko muokkaavat olennaisesti harmaahylkeen tulevaisuutta Itämerellä10.6.2026 14:23:24 EEST | Tiedote
Itämeren kantokyky kestäisi jopa kaksinkertaisen määrän harmaahylkeitä, mutta metsästyskiintiö ja silakan koko vaikuttavat siihen, mihin suuntaan kanta kehittyy. Tutkimus tarkentaa harmaahylkeen kanta-arviota ja antaa päätöksentekijöille selkeät raamit metsästyskiintiöiden asettamiseen.
Tiedekulma lähtee Poriin – Tervetuloa kuulemaan Helsingin yliopiston tutkijoita ja professoreita SuomiAreenaan9.6.2026 14:43:36 EEST | Tiedote
Helsingin yliopisto on hyvin edustettuna 23.–26.6.2026 järjestettävässä SuomiAreenassa. Tiedekulma on ensimmäistä kertaa mukana omalla ohjelmallaan ja yliopisto on järjestäjänä SuomiAreenan Ruokapäivässä. Lisäksi Helsingin yliopiston tutkijat ja professorit tuovat tiedenäkökulmaa useissa paneelikeskusteluissa.
Suomen pesimälinnut vähenevät etelässä ja runsastuvat pohjoisessa9.6.2026 07:15:00 EEST | Tiedote
Pesivien lintujen kokonaismäärä on vähentynyt Suomessa kuusi prosenttia 20 vuoden aikana, mutta alueelliset erot ovat suuria. Keski-Suomessa ja Keski-Pohjanmaalla lasku on ollut jopa 23 prosenttia.
Kaupunkiympäristö muovaa bakteeristoa, ja sillä voi olla vaikutusta terveyteemme5.6.2026 11:50:13 EEST | Tiedote
Leikkipuistojen keinotekoiset kumimatot, aktiivisesti hoidetut kaupunkien viheralueet ja saasteet muokkaavat bakteeriyhteisöjä. Jo melko pienillä saastepitoisuuksilla voi olla vaikutuksia lasten bakteeristoon.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme