Uutuuskirja avaa Woltin poikkeuksellista tarinaa. Kuusi nuorukaista perusti syksyllä 2014 startupin, josta kasvoi kassakriisien, mediakohujen ja sisäisten vääntöjen jälkeen kansainvälinen miljardiyhtiö. Yli 50 sisäpiiriläisen haastatteluihin pohjautuva kirja kertoo, kuinka Wolt valloitti 30 maata, päätyi ay-liikkeen tähtäimeen ja lopulta neuvotteli yhden Suomen suurimmista yrityskaupoista.

Tekoäly- ja dataratkaisuihin erikoistunut teknologiayhtiö Solita on saanut Microsoftin arvokkaan tunnustuksen tekoälyn ja koneoppimisen osaamisestaan. Solitalle myönnetty ‘Microsoft AI Platform on Azure Specialisation’ kertoo yhtiön pitkäjänteisestä sitoutumisesta tekoäly- ja koneoppimisen ratkaisujen osaamiseen ja menestyksekkäiden tekoälyratkaisujen rakentamiseen Microsoft Azure -teknologiaa hyödyntäen.

Schneider Electric vastaa markkinoiden tarpeisiin ja laajentaa moduulikomponenttisarjaa Easy9-sarjalla. Sarja on suunniteltu tukemaan asuin- ja pienkiinteistöjen sähkönjakelun turvallisuutta. Easy9 tarjoaa sähköasentajille, urakoitsijoille ja keskusvalmistajille luotettavat ominaisuudet, helpon ja nopean asennuksen sekä kustannustehokkuutta. Tuotteiden valintaa helpottaa tiivis ja tärkeimpiin komponentteihin keskittynyt laadukas valikoima. Schneider Electric lanseeraa elokuun lopussa Easy9-tuotesarjan, joka on tehty vastaamaan asuin- ja pienkiinteistöjen sähkönjakelun tarpeisiin. Easy9 täydentää Schneider Electricin moduulikomponenttivalikoimaa 34:llä eri tuotteella. Tuoteperheeseen kuuluvat: johdonsuojakatkaisijat vikavirtasuojakytkimet ja -katkaisijat kontaktorit apulaitteet (Of ja SD) pääkytkimet virtakiskot ylijännitesuoja Tulevaisuutta silmällä pitäen suunniteltu Asennusominaisuuksiltaan Easy9-sarja tarjoaa tuttua Schneider-laatua ja helppoutta. Yhteensopivuus virtakiskojen kanssa

Pohjois-Pohjanmaalla oli heinäkuun lopussa noin 25 500 työtöntä työnhakijaa, mikä on 1 300 (+5 %) enemmän kuin vuosi sitten. Työttömien määrässä on ollut tasaista kasvua koko alkuvuoden, mutta lisäys on ollut maltillisempaa kuin vuosi sitten vastaavana ajankohtana. Pitkäaikaistyöttömien määrä on edelleen kasvussa eikä pikaista suunnan muutosta ole näköpiirissä.

Kainuussa oli heinäkuun lopussa noin 3 100 työtöntä työnhakijaa. Työttömyysaste oli alueista neljänneksi pienin ja yhtä vaille kaikissa Kainuun kunnissakin koko maan keskiarvoa matalampi. Pitkäaikaistyöttömyyden nousu jatkui. Avoimia työpaikkoja edelleen huomattavasti viime vuotta vähemmän.

Keski-Suomessa oli heinäkuun lopussa yhteensä 18 722 työtöntä työnhakijaa. Se on 1 197 (6,8 %) enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Työttömistä työnhakijoista oli heinäkuun lopussa kokoaikaisesti lomautettuja 897, joka on 253 henkilöä vähemmän kuin vuosi sitten. Lyhennettyä työviikkoa tekeviä työnhakijoita oli 579, joka on 95 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin.

The Union of Professional Engineers in Finland and Academic Engineers and Architects in Finland TEK are concerned about research findings on the position of international experts. The unions propose means of getting top experts into employment more effectively and motivating them to remain in Finland.

Insinööriliitto ja Tekniikan akateemiset (TEK) ovat huolissaan tutkimustuloksista kansainvälisten osaajien asemasta. Liitot ehdottavat keinoja, joilla huippuosaajia saataisiin työllistettyä nykyistä paremmin ja houkuteltua jäämään maahan.

Työttömien työnhakijoiden määrä nousi 33 200 henkilöllä viime vuoden heinäkuusta. Uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin 27 200, eli 2 200 enemmän kuin edellisen vuoden heinäkuussa. Kaikkiaan heinäkuussa oli avoinna 49 200 työpaikkaa, mikä on 1 000 enemmän kuin vuosi sitten.

Heinäkuun työllisyyskatsauksen mukaan työttömiä työnhakijoita oli Pirkanmaalla yhteensä 32 819 henkilöä, joka on 624 henkilöä enemmän kuin kesäkuussa. Viime vuoden heinäkuuhun verrattuna nousua oli 2 959 henkilöä. Pirkanmaan työttömyysaste oli 12,4 prosenttia. Uusia avoimia työpaikkoja oli heinäkuussa 2 374 kappaletta.

Pohjanmaan ELY-keskusalueella oli heinäkuun lopussa yhteensä 10 102 työtöntä työnhakijaa. Se on 954 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Työttömiä oli heinäkuussa 482 enemmän kuin kesäkuussa. Pohjanmaan ELY-keskusalueen työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta on Manner-Suomen toiseksi alhaisin (8,8 %). Koko maassa vastaava osuus on 12,2 %. Tiedot ilmenevät KEHA-keskuksen Työnvälitystilastosta.

Ajan viettäminen luontoympäristössä auttaa ihmisiä tunnistamaan, mikä heidän elämässään on merkityksellistä, osoittaa Turun yliopiston tutkimus.

Uudenmaan heinäkuuta koskeva työllisyyskatsaus on julkaistu. Sen mukaan Uudellamaalla oli työttömiä työnhakijoita 13,8 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Heinäkuun lopussa alueella oli 119 445 työtöntä työnhakijaa, joista lomautettuja oli 5 386.

Etelä-Savon kuntien työllisyyspalveluissa oli heinäkuun lopussa vajaa 6 400 työtöntä eli lähes 400 enemmän kuin vuosi sitten. Lomautettuja heistä oli 365, missä oli laskua vuodentakaisesta 10 %. Työttömien naisten määrä nousi vuodentakaisesta 7 % ja miesten 5 %.

Hämeessä oli heinäkuun lopussa 23 007 työtöntä työnhakijaa. Työttömänä oli 2 711 henkilöä enemmän kuin vuosi sitten. Puolet työttömistä oli suorittanut toisen asteen koulutuksen. Tiedot ilmenevät Hämeen ELY-keskuksen kesäkuun työllisyyskatsauksesta.

Työvoiman kysyntä on jatkunut heikkona ja etenkin pitkäaikaistyöttömyys on kasvanut voimakkaasti vuoden takaiseen verrattuna.

Pohjois-Karjalassa oli heinäkuun lopussa 11 071 työtöntä työnhakijaa. Vuoden takaiseen verrattuna työttömiä oli 728 henkilöä enemmän. Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 15,4 %.

Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli Etelä-Pohjanmaan alueella 8,7 prosenttia, joka oli Manner-Suomen alhaisin. Koko maassa työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 12,5 prosenttia.

Pohjois-Savossa oli heinäkuun lopussa 14 111 työtöntä työnhakijaa, mikä on 1 483 työtöntä työnhakijaa enemmän kuin vuosi sitten (11,7 %). Näistä lomautettuja oli 951, mikä on 103 lomautettua vähemmän kuin viime vuonna samaan aikaan (-9,8 %).

Heinäkuun lopussa Varsinais-Suomessa oli yli 10 000 pitkäaikaistyötöntä, mikä merkitsee 43 prosentin kasvua vuoden takaiseen verrattuna. Kasvu on nopeampaa kuin muualla Suomessa, ja työ- ja elinkeinoministeriön ennusteen mukaan suunta jatkuu vuoteen 2026 asti. Pitkäaikaistyöttömyys on iskenyt erityisen voimakkaasti Loimaan, Salon ja Turun seutuihin, ja tilanne lähentelee jo mittaushistorian huippua. Samalla avoimien työpaikkojen määrä on todella alhainen, mikä vaikeuttaa työllistymistä entisestään.