Jyväskylän yliopiston johtama tutkimus on ensimmäistä kertaa määrittänyt raja-arvon avohakkuiden ekologisesti kestävälle määrälle boreaalisissa metsissä. Tutkimuksen mukaan vanhojen metsien lintulajit tarvitsevat säilyäkseen joko pidemmän, noin 90 vuoden kiertoajan metsätaloudessa tai sen, että noin 20 prosenttia metsistä jätetään kokonaan avohakkuiden ulkopuolelle. Tulokset tarjoavat konkreettisen tavoitteen metsien ekologisesti kestävälle käytölle.

Keski-Suomen pelastuslaitos Tiedote 2.9.2026 klo 7:00 Mediatiedote (tehtävänostot edeltävät 12 tuntia) Edeltävän 12 h ajalta ei ole tiedotettavia tehtäviä. Pelastustoimen ensitiedotteiden automaattinen välitys on lakannut 1.9.2026 klo 16:00 Pelastuslaitos tiedottaa harkintansa mukaan merkittävistä onnettomuustapauksista erikseen sekä toimittaa kahdesti vuorokaudessa koonnin ajanjaksolla olleista tehtävistä. Seuraava koonti ti 2.9.2026 illalla

Valtaosa nuorista kokee arkensa turvalliseksi ja suhtautuu tulevaisuuteen luottavaisesti. S-Pankin Arjen turvabarometri 2026 -kyselytutkimus osoittaa, että taloudellinen hyvinvointi on nuorille tärkeä osa turvallisuuden tunnetta ja samalla merkittävä huolenaihe. Opintojen aloitus, muutto uudelle paikkakunnalle tai muut elämänmuutokset tekevät loppukesästä monelle nuorelle ajankohdan, jolloin oman talouden merkitys korostuu entisestään.

Päästökauppa tulee säilyttää EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan kulmakivenä jatkossakin. Sitä on uudistettava siten, että ilmastotavoitteet, investointivarmuus ja eurooppalaisten yritysten kilpailukyky kulkevat käsi kädessä. EK välittää suomalaisen yrityskentän viestejä EU:n ilmastokomissaari Wopke Hoekstralle, joka vierailee tänään Helsingissä. Päästökaupan (ETS 1) uudistaminen kaudelle 2031–2040 on EU:n ilmasto- ja teollisuuspolitiikan merkittävin hanke tänä vuonna. Suomella on paljon annettavaa lähikuukausien isoihin EU-päätöksiin, koska yrityksemme etenevät Euroopan etujoukoissa vähäpäästöisessä teollisuudessa, yhteiskunnan sähköistymisessä ja puhtaan siirtymän innovaatioissa. ”Päästökauppa on Euroopan ilmasto- ja energiapolitiikan pitkäaikainen kulmakivi, jonka keskeisestä asemasta ja johdonmukaisesta suunnasta on pidettävä kiinni kohti vuotta 2040. Tehdään järjestelmästä entistä parempi sovittamalla yhteen ilmaston, kilpailukyvyn ja investointivarmuuden näkökulmat”, kannustaa EK:

Naisten määrän kasvu eduskunnassa ei muuttanut vain sitä, ketkä tekivät politiikkaa, vaan se korreloi myös naiskansanedustajien poliittisen puheen sisällön muutoksen kanssa. European Journal of Political Economy -lehdessä julkaistu suomalaistutkimus tarkastelee naisten ja miesten eduskuntapuheita seitsemän vuosikymmenen ajalta. Tulosten mukaan naiskansanedustajat ovat koko tarkastelujakson ajan puhuneet tilastollisesti mitattuna eri tavoin kuin miehet, mutta erot kasvoivat erityisesti 1960-luvulla, jolloin naisten osuus kansanedustajista ylitti noin 10–20 prosenttia. Tämän jälkeen erot eivät enää kasvaneet naisten osuuden lisääntymisestä huolimatta.

Vieraskielisen väestön määrä ja vieraskielisten osuus Suomen väestöstä ovat kasvaneet. Viimeisten vajaan 10 vuoden aikana työttömyysturvaa ja toimeentulotukea saaneiden osuus vieraskielisestä väestöstä on vähentynyt. Vieraskielisten osuus eri Kelan etuuksien maksuista vaihtelee huomattavasti.

Suomen elintaso on jäänyt jälkeen naapurimaistaan jo vuosia. Jotta pystymme kuromaan umpeen elintasokuilun vuoteen 2051 mennessä, on maamme talouden kasvettava keskimäärin 2–2,5 prosenttia vuodessa seuraavan 25 vuoden ajan. Tavoite on kova, eikä se toteudu odottamalla tai pienillä poliittisilla viilauksilla, toteaa Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju. Tänään julkaistu Etlan 80-vuotisjuhlakirja ”Suomi 2051” vaatii sotaa apatiaa vastaan. Kirja tarjoaa viitisenkymmentä konkreettista toimenpide-ehdotusta työn määrän lisäämiseksi, osaamistason nostamiseksi, kannustimien korjaamiseksi ja julkisen sektorin tehostamiseksi.

Tiistaina arvotussa Eurojackpotissa ei löytynyt täysosumaa, joten perjantaina tarjolla on 23 miljoonan euron potti.

Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen lautakunta kokoontui tiistaina 1.9.2026. Kokouksen päätöstiedote on poikkeuksellisesti tämän tiedotteen liitteenä. Teknisistä syistä tiedotteen julkaisu on myöhässä. Päätöstiedote julkaistaan tälle sivulle. Päätöstiedote näkyy verkkosivuilla siihen asti kun kokouksen pöytäkirja julkaistaan. Pöytäkirja korvaa valmistuttuaan päätöstiedotteen.

MTK pitää erittäin tärkeänä, että hallitus budjettiriihensä yhteydessä vakuutti sitoutuneensa Afrikkalaisen sikaruton (ASF) nopeaan torjuntaan ja varaavansa siihen riittävät resurssit. Taudin tehokas torjunta on välttämätöntä kotimaisen ruoantuotannon, eläinterveyden sekä laajasti suomalaisten normaalin arjen turvaamiseen. ASF-kriisin vaikutukset eivät rajaudu vain sikatalouteen.

Hallituksen budjettiriihen todellinen yllätys näyttää olevan se, että hallituksen päätösperäiset toimet heikentävät julkista taloutta vuonna 2027.

Hallituksen viimeisestä budjettiriihestä saatiin vetoapua talouskasvulle. Kemianteollisuus ry pitää myönteisenä, että yhteisöveron alennus toteutuu suunnitellusti ja T&K-rahoituksen nousu jatkuu. Myönteistä on myös hallituksen päätös selvittää päästöttömän ammoniakin tuotantoa Suomessa. Tämä on pitkään kaivattua konkretiaa puhdasta siirtymää edistävästä teollisuuspolitiikasta.

Hallitus on saanut kautensa viimeisen budjettiriihen päätökseen ja julkaisi tulokset tiistai-iltana. Jo etukäteen oli tiedossa, ettei suuria, uusia linjauksia tulla riihestä kuulemaan. Pääministeri Orpon anti riihestä oli rehvakas talouskasvulla kehuminen ilman katetta.

Valtiovarainvaliokunnan varapuheenjohtaja ja vihreän eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Saara Hyrkkö pettyi hallituksen päätökseen sivuuttaa budjettiriihessä lapsiperheköyhyyden kasvu. Vihreät on vaatinut Suomea sitoutumaan lapsiperheköyhyyden poistamiseen ja ehdottanut ensimmäisiä toimia toteutettavaksi jo budjettiriihessä.

Kokoomuksen kansanedustaja ja eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Ville Kaunisto pitää hallituksen päätöstä yhteisöveron keventämisestä tärkeänä, kasvua laajasti vahvistavana toimena. Ensi vuonna yhteisövero laskee 20 prosentista 18 prosenttiin.

Pääministeri Petteri Orpon hallituksen budjettiriihen päätökset tukevat EK:n arvion mukaan hyvään vauhtiin päässyttä kasvua. Kasvun näkökulmasta on erittäin tärkeää, että yritysten toimintaympäristöä vahvistavista päätöksistä, kuten aiemmin tehdyistä verolinjauksista, pidetään nyt kiinni.

Keskuskauppakamarin mukaan hallituksen budjettiriihessä tekemät päätökset vauhdittavat käynnistynyttä talouskasvua lisäämällä yritysten toimintaympäristön kannustavuutta ja luottamusta.

Hallituksen budjettiriihi yhdistää velkaantumisen ja köyhien kurittamisen, tiivistää vihreän eduskuntaryhmän puheenjohtaja Oras Tynkkynen. Runtua hallitus saa Tynkkyseltä myös siitä, että sen talouspolitiikka valelee bensaa ilmastokriisin liekkeihin.

Hallitus ei tehnyt viimeisessä budjettiriihessään uusia, merkittäviä kasvua tukevia päätöksiä. Suomen talous on viimein kääntymässä hyvään suuntaan. Siten kasvun edellytyksiä on vahvistettava määrätietoisesti myös jatkossa takaamalla investointeihin ja kansainvälistymiseen kannustava, kilpailukykyinen ja ennakoitava toimintaympäristö.

Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Jussi Junni kannattaa hallituksen budjettiesityksen menosäästöjä painottavaa sopeutuslinjaa. Pitkään odotettu talouskasvun viriäminen ei poista tarvetta tasapainottaa pahasti alijäämäistä julkista taloutta ensi vuonnakaan. - Suomessa julkiset menot ovat kaikista EU-maista suurimmat bruttokansantuotteeseen nähden. Se tarkoittaa, että julkisen talouden alijäämä tulee kattaa menosäästöillä ja että veronkiristyksiin ei ole varaa, Junni sanoo. Ensi vuoden budjettiesityksen verokokonaisuus edustaa Junnin mielestä vakaata, kevään kehysriihessä paalutettua linjaa. Tärkeimmät kevennykset koskevat yhteisöveroa ja ansiotulojen verotusta. - Veropoliittinen poukkoilu olisi haitallista orastavan talouskasvun kannalta. Yhteisöveron laskeminen 18 prosenttiin on tärkeä kasvutoimi, josta ei ole järkevää peruuttaa tulevallakaan vaalikaudella. Valtiontalouden haasteista huolimatta nimenomaan tuloveronkevennyksiä tulee Junnin mukaan jatkaa, jotta ihmisillä ja yri